Mendelevium
alkuaine From Wikipedia, the free encyclopedia
Mendelevium (lat. mendelevium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Md, järjestysluku 101 ja CAS-numero 7440-11-1. Se on metallinen, aktinoideihin kuuluva aine. Radioaktiivisuutensa ja lyhyen puoliintumisaikansa vuoksi sitä ei esiinny luonnossa. Keinotekoisesti sitä voidaan valmistaa pommittamalla einsteiniumia alfahiukkasilla. Nimensä se sai venäläisen kemistin Dmitri Mendelejevin mukaan. Mendeleviumilla ei ole tunnettuja käyttötarkoituksia tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella.
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Mendelevium | ||||
| Tunnus | Md | ||||
| Järjestysluku | 101 | ||||
| Luokka | aktinoidi | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | |||||
| Jakso | 7 | ||||
| Väri | tuntematon, mahdollisesti hopean valkoinen tai metallisen harmaa | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1955, Albert Ghiorson ryhmä | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (258) | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f137s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 31, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3, +2 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1100 K (827 °C) | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,3 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 7440-11-1 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Historia
Ensimmäisenä mendeleviumia valmisti vuonna 1955 Albert Ghiorso ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat lisäksi Glenn T. Seaborg, Bernard Harvey ja Greg Choppin. He valmistivat isotooppia 256Md atomi kerrallaan pommittamalla 253Es-kohdetta alfahiukkasilla. Pommitus tehtiin Lawrence Berkeley National Laboratoryn 60 tuuman syklotronilla.[1](s. 1630)
Mendelevium oli yhdeksäs syntetisoitu transuraaninen alkuaine.
Isotoopit
Mendeleviumille tunnetaan 16 isotooppia, joiden massaluvut ovat 245–260 välillä. Kaikki ovat radioaktiivisia. Vaikka 258Md, jonka puoliintumisaika on 51 päivää, on pitkäikäisin isotooppi, 256Md isotooppia (puoliintumisaika 76 minuuttia) käytetään useimmiten kemiallisissa kokeissa, koska sitä on helpoin tuottaa tarvittavia määriä. [1](s. 1631)
| Isotooppi | Puoliintumisaika | Hajoamistyyppi |
|---|---|---|
| 245Md | 0,4 s | α |
| 245mMd | 0,9 ms | SF |
| 246Md | 1,0 s | α |
| 247Md | 1,12 s | SF, α |
| 248Md | 7 s | EC (~80%), α (~20%) |
| 249Md | 24 s | EC, α |
| 250Md | 52 s | EC (94%), α (6%) |
| 251Md | 4 min | EC, α |
| 252Md | 2,3 min | EC, α |
| 253Md | 6 min | |
| 254Md | 10 min | EC |
| 254mMd | 28 min | EC |
| 255Md | 27 min | EC (92%), α (8%) |
| 256Md | 1,27 h | EC (90,7%), α (9,9%) |
| 257Md | 5,52 h | EC (90%), α (10%) |
| 258Md | 51,5 d | α |
| 258mMd | 57 min | EC? |
| 259Md | 1,6 h | SF |
| 260Md | 31,8 d | SF (> 73%), EC (< 15%) |
Lähde:[1](s. 1631)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.