Oikeustoimittajat ry on 1. joulukuuta 1988 Helsingissä perustettu rikos- ja oikeustoimittajan yhdistys, joka pyrkii edistämään sananvapautta ja julkisuutta sekä järjestämään koulutusta alan toimittajille. Siihen kuuluu noin 80 jäsentä eri puolilta Suomea.[1] Yhdistyksen virkaatekevä puheenjohtaja on toiminut pitkää Susanna Reinboth[2] ja maaliskuusta 2024 Tiia Palmén.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kuvitus (logo) |
Yhdistys jakaa vuosittain Valokeila- ja Sumuverho-palkinnot avoimuutta ja salaamista edistäneille tahoille.[3]
Oikeustoimittajien logon on piirtänyt pilapiirtäjä Kari Suomalainen.[4]
- 2005 Espoon käräjäoikeus: Bodom-oikeudenkäynnin onnistuneet järjestelyt
- 2006 Jyväskylän käräjäoikeus: julkisten selosteiden tekeminen salassa pidettävien tuomioiden perusteluista
- 2007 Helsingin käräjäoikeus: tiedotteiden tekeminen vireillä olevien, julkista kiinnostusta herättäneiden juttujen käsittelyvaiheista
- 2008 rikoskomisario Juha Järvelin: Lehtimäen opiston insuliinisurman esitutkinta-aineiston julkaiseminen
- 2009 Helsingin rikospoliisin väkivaltarikosyksikkö: asiallinen ja kattava tiedottaminen suurista rikostapahtumista
- 2010 Helsingin käräjäoikeuden päätös julkistaa iäkkäiden potilaidensa murhista ja murhayrityksistä syytetyn perushoitajan mielentilalausunnon johtopäätösosio
- 2011 Keskusrikospoliisi: julkisuuden ja avoimuuden edistäminen
- 2012 Helsingin käräjäoikeuden tiedotusta hoitava sihteeri Marja-Leena Tuormaa
- 2013 Satakunnan käräjäoikeus: julkisuusperiaatteen ymmärtäminen Anneli Auerin oikeudenkäynnissä
- 2014 Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Heikki Mansikka-Aho: avoin ja asiallinen tiedottaminen Rautavaaralla tapahtuneesta kuolonkolarista
- 2015 Kainuun käräjäoikeus: yhteistyö ja yhteyshenkilön nimeäminen medialle Talvivaaran kaivoksen ympäristörikostapauksen käsittelyssä[5]
- 2016 Oulun käräjäoikeus; julkisten selosteiden ja mahdollisimman julkisesti laadittujen tuomioiden antaminen seksuaalirikostuomioissa[6]
- 2017 Imatran kolmoissurman tutkinnanjohtajana Saku Tielinen. Nopea ja tekokas reagointi julkisuudessa levinneisiin vääriin väitteisiin surmaajan ja uhrien henkilöllisyydestä[7]
- 2018 Asianajaja Kaarle Gummerus; palkittiin asiallisesta ja rakentavasta suhtautumisesta mediaan monissa suurta julkisuutta saaneissa oikeudenkäynneissä.[3]
- 2019 Syyttäjä Eija Velitski; palkittiin oikeudenkäyntien käsittelyjulkisuuden edistämisestä. [8]
- 2020 Tuomioistuinvirasto: oikeudenkäyntien julkisuuden toteutumisen muistuttamisesta myös poikkeusaikana.[9]
- 2021 Tutkinnanjohtaja Marko Forss, syyttäjät Satu Pomoell ja Yrjö Reenilä: avoimesta ja julkisuusmyönteisestä tiedottamisesta Koskelan teinisurman tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä[10]
- 2022 Rikostarkastaja Aki Lahtinen: avoimesta tiedottamisesta ja myönteisestä suhtautumisesta mediaan.[11]
- 2023 Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen; pitkäjänteisestä ja poikkeuksellisen ansiokkaasta yhteistyöstä median kanssa[12]
Lähde[13]
- 2005 palkintoa ei jaettu
- 2006 oikeusministeriö: oikeudenkäyntien julkisuuden heikentäminen ja salailukulttuurin vahvistaminen
- 2007 suojelupoliisi: aineiston salaaminen, esim. Tiitisen lista
- 2008 ei jaettu
- 2009 sisä- ja oikeusministeriön poliisin toimivaltuuksia pohtinut toimikunta: lähdesuojan romuttamisen ehdottaminen
- 2010 Satakunnan poliisi: Ulvilan murhan esitutkinta-aineiston salaaminen
- 2011 valtiovarainministeriön työryhmä: arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistusehdotuksesta, joka mahdollistaisi osakeomistusten salaamisen
- 2012 Juha Laaksonen, Helsingin poliisilaitos: niukka ja salaileva tiedottaminen Jokerit–HIFK-jääkiekkotappelun tutkinnasta
- 2013 Satu Rantaeskola, Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja: julkisuuskielteisyys ja virheelliset laintulkinnat
- 2014 ei jaettu
- 2015 Sisä-Suomen poliisilaitos: ihmiskauppajutun ja lähihoitajan seksuaalirikosepäilyn salailu ennen tuomioiden julkistamista[5]
- 2016 Turun kaupungin psykiatristen palveluiden ylin johtoketju: salailukulttuurin edistäminen: suljetun osaston väärinkäytösepäilyjen salailu julkisuuspaljastusten jälkeenkin[6]
- 2017 Eduskunta: Eduskunnan vierailijalistojen salailu, vaikka KHO katsoi ne joulukuussa 2016 lähtökohtaisesti julkisiksi
- 2018 ei jaettu[3]
- 2019 Poliisihallitus: perusteena ”poliisissa parin viime vuoden aikana merkittävästi lisääntynyt esitutkinta-asiakirjojen salailu”.[14]
- 2020 Syyttäjälaitos: kyseenalaiset, julkisuusvastaista toimintakulttuuria lisänneet linjaukset. [9]
- 2021 Itä-Uudenmaan poliisilaitos: asiakirjojen salailusta.[10]
- 2022 Helsingin poliisilaitoksen viestintä: vaikea saada vastauksia julkisiinkin asioihin.[11]
- 2023 Tuomioistuinvirasto: riita-asioiden pimittämisestä.[12]
Lähde[15]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.