Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.
Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Perinne jatkui Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä , jossa maamarsalkan nimitti Suomen suuriruhtinas eli Venäjän keisari . Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukaan oli lisäksi nimitettävä erityinen varamaamarsalkka. Maamarsalkka johti valtiopäivämiesten kulkuetta valtiopäivien avajais- ja päättäjäisseremonioissa sekä tarvittaessa puhetta valtiopäivien yhteisistunnossa eli plenum plenorumissa .
Maamarsalkan tehtävä poistui käytöstä säätyvaltiopäivien lakkauttamisen myötä Ruotsissa vuonna 1866 ja Suomessa vuonna 1906. Virossa Liivinmaan ja Saarenmaan ritarihuoneilla oli omat maamarsalkat aina vuoteen 1920, jolloin Viron maakuntien ritarihuoneet lakkautettiin.
Maamarsalkan tärkein arvomerkki oli pitkä maamarsalkansauva. Ruotsin ritarihuoneella maamarsalkansauvoja oli kaksi, kultaseppä Herman Kopmanin valmistama vuodelta 1643 ja kreivi Arvid Hornin lahjoittama vuodelta 1727. Suomen ritarihuoneella oli yksi maamarsalkansauva, joka valmistettiin vuonna 1809 Porvoon valtiopäiviä varten ja oli käytössä säätyvaltiopäivätoiminnan loppuun saakka.[1]
1627 Johan Erikinpoika Sparre
1629 Pietari Brahe
1630 Johan De la Gardie
1631 Åke Akselinpoika Natt och Dag
1632 Åke Akselinpoika Natt och Dag
1633 Lars Erikinpoika Sparre
1634 Lars Erikinpoika Sparre
1635 Lars Erikinpoika Sparre
1638 Lars Erikinpoika Sparre
1640 Lars Erikinpoika Sparre
1642 Eerik Kaarlenpoika Gyllenstierna
1643 Henrik Klaunpoika Fleming
1644 Henrik Klaunpoika Fleming
1645 Gabriel Gabrielinpoika Oxenstierna
1647 Bengt Skytte
1649 Svante Sparre
1650 Svante Sparre
1651 Svante Sparre
1652 Christer Bonde
1654 Erik Henrikinpoika Fleming
1655 Erik Henrikinpoika Fleming
1660 Gustaf Posse (kuoli), Pietari Pietarinpoika Sparre
1664 Pietari Pietarinpoika Sparre
1668 Johan Gyllenstierna
1672 Gustaf Gabrienpoika Oxenstierna
1675 Gustaf Duwall
1678 Henrik Falkenberg
1680 Klaus Hermaninpoika Fleming
1682 Fabian Wrede
1686 Erik Lindschöld
1689 Nils Gyldenstolpe
1693 Jacob Gyllenborg
1697 Nils Gripenhielm
1710 Hans Clerck
1713–1714 Johan Creutz
1719 Per Ribbing (kuoli), Anders Leijonstedt
1720 Arvid Horn
1723 Swen Lagerberg
1726–1727 Arvid Horn
1731 Arvid Horn
1734 Charles Emil Lewenhaupt
1738–1739 Carl Gustaf Tessin
1740–1741 Charles Emil Lewenhaupt
1742–1743 Mattias Alexander von Ungern-Sternberg
1746–1747 Mattias Alexander von Ungern-Sternberg
1751–1752 Henning Gyllenborg
1755–1756 Fredrik Axel von Fersen
1760–1762 Fredrik Axel von Fersen
1765–1766 Thure Gustaf Rudbeck
1769–1770 Fredrik Axel von Fersen
1771–1772 Axel Gabriel Leijonhufvud
1778–1779 Hugo Herman von Saltza
1786 Johan Didrik Duwall
1789 Charles Emil Lewenhaupt
1792 Eric Ruuth
1800 Magnus Fredrik Brahe 1809 Michael Anckarswärd
1810 Klas Adolf Fleming
1812 Karl Lagerbring
1815 Carl Mörner af Tuna
1817–1818 Johan August Sandels
1823 Carl De Geer
1828–1830 Carl De Geer
1834–1835 Jacob De la Gardie
1840–1841 Karl Otto Palmstierna
1844–1845 Arvid Mauritz Posse
1847–1848 Gustaf Adolf Vive Sparre , Henning Hamilton
1850–1851 Lars Herman Gyllenhaal
1853–1854 Henning Hamilton
1856–1858 Henning Hamilton
1859–1860 Gustaf Adolf Vive Sparre
1862–1863 Gustaf Lagerbjelke
1865–1866 Gustaf Lagerbjelke Lähde:[2]
Henrika Tandefelt: Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia , s. 40–42. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
