Nanna Johanna Sumuvuori[1] (vuoteen 2015 Sari Johanna ”Nanna” Sumuvuori[2][3], s. 8. marraskuuta 1976 Laihia)[2] on suomalainen poliitikko ja ulkoministeri Pekka Haaviston valtiosihteeri Marinin hallituksessa.[4] Hän on toiminut vihreiden kansanedustajana vuosina 2006–2011 ja 2015 sekä Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 2001–2016.[2]
Nanna Johanna Sumuvuori | |
---|---|
Johanna Sumuvuori vuonna 2020. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. marraskuuta 1976 Laihia |
Poliitikko | |
Puolue | Vihreät |
Asema |
kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Kotipaikka | Helsinki |
Sumuvuori on profiloitunut vihreiden puolustuspolitiikan tuntijana.[5] Hän on ollut myös rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri (2004–2006)[2] sekä Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston puheenjohtaja (2010–).[6]
Tausta
Sumuvuori asui lapsuutensa Vähässäkyrössä.[7] Teini-ikäisenä Sumuvuori oli punkkari.[7] Hän kuului kansalaisjärjestöihin ja tilasi Vihreää Lankaa.[7]
Sumuvuori kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1995.[8] Lukuvuoden 1996–1997 hän opiskeli Työväen Akatemian yhteiskunnallisella linjalla ja aloitti tämän jälkeen Helsingin yliopistossa sosiologian opinnot.[8] Kevään 2001 hän oli vaihto-opiskelijana Plymouthin yliopistossa Britanniassa.[8] Sumuvuori valmistui vuonna 2005 valtiotieteiden maisteriksi.[2] Hän aloitti samana vuonna viron kielen ja kirjallisuuden opinnot.[8] Hänellä on myös hallintotieteen opintoja Tampereen yliopistosta.[8]
Sumuvuori on poliittisen historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.[8] Hän valmistelee väitöskirjaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta.[9] Kesällä 2013 hän opiskeli Bard Collegen US Foreign Policy -instituutissa New Yorkissa.[10][3] Syksyllä 2013 hän aloitti vierailevana tohtoriopiskelijana Oxfordin yliopistossa.[11]
Poliittinen toiminta
Europarlamenttivaalit | ||||
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
---|---|---|---|---|
2004 | Suomi | 6 214[12] | ei valittu | |
2009 | Suomi | 8 633[13] | ei valittu | |
2014 | Suomi | 7 181[14] | ei valittu | |
Eduskuntavaalit | ||||
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
2003 | Helsinki | 3 628[15] | varalla | |
2007 | Helsinki | 5 173[16] | valittu | |
2011 | Helsinki | 4 297[17] | varalla | |
2015 | Helsinki | 4 159[18] | varalla | |
Kunnallisvaalit | ||||
Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
2000 | Helsinki | 900[19] | valittu | |
2004 | Helsinki | 1 998[20] | valittu | |
2008 | Helsinki | 1 838[21] | valittu | |
2012 | Helsinki | 2 180[22] | valittu | |
Opiskelijapolitiikka
Sumuvuori valittiin heti ensimmäisenä opiskeluvuonna 1997 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistoon,[7] ja oli siellä aina opintojensa päättymiseen eli vuoteen 2005. HYY:n hallituksessa Sumuvuori työskenteli vuoden 1999 vastuualueenaan tiedotus, kehitysyhteistyö ja ympäristö.[8]
Hän on toiminut myös HYY:n Vihreiden puheenjohtajana 1999 ja hallituksen jäsenenä 1997–1998.[8]
Kunnallispolitiikka
Helsingin kaupunginvaltuustoon Sumuvuori valittiin 23-vuotiaana kunnallisvaaleissa 2000.[23] Kauden 2001–2004 hän oli jäsenenä opetuslautakunnassa ja sen kiinteistöjaostossa. Hän oli myös ammatillisen koulutuksen jaoston puheenjohtaja 2001–2002 ja kaupunginhallituksen varajäsen 2003–2004. Hän on ollut myös Uudenmaan liiton maakuntavaltuustossa.[24]
Kunnallisvaaleissa 2004 Sumuvuori sai 1 998 ääntä.[20] Hän toimi nuorisolautakunnan puheenjohtajana 2005–2008.[8] Kunnallisvaaleissa 2008 hän sai 1 838 ääntä[21] ja hän on toimi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana 2009–2011 ja kaupunginhallituksen jäsenenä 2011–2012.[8] Kunnallisvaaleissa 2012 Sumuvuoren äänimäärä oli 2 180[22] ja hän jatkoi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana.[25] Huhtikuussa 2016, Sumuvuosi ilmoitti jättävänsä paikkansa kaupunginvaltuustossa toimiakseen Suomen Lontoon-instituutin yhteiskuntatutkimuksen ohjelmapäällikkönä.[26]
Eduskunta
Sumuvuori nousi kansanedustajaksi varasijalta elokuussa 2006 kansanedustaja Irina Krohnin tilalle.[27] Ensimmäisen puolen vuoden aikana hän oli jäsenenä liikennejaostossa, kauppa- ja teollisuusjaostossa, sosiaali- ja työjaostossa sekä asunto- ja ympäristöjaostossa.[2]
Vuoden 2007 vaaleissa hän uusi paikkansa 5 173 äänellä.[16] Hän toimi valtiovarainvaliokunnassa, hallinto- ja turvallisuusjaostossa, työ- ja elinkeinojaostossa, kunta- ja terveysjaostossa sekä asunto- ja ympäristöjaostossa.[2] Aiemmin hän oli jäsenenä myös liikenne- ja viestintävaliokunnassa.[2]
Eduskuntavaaleissa 2011 Sumuvuori jäi 4 297 äänellä varasijalle.[17] Hän nousi jälleen varasijalta eduskuntaan tammikuussa 2015 Anni Sinnemäen siirryttyä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.[28] Vuoden 2015 vaaleissa Sumuvuori jäi 4 159 äänellä jälleen varasijalle.[18]
Vihreät
Sumuvuori työskenteli Helsingin Vihreiden toiminnanjohtajana 1999–2000 ja oli sen hallituksessa 2001–2006.[2][8] Vuosina 2001–2003 hän työskenteli eduskunnassa Satu Hassin ja Osmo Soininvaaran avustajana.[8] Sumuvuori valittiin vihreiden puoluehallitukseen vuonna 2001 ja hän oli sen jäsenenä tai varajäsenenä neljä kaksivuotiskautta, joista viimeisen (2007–2009) puolueen varapuheenjohtajana. Vuosina 2011–2013 hän oli vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.[29]
Vihreissä Sumuvuori oli kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja vuosina 2003–2007 ja valmisteli tehtävässä muun muassa puolueen EU-ohjelman. Euroopan vihreiden hallituksessa Sumuvuori oli 2006–2009.[8] Kaudella 2007–2009 hän oli turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja kaudella 2009–2011 lapsipoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Aiemmin hän oli jäsenenä koulutuspoliittisessa ja liikennepoliittisessa työryhmässä.[30][31]
Vuonna 2019 Sumuvuori nimitettiin ulkoministeri Pekka Haaviston valtiosihteeriksi Rinteen hallitukseen.[4]
Kansalaisjärjestötoiminta
Kansalaisjärjestöistä Sumuvuori on toiminut erityisesti rauhanjärjestö Sadankomiteassa. Hän oli sen Helsingin paikallisjärjestön varapuheenjohtaja 2002–2004.[8] Sadankomitean pääsihteeriksi Sumuvuori valittiin 2004 ja hän toimi tässä tehtävässä kansanedustajaksi siirtymiseen saakka. Hän on myös Rauhanliitto-YK-yhdistyksen neuvottelukunnan jäsen ja Ydin-lehden toimittaja (1997–2005).[8]
Sumuvuori on myös Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston (KATU) puheenjohtaja (2010–)[6][32] ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (ent. SVAL) liittovaltuuston jäsen (2010–)[33][34][35].
Yksityiselämä
Sumuvuori avioitui 23-vuotiaana toimittaja Mikko Metsämäen kanssa.[7][36] Pari erosi 2007.[37] Sumuvuoren nykyinen puoliso on muusikko-toimittaja Jarkko Jokelainen, jonka kanssa hänellä on vuonna 2009 syntynyt tytär.[38]
Johanna Sumuvuori toimitti Radio Helsingin Pop-puutarha-ohjelmaa 2012. Hän on DJ:nä Club Bangles -klubilla yhdessä Tiia Vanhatapion kanssa.[3]
Teokset
- Sumuvuori, Johanna & Korhonen, Seija (toim.): Konflikteista kehitykseen. Johdatus Euroopan unionin siviilikriisinhallintaan. Suomen Sadankomitealiitto & Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU, 2005. ISBN 951-9372-23-7 Teoksen verkkoversio.
- Sumuvuori, Johanna (toim.): Rauhan ytimessä – Sadankomitea 50 vuotta. Into, 2013. ISBN 978-952-264-264-6
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.