Paavo Tynell

Paavo Viljo Tynell (25. tammikuuta 1890 Helsinki – 13. syyskuuta 1973 Tuusula) oli suomalainen muotoilija.^[1] Tynell oli mukana perustamassa taidetakomo Oy Taito Ab:tä. Hän johti yhtiötä ja toimi sen pääsuunnittelijana vuoteen 1954 asti. Tynellin tunnetuimpia töitä ovat Helsingin Lasipalatsin valaistuksen suunnittelu ja YK:n pääsihteerin työhuoneen valaistuksen toteutus. Tynell oli 1930-luvulta aina 1950-luvulle saakka käytetyimpiä julkisten tilojen valaisinmuotoilijoita. Arkkitehdeista muun muassa Alvar Aalto teki yhteistyötä Tynellin kanssa sisustusten ja valaistuksen suunnittelussa. Paavo Tynellin puoliso oli lasimuotoilija Helena Tynell (o.s. Turpeinen) vuodesta 1947.^[2]

Paavo Tynell
Henkilötiedot
Syntynyt	25. tammikuuta 1890 Helsinki
Kuollut	13. syyskuuta 1973 (83 vuotta) Tuusula
Ammatti	muotoilija
Puoliso	Helena Tynell (1947–)
Muut tiedot
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ura

Tynell aloitti peltiseppäoppilaana pakkausvalmistaja G. W. Sohlbergilla ja opiskeli iltaisin Taideteollisuuskeskuskoulussa. Uusi työpaikka löytyi Taidetakomo Korusta, jossa Tynell teki ensimmäisen messinkivalaisimensa. Koulussa hänet pian todettiin niin päteväksi, että siirrettiin opiskelijasta opettajaksi.^[3]

Vuonna 1919 hän oli perustamassa Taito-yhtiötä yhdessä Eric O. W. Ehrströmin, Frans Nykäsen, Emil Wikströmin ja Gösta Serlachiuksen kanssa. Tynellin johdettavaksi tuli yhtiön taidetakomo.^[4] Hän oli myös Taito Oy:n toimitusjohtajana sen lakkauttamiseen vuoteen 1953 saakka.^[5] Sarjavalmisteisten valaisimien suunnittelun lisäksi Tynell sai tehtäväkseen muun muassa Eduskuntatalon valaisimet.^[3]

Ehkä parhaiten Tynell tunnetaan sotien jälkeen syntyneistä messinkivalaisimista, joita alettiin viedä myös Yhdysvaltoihin. Niiden leimallinen piirre on metallikoristeiden, -verkkojen ja rei’itysten aikaansaama valon ja varjon leikki. Tynell suunnitteli myös uniikkivalaisimia vauraisiin amerikkalaiskoteihin. Suunnittelusuhteen Idmaniin katkettua hän suunnitteli 1960-luvulla valaisimia amerikkalaisille valmistajille Litecraft ja Lightolier.^[3] Vuonna 2018 tanskalainen Gubi alkoi valmistaa Tynellin suunnittelemia valaisimia uudelleen.^[6]

Teosten myyntihintoja

Tynellin suunnittelema pöytä­valaisin.

Tynellin suunnittelemat valaisimet ovat nykyisin suosittuja ja alkuperäisten valaisimien hinnat ovat huutokaupoissa korkealla. Joulukuussa 2015 Tynellin Kinema-valaisin myytiin 44 000 euron ennätyssummalla Hagelstamin huutokauppakamarilla.^[7]

Vuonna 2019 Tynellin valaisimet hallitsivat huutokaupoissa myytyjen kalleimpien suomalaisten design-esineiden listaa: seitsemästätoista kalleimmasta esineestä peräti kuusitoista oli Tynellin suunnittelemia valaisimia. Vuoden 2019 korkein hinta, 180 000 euroa, maksettiin Pariisissa Lumihiutale-kattovalaisimesta.^[8]

Suunnittelutöitä

• Eduskuntatalo (valaisimia), Helsinki, 1931.^[3]
• Lasipalatsi (valaisimia), Helsinki, 1936.
• Honkapirtti (valaisimia), Imatra, 1938.^[9]
• Nakkilan kirkko (kirkkosalin valaisimet), Nakkila, 1938.^[10]
• elokuvateatteri Iso-Hannu (valaisimia), Rauma, 1941.^[11]
• Designmuseo Arabia (alkuperäisen museon valaisimet yhdessä Lisa Johansson-Papen kanssa), Helsinki, 1948.^[12]
• Hotelli Vaakuna (valaisimet), Helsinki, 1952.^[13]
• Hotelli Juhana Herttua (valaisimia), Pori, 1953.^[14]
• Meilahden kirkko (kirkkosalin valaisimet, alttarikyntteliköt ja kastemalja), Helsinki, 1954.^[15]