Maximilian von Hellens[1] (13. joulukuuta 1898 Pietari – 28. kesäkuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, majuri [2]ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.[3]
| Maximilian von Hellens | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1898 Pietari |
| Kuollut | 28. kesäkuuta 1967 (68 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet |
Venäjä–1917 Ukrainan valtakunta 1917–1918 Suomi –1942 |
| Taistelut ja sodat | ensimmäinen maailmansota, lokakuun vallankumous, Venäjän sisällissota, Ukrainan itsenäisyyssota, talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | majuri |
Max von Hellens syntyi vuonna 1898 Pietarissa von Hellens -aatelissukuun kuuluneen kenraali Lars Hjalmar von Hellensin perheeseen. Hänen äitinsä Maria Viktorovna Gubin(a)[2] oli venäläistä sukua, jossa oli useita kenraaleja. Hänen isoisänsä vapaaherra Lars Teodor von Hellens toimi säätyvaltiopäivien maamarsalkkanna, setä vapaaherra Albert von Hellens toimi oikeuskanslerina ja ministerinä.[4]
Hellens vietti nuorena huoletonta yläluokkaista elämää, ja hänestä tuli monikasvoinen, mutta heikkoluonteinen mies, josta ei oikeastaan tiedetä kenen hyväksi hän lopulta vakoili.[5]
Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1917 hän oli isänsä adjutanttina tämän toimiessa kenraalimajurina Ukrainassa armeijakunnan komentajana.[6][3] Kyseinen yksikkö siirtyi vuoden 1917 lopulla itsenäistyneen Ukrainan kansantasavallan armeijan yksiköksi.[3]
Hänen isänsä toimi vuoden 1918 Kiovassa saksalaisten miehityshallinnossa, joka käytännössä piti valtaa saksalaisten nukkevaltio Ukrainan hetmanaatissa.[3] Kun keisarillinen Saksa antautui ympärysvalloille marraskuussa 1918, von Hellens palasi Suomeen.[3]
Jatkosodan alussa 11. divisioonan tiedustelu-upseerina toiminut von Hellens välitti lomalla ollessaan huhtikuussa 1942 Saksan koko itärintaman ryhmitystiedot Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön sotilasasiamiehelle eversti George Edward Huthsteinerille. Tiedot von Hellens oli saanut tiedustelutyössään Syvärin rintamalla taistelleen saksalaisen 163. divisioonan tilannekatsauksista. Palkkioksi tiedoista hän sai viinaa, tupakkaa ja säilykkeitä. Yhdysvalloista tiedot välitettiin edelleen Neuvostoliittoon.[7]
Von Hellens pidätettiin 26. syyskuuta 1942. Oikeudenkäynnissä syyttäjän todistelua vaikeutti se, ettei yhdysvaltalaisille voitu paljastaa, että Suomen tiedustelu pystyi avaamaan heidän salakielisiä raporttejaan. Von Hellens ja hänen vaimonsa tuomittiin sotaylioikeudessa 16. joulukuuta 1942 sotapetoksesta kuolemaan. Yhdysvaltain painostuksen takia tuomiota ei kuitenkaan pantu täytäntöön. Presidentti Risto Ryti hylkäsi von Hellensin oman armonanomuksen, mutta jätti koko sodan loppuajaksi von Hellensin vaimon tekemän armonanomuksen ratkaisematta. Syyskuussa 1944 voimaan astuneen Moskovan välirauhansopimuksen 20. artikla määräsi Suomen välittömästi vapauttamaan vankilasta ne henkilöt, jotka olivat sodan aikana toimineet liittoutuneiden hyväksi. Tämän nojalla myös von Hellens vapautettiin.[8]
Von Hellens on Suomen armeijassa ainoa upseeri, joka on tuomittu sotaväen rikoslain perusteella sotapetoksesta kuolemaan.[9]
Von Hellens toimi sodan jälkeen Suomen Matkatoimistossa,[9] sisäministeriön tarkastajana, tulkkina[5] ja myös henkilöstöpäällikkönä.[2]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
