Johan De la Gardie
From Wikipedia, the free encyclopedia
Johan Pontusson De la Gardie (1582–1640) oli ruotsalainen käskynhaltija. Hän oli Turun linnan ja läänin käskynhaltijana vuosina 1611–1626 ja samaan aikaan vuodesta 1616 Hämeen läänin käskynhaltijana. Viron maaherra hän oli 1626–1630, Uplannin maaherra sen jälkeen ja vuodesta 1632 Tukholman ylikäskynhaltija. Vuonna 1633 hänestä tuli valtaneuvos ja 1634 Svean hovioikeuden jäsen.[1]
Hänen isänsä oli Pontus De la Gardie.[1] ja äitinsä Sofia Gyllenhielm, Juhana III tytär. Jakob De la Gardie oli hänen nuorempi veljensä.[2]
Elämä
De la Gardie jäi orvoksi vain kolmevuotiaana ja varttui Turun linnassa linnanvouti Lars Hordeelin luona. Hordeelin puoliso oli De la Gardien isoäiti Kaarina Hannuntytär. Noin kymmenvuotiaana Johan ja hänen veljensä Jacob De la Gardie lähetettiin Juhana III:n hoviin. Vain muutamia vuosia myöhemmin Johan De la Gardie sai oman vapaaherraläänityksen Uplannista. 1580-luvun lopulla De la Gardie peri Köyliön kartanon ja useita muita tiloja Satakunnassa. Hän olikin lopulta koko Satakunnan verovuokraaja vuosina 1619–1620. Hänen omistuksessa oli muun muassa myös vuosuina 1631-1640 Turun Hirvensalossa edelleen sijaitseva säterivapautta nauttinut rälssitila Friskalan kartano.
Johan De la Gardie hoiti useita arvovaltaisia tehtäviä: hän ehti toimia muun muassa Turun käskynhaltijana, Tallinnan käskynhaltijana sekä Tukholman ylikäskynhaltijana. Vuodesta 1633 lähtien hän toimi valtaneuvoksena ja valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan kannattajana.
De la Gardie oli kahdesti naimisissa. Jälkimmäinen vaimo oli Katarina Oxenstierna. De la Gardiella oli seitsemän lasta, kaikki tyttäriä. Tyttäristä vain kolme selviytyi aikuisikään saakka. Ulvilan kirkkoon haudattu Sofia De la Gardie on Johan De la Gardien tytär. [3]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.