Mendelevium (lat. mendelevium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Md, järjestysluku 101 ja CAS-numero 7440-11-1. Se on metallinen, aktinoideihin kuuluva aine. Radioaktiivisuutensa ja lyhyen puoliintumisaikansa vuoksi sitä ei esiinny luonnossa. Keinotekoisesti sitä voidaan valmistaa pommittamalla einsteiniumia alfahiukkasilla. Nimensä se sai venäläisen kemistin Dmitri Mendelejevin mukaan. Mendeleviumilla ei ole tunnettuja käyttötarkoituksia tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella.
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Mendelevium | ||||
| Tunnus | Md | ||||
| Järjestysluku | 101 | ||||
| Luokka | aktinoidi | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | |||||
| Jakso | 7 | ||||
| Väri | tuntematon, mahdollisesti hopean valkoinen tai metallisen harmaa | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1955, Albert Ghiorson ryhmä | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (258) | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f137s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 31, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3, +2 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1100 K (827 °C) | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,3 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 7440-11-1 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Ensimmäisenä mendeleviumia valmisti vuonna 1955 Albert Ghiorso ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat lisäksi Glenn T. Seaborg, Bernard Harvey ja Greg Choppin. He valmistivat isotooppia 256Md atomi kerrallaan pommittamalla 253Es-kohdetta alfahiukkasilla. Pommitus tehtiin Lawrence Berkeley National Laboratoryn 60 tuuman syklotronilla.[1](s. 1630)
Mendelevium oli yhdeksäs syntetisoitu transuraaninen alkuaine.
Mendeleviumille tunnetaan 16 isotooppia, joiden massaluvut ovat 245–260 välillä. Kaikki ovat radioaktiivisia. Vaikka 258Md, jonka puoliintumisaika on 51 päivää, on pitkäikäisin isotooppi, 256Md isotooppia (puoliintumisaika 76 minuuttia) käytetään useimmiten kemiallisissa kokeissa, koska sitä on helpoin tuottaa tarvittavia määriä. [1](s. 1631)
| Isotooppi | Puoliintumisaika | Hajoamistyyppi |
|---|---|---|
| 245Md | 0,4 s | α |
| 245mMd | 0,9 ms | SF |
| 246Md | 1,0 s | α |
| 247Md | 1,12 s | SF, α |
| 248Md | 7 s | EC (~80%), α (~20%) |
| 249Md | 24 s | EC, α |
| 250Md | 52 s | EC (94%), α (6%) |
| 251Md | 4 min | EC, α |
| 252Md | 2,3 min | EC, α |
| 253Md | 6 min | |
| 254Md | 10 min | EC |
| 254mMd | 28 min | EC |
| 255Md | 27 min | EC (92%), α (8%) |
| 256Md | 1,27 h | EC (90,7%), α (9,9%) |
| 257Md | 5,52 h | EC (90%), α (10%) |
| 258Md | 51,5 d | α |
| 258mMd | 57 min | EC? |
| 259Md | 1,6 h | SF |
| 260Md | 31,8 d | SF (> 73%), EC (< 15%) |
Lähde:[1](s. 1631)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
