henkilö joka joutuu pakenemaan vieraaseen maahan From Wikipedia, the free encyclopedia
Pakolainen on henkilö, joka on paennut vieraaseen maahan peläten vainoa esimerkiksi syntyperän, uskonnon, mielipiteiden vuoksi.[2]
"Pakolainen on henkilö, "jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai mielipiteensä vuoksi tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään, ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja joka tällaisen uhan vuoksi ei voi tai ei halua palata kyseiseen maahan." (lähde: Vuoden 1951 sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta)
Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta.[3] Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.[4]
YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi eivät ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Mutta sen sijaan huoltajan puuttuminen; esimerkiksi orpous tai sotaorpous on. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.[4]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteet suomalaisilla mallineilla |
| Tapahtuma | Pakolaisten määrä (miljoonissa) | Alkuperäkohde | Vuodesta | Vuoteen | Kesto | viite |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toinen maailmansota | 60 | Eurooppa | 1939 | 1945 | 6 vuotta | [5][6][7][8][9][10] |
| Intian jako | 10–20 | Intian niemimaa | 1947 | 1948 | 1 vuosi | [11][12] |
| Ensimmäinen maailmansota | 7–15 | Eurooppa | 1914 | 1918 | 4 vuotta | [13][14] |
| Venäjän–Ukrainan sota | 9 | Ukraina ja Venäjä | 2022 | käynnissä | 2 vuotta | [15][16][17] |
| Bangladeshin itsenäisyyssota | 9 | Intian niemimaa | 1971 | 1971 | 8 kuukautta | [18] |
| Bolivaarinen vallankumous | 7,1 | Venezuela | 2014 | käynnissä | 10 vuotta | [19] |
| Syyrian sisällissota | 6,7 | Syyria | 2011 | käynnissä | 13 vuotta | [20] |
| Afganistanin sota | 6,2 | Afganistan | 1978 | 1989 | 11 vuotta | [21] |
| Israelin–Palestiinan konflikti | 5,6 | Palestiina | 1947 | käynnissä | 77 vuotta | [22] |
| Jemenin sisällissota | 4,5 | Jemen | 2015 | käynnissä | 9 vuotta | [23] |
| Kolmas Indokiinan sota | 3 | Indokiina | 1975 | 2000 | 25 vuotta | [24] |
| Afganistanin sota | 2,6–2,7 | Afganistan | 2001 | 2021 | 20 vuotta | [25] |
| Jugoslavian hajoamissodat | 2,4 | Jugoslavia | 1991 | 2001 | 10 vuotta | [26] |
| Korean sota | 1–5 | Korean niemimaa | 1950 | 1953 | 3 vuotta | [27][28] |
| Irakin sota | 2,2 | Irak | 2003 | 2012 | 9 vuotta | [29] |
| Ruandan kansanmurha | 2,1 | Ruanda | 1994 | 1996 | 2 vuotta | [30] |
| Sudanin sota | 1,8 | Sudan | 2023 | käynnissä | 1 vuotta | [31] |
| Irakin kansannousu 1991 | 1,8 | Irak | 1991 | 1991 | 8 kuukautta | [24] |
| Mosambikin sisällissota | 1,7 | Mosambik | 1977 | 1992 | 15 vuotta | [24] |
| Etelä-Sudanin sisällissota | 1,5 | Etelä-Sudan | 2011 | 2020 | 9 vuotta | [32] |
| Myanmarin rohingyojen etninen vaino | 1,3 | Myanmar | 2016 | käynnissä | 8 vuotta | [33] |
| Algerian sota | 1 | Algeria | 1954 | 1962 | 6 vuotta | [24] |
| Irlannin suuri nälänhätä | 1 | Irlanti | 1845 | 1849 | 4 vuotta | [34] |
| Libyan sisällissota | 1 | Libya | 2011 | 2011 | 8 kuukautta | [35] |
| Somalian sisällissota | 1 | Somalia | 1991 | käynnissä | 33 vuotta | [36] |
Vuosina 1973–2012 Suomeen saapui 40 742 pakolaista.[37] Vuonna 2015 kiintiöpakolaisia vastaanotettiin 1 034, joista suurimmat ryhmät olivat syyrialaiset (638), kinshasankongolaiset (151) ja afganistanilaiset (139).[38]
Suomeen tuli heti itsenäisyyden alkuaikana vuosina 1917–1922 kymmeniä tuhansia pakolaisia Venäjän vallankumouksen takia.[39] Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi, sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Pakolaisten määrä oli suurimmillaan vuonna 1922, jolloin Suomessa arvioitiin olleen noin 35 000 pakolaista[39]. Pakolaiset olivat pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, itäkarjalaisia, ylhäisiä aatelisia (heidän joukossaan oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov), upseereita ja tehtaanomistajia. Moni pakolainen kotiutui uuteen kotimaahansa suomenvenäläisinä, ja osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Kronstadtin kapinan johtajista Stepan Petritšenko luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.lähde?
Maailmansotien välisenä aikana Suomessa oli ulkomaalaisia enemmän kuin Ruotsissa. Kronstadtin kapinan jälkeen maaliskuussa 1921 Kronstadtista tuli jään yli muutamana yönä tuhansia neuvostomatruuseja perheineen. Seuraavana talvena Itä-Karjalan kansannousua seurasi vielä suurempi pakolaisaalto. Jatkosodan lopulla Suomessa oli lähes 100 000 ulkomaalaista, mikä jäi ennätykseksi 1990-luvulle saakka.[40]
| Vuosi | Inkeriläiset | Itäkarjalaiset | Venäläiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1918 | 300 | 70 | 3 000 | 3 400 |
| 1919 | 8 200 | 1 600 | 5 000 | 14 800 |
| 1920 | 8 400 | 3 100 | 7 000 | 18 500 |
| 1921 | 6 400 | 3 300 | 15 300 | 25 000 |
| 1922 | 5 000 | 8 800 | 15 000 | 28 800 |
| 1923 | 4 000 | 8 000 | 13 500 | 25 500 |
| 1925 | 2 900 | 6 000 | 12 600 | 21 500 |
| 1927 | 3 000 | 5 000 | 10 000 | 18 000 |
| 1932 | 3 400 | 5 300 | 9 300 | 18 000 |
| 1934 | 3 206 | 6 127 | 9 000 | 18 300 |
| 1934 | 3 206 | 6 127 | 9 000 | 18 300 |
| 1938 | 2 397 | 5 484 | 6 256 | 14 137 |
| 1943 | 1 700 | 4 200 | 4 700 | 10 600 |
Vuosina 1973–1977 Suomeen tuli noin 160–180 pakolaista sotilasvallankaappauksen läpikäyneestä Chilestä.[42] Heistä suurin osa palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon jälkeen 1990-luvun alussa.
Vuonna 1979 Suomi vastaanotti ensimmäiset sata vietnamilaista kiintiöpakolaista. Vietnamin sodan jälkeen miljoonat, lähinnä kiinalaisperäiset[43] etelävietnamilaiset ja myöhemmin toisen aallon aikana 1980-luvun alussa myös pohjoisvietnamilaiset, joutuivat lähtemään maanpakoon vesitse hatarilla lautoilla. Heistä käytettiin nimitystä "venepakolaiset". Monet joutuivat merellä indonesialaisten ja thaimaalaisten merirosvojen ryöstämiksi ja murhaamiksi. Pelastuneet joutuivat jopa vuosikausiksi pakolaisleireille Thaimaahan, Hongkongiin, Filippiineille ja Malesiaan, koska alkuvaiheen jälkeen oli hyvin vaikeata löytää halukkaita vastaanottajia. Alun sympatiat pakolaisia kohtaan haihtuivat hyvin nopeasti, ja venepakolaiset leimattiin elintasopakolaisiksi.[43]
Jugoslavian hajoamissotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990–1999.
Somalian sisällissota aiheutti 1990-luvulla ison pakolaisaallon. Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta ja myöhemmin Somaliasta.
Turvapaikanhakijamäärät vaihtelivat 2000-luvun alussa noin 1 500 ja 6 000 hakijan välillä.[44] Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita oli yhteensä noin 3 700, joista 1346 sai myönteisen päätöksen eli oleskeluluvan. Noin 500:lle myönnettiin turvapaikka[45] ja sitä kautta virallinen pakolaisstatus. Noin 500 sai myönteisen päätöksen ”toissijaisen suojelun” vuoksi ja noin 350 ”muulla perustella”. Neljälle myönnettiin oleskelulupa "humanitaarisen suojelun" perusteella.[45]
Humanitaarisen suojelun perusteella luvan saaneisiin pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan esimerkiksi vakavan ihmisoikeustilanteen vuoksi.[46]
Euroopan siirtolaiskriisin myötä vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä monikertaistui. Suomeen avattiin nopeasti useita vastaanottokeskuksia, ja Maahanmuuttovirasto arvioi syyskuussa, että silloisella tahdilla olisi perustettava kolme uutta vastaanottokeskusta joka viikko, jotta maahan tulevat turvapaikanhakijat voidaan majoittaa.[47] Turvapaikanhakijoita saapui Suomeen vuoden 2015 aikana yhteensä 32 476, joista 20 485 oli irakilaisia.[48]
| 2015[49] | 2016[49] | 2017[50] | 2018[49] | 2019[51] | 2020[52] | 2021[53] | 2022[54] | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ensimmäisiä hakemuksia | 31 959 | 4 812 | 2 139 | 2 409 | 2 467 | 1 275 | 1 383 | 2 398 |
| Uusintahakemuksia | 518 | 834 | 1 858 | 2 139 | 2 083 | 1 934 | 1 162 | 1 499 |
| Hakemus siirretty EU:n sisäisenä siirtona Suomeen toisesta maasta |
1 062 | |||||||
| Yhteensä | 32 476 | 5 657 | 5 059 | 4 548 | 4 550 | 3 209 | 2 545 | 3 897 |
Vuoden 2015 jälkeen ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrät ovat vähentyneet ja uusintahakemusten määrät nousseet. Vuonna 2017 yhteensä 1 062 hakijan hakemus siirrettiin Euroopan unionin sisäisenä siirtona Kreikasta tai Italiasta[50]. Suomessa vuoden 2020 alussa alkaneen koronaviruspandemian takia ensimmäisten hakemusten määrä laski vuonna 2020 merkittävästi[52].
YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan maailmassa oli vuonna 2021 noin 82,4 miljoonaa ihmistä,jotka olivat joutuneet pakenemaan kotimaastaan sotien ja vainojen vuoksi. Yli kaksi kolmasosaa kotimaastaan paenneista oli kotoisin vain viidestä maasta: Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Suurin osa pakolaisista, 86 prosenttia, oleskeli kriisialueilla, lähtömaidensa naapurimaissa sekä matalan ja keskimääräisen tulotason maissa.[55]
Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisasema. Kiintiöpakolaisia vastaanottaa noin 25 maata.[56] Yhdeksän maata, mukaan lukien Suomi, ottavat pakolaisia vuosikiintiön mukaan, kun taas seitsemällä maalla on pakolaisten asutusohjelmia yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Muut maat ottavat kiintiöpakolaisia vastaan erityistapausperiaatteella. EU-maista kuusi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.[57]
Suomessa eduskunta päättää kiintiöpakolaisten määrästä vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuodesta 2001 kiintiö on ollut 750 pakolaista vuodessa, mutta vuosina 2014-2015 kiintiötä kasvatettiin Syyrian sodan takia 1050 kiintiöpakolaiseen.[58] Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö valmistelevat valtioneuvostolle esityksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Lopullisen päätöksen tekee sisäministeriö. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat ja lähettää ehdotuksensa kiintiöpakolaisista Maahanmuuttovirastolle, joka vastaa pakolaisten valinnasta. Lisäksi valintaan osallistuvat kuntien edustajat, ELY-keskukset ja suojelupoliisi. Viranomaiset haastattelevat pakolaiset näiden oleskelumaassa. Vuosittain otetaan kiireellisissä hätätapauksissa noin sata pakolaista ilman haastattelua UNHCR:n asiakirjojen perusteella.[59] Euroopan pakolaiskriisin myötä Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä on noussut. Vuonna 2014 kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 1030 ja vuonna 2015 1034. Kumpanakin vuotena syyrialaiset olivat suurin pakolaisryhmä.[60]
Kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat voivat myös hylätä hakemuksia, mikäli perheet kärsivät vakavista lääketieteellisistä ongelmista ja ehkä tarvitsevat kallista hoitoa ja yhteiskunnan tukea tai eivät ehkä kykene kotoutumaan nopeasti lähde?. Vaikka monet maat hyväksyvät henkilöitä, joilla on erilaisia vaikeuksia, useimmat vastaanottajamaat suosivat yleensä hyvin koulutettuja pakolaisia, joilla on vahvat sukulais- ja kulttuurisiteet, sekä perheitä, jotka eivät ole hajonneet ja jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät sopeutumaan lyhyessä ajassa lähde?. Ne voimakkaan suojelun tarpeessa olevat ihmiset, joita UNHCR yrittää sijoittaa uudelleen, eivät aina ole tällaisia perheitä lähde?. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi vastaanottokeskukseen [61].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
