Mayakielet muodostavat kielikunnan, jonka maantieteellinen alue on Mesoamerikassa, Kaakkois-Meksikosta aina Hondurasiin saakka. Vaikka espanja on alueen nykyvaltioissa virallinen kieli, näitä yhteisestä kantakielestä polveutuvia kieliä puhuu näillä alueilla yli neljä miljoonaa mayaa. Vuonna 1996 Guatemala tunnusti 21 eri mayakieltä[1] ja Meksiko tunnustaa viisi muuta, joiden puhuma-alue ei ulotu Guatemalaan. Esikolumbiaanisina aikoina mayasivilisaation kehittämää mayojen kirjoitusjärjestelmää käytettiin usean eri mayakielen kirjoittamiseen, varsinkin klassiselta kaudelta (noin v. 250–900) lähtien.
- jukatek
- wastek
- chicomuseltek
- wastek
- chol-tzeltal
- chol
- chol-chontal
- chontal
- chol
- chorti
- chol-chontal
- tzeltal
- tzeltal
- tzotzil
- chol
- qanjobal-chuj
- chuj
- chuj
- tojolabal
- qanjobal
- qanjobal
- jakaltek (popti)
- mocho
- chuj
- kiche-mam
- kiche
- qeqchi
- poqomam
- poqomchi
- kaqchikel
- sakapultek
- sipakap
- tzutujil
- uspantek
- mam
- ixil
- awakatek
- ixil
- mam
- mam
- tektitek
- ixil
- kiche
Mayakielten latinisointi perustuu espanjan kielen kirjoitussääntöihin. Tärkeimpiä sääntöjä:[2]
- paino on yleensä viimeisellä tavulla
- CH ääntyy /tš/
- J ääntyy /h/
- X ääntyy /š/
Lisäksi mayakielissä on useita glottaaliäänteitä, joita merkitään konsonantin yhteydessä apostrofilla: esim: k', q' ja tz'.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
