Mukavuuslippulaiva

Mukavuuslippulaiva on laiva, joka on rekisteröity muun kuin kotivaltion lipun alle esimerkiksi verotuksen ja palkkakustannusten alhaisuuden vuoksi tai valtion sääntelyn välttämiseksi^[1]. Termiä on käytetty 1950-luvulta lähtien, ja se perustuu siihen, että laivan lippu kuvaa maata, jonka alusrekisterissä laiva on. Alusrekisterissä oleva aluksen kotimaa taas määrittelee sen, minkä maan lainsäädäntöä ja verotusta aluksella sovelletaan.^lähde?

Panaman lipun alla mukavuuslippulaivana kulkeva kemikaalitankkeri.

Aluksen siirtämistä kotivaltiosta muun maan lipun alle kutsutaan ulosliputukseksi^[2][3].

Nykyisin noin puolet maailman kauppalaivastosta toimii mukavuuslippulaivoina. Suurin osa niistä on rekisteröity Liberiassa, Panamassa tai Marshallsaarilla.^[4] Nämä ovat samalla kolme maata, joiden rekistereihin on merkitty eniten kauppa-aluksia. Vuonna 2022 japanilaisten omistamista laivoista 49 % oli rekisteröity Panamassa, kun taas kreikkalaisten omistamista laivoista 25 % oli rekisteröity Liberiassa ja 23 % Marshallsaarilla. Panamassa rekisteröityjen laivojen kantavuus oli yhteensä 350, Liberiassa rekisteröityjen 335 ja Marhallsaarilla rekisteröityjen 290 miljoonaa tonnia kuollutta painoa. Myös Hongkongissa rekisteröityjen alusten yhteenlaskettu kantavuus ylitti 200 ja Singaporessa rekisteröityjen 150 miljoonaa tonnia.^[5]

Mukavuuslipputaulukko ja rekisteröityjen alusten tilastot

Lippu-maa	Rekisteröityjä laivoja	Irtolastialusten määrä	Konttialusten määrä	Yleisten rahtilaivojen määrä	Öljytankkereiden määrä	Muut
Panama	7 980	2 697	643	1 381	771	2 488
Liberia	3 942	1 487	878	131	851	595
Marshallinsaaret	3 817	1 733	248	66	970	800
Malta	2 137	601	310	218	412	596
Bahama	1 323	333	45	64	224	657
Kypros	1 051	269	182	197	59	344
Belize	813	54	1	428	70	260
Saint Vincent ja Grenadiinit	792	27	17	155	16	577
Madeira	726	86	267	137	27	209
Antigua ja Barbuda	677	24	123	473	2	55
Saksa	599	–	77	85	36	401
Sierra Leone	591	30	9	319	108	125
Ranska	548	–	29	50	28	441
Honduras	505	1	–	244	82	178
Togo	411	1	9	265	56	80
Sansibar	314	4	6	144	49	111
Vanuatu	306	18	2	55	2	229
Mongolia	302	4	7	131	64	96
Pohjois-Korea	264	8	5	189	33	29
Palau	264	16	7	107	40	94
Kambodža	245	–	2	162	18	63
Saint Kitts ja Nevis	244	6	7	45	53	133
Komorit	236	8	7	112	31	78
Gibraltar	202	8	19	55	20	100
Cookinsaaret	194	19	1	57	54	63
Barbados	165	46	–	103	–	16
Caymansaaret	160	32	1	1	23	103
Bermuda	147	–	12	–	18	117
Moldova	147	5	5	97	7	33
Färsaaret	101	–	6	48	1	46
Myanmar	95	2	–	39	5	49
Kamerun	94	3	1	35	24	31
Sri Lanka	90	6	–	13	11	60
Curaçao	63	–	–	6	1	56
Libanon	48	2	–	31	1	14
Bolivia	45	–	–	29	2	14
Jamaika	43	1	5	9	1	27
Päiväntasaajan Guinea	42	1	–	8	6	27
Tonga	32	–	4	13	1	14
Mauritius	29	–	–	1	4	24
Georgia	25	2	–	3	–	20
São Tomé ja Príncipe	22	–	–	13	2	7
Lähde:[6]

Suomi mukavuuslippumaana

Suomi oli 1920- ja 1930-luvulla suosittu ”mukavuuslippumaa” Länsi-Euroopan maita alhaisempien kustannustensa takia, joskaan termiä ei vielä tuolloin käytetty vaan puhuttiin vain lippulaivoista ja lippuvarustamoista. Esimerkiksi vuonna 1932 suomalainen höyrylaivan lämmittäjä ansaitsi 500 markkaa kuukaudessa, kun englantilaiselle lämmittäjälle piti maksaa noin 1 200 markkaa. Brittilaivojen liputuksen Suomeen aloitti Antti Wihuri, ja myöhemmin Suomeen liputettiin eniten ruotsalaisia laivoja. Toimintaan tuli mukaan myös hollantilaisia, norjalaisia, tanskalaisia ja saksalaisia varustamoja niin, että 1930-luvun lopulla Suomen lipun alla purjehti 56 muunmaalaista laivaa, mikä vastasi noin viidennestä Suomen kauppalaivaston kuljetuskapasiteetista.^[3]

Katso myös

• Veroparatiisi