Marcus Aureliuksen pylväs (ital. Colonna di Marco Aurelio, Colonna Antonina, lat. Columna Centenaria Divorum Marci et Faustinae) on antiikkinen muistomerkki Roomassa. Monumentti sijaitsee Piazza Colonnalla, joka on nimetty muistopylvään mukaan, kuten koko III kaupunginosakin, Rione Colonna.[2]. Monumenttia vastapäätä kohoaa Palazzo Chigi. Nykyään pylvään jalusta on neljä metriä[1] katutason alapuolella maankohoamisen vuoksi.

Thumb
Marcus Aureliuksen pylväs Piazza Colonnalla. Esikuvana oli Trajanuksen vastaavanlainen muistomerkki.
Thumb
Pylvääseen hakattu reliefi kuvaa markomanneja ja sarmaatteja vastaan käytyä sotaa 172–175 [1]. Lohkareissa on aukot valon tuomiseksi sisällä kulkevaan portaikkoon.
Thumb
Sixtus V:n aikana suoritetun restauroinnin muistokirjoitus Marcus Aureliuksen pylvään jalustassa Domenico Fontanan muutostöiden jäljiltä. Alkuperäinen korkokuva ja piirtokirjoitus ovat tuhoutuneet.

Senaatti ja Rooman kansa pystyttivät muistomerkin Marcus Aureliuksen kunniaksi tämän kuoleman jälkeen, ja se valmistui luultavasti 193, koska tuolloin sen rakentamiseen käytetyt lankut annettiin vartija Adrastuksen talon rakentamistarpeiksi.[1]

Monumentin korkeus on sata roomalaista jalkaa (29,77 m), mistä syystä sitä kutsuttiin antiikin aikana nimellä Centenaria. Doorilaistyyliseen kapiteeliin päättyvän pylvään varsi koostuu 26 Lunan marmorista hakatusta ontosta lieriöstä, joiden sisällä on 200 askelmaa ja 56 suorakaiteen muotoista valoaukkoa.[3] Pylvään ulkokuorta kiertää reliefein koristeltu spiraali, joka esittää Marcus Aureliuksen sotaretkiä Tonavalle markomanneja ja sarmaatteja vastaan 172–175. Ulkopuolen korkokuvien tai sisäosien kierreportaikon vuoksi pylvästä kutsuttiin toisinaan kollektiivinimellä Columnae cochlides, mikä tarkoitti kaikkia alueen keisarillisia muistopylväitä, myös Trajanuksen ja Antoninus Piuksen.[4]

Marcus Aureliuksen pylväs säilyi maanjäristyksistä ja tulipaloista huolimatta monia muita antiikin monumentteja paremmin, koska paavit Agapetus II ja Johannes XII uskoivat sen San Silvestro in capiten benediktiiniläisveljien huomaan 900-luvulla [5]. Pylväs restauroitiin paavi Sixtus V:n aikana 1589–1590, jolloin sen huipulle sijoitettiin nykyinen apostoli Paavalia kuvaava patsas keisarin kadonneen muotokuvan paikalle.[1] Samalla Domenico Fontana uudelleenmuotoili pylvään jalustan ja hakkasi sileäksi sen pahoin vahingoittuneen korkokuvan, joka neljällä tahkollaan kuvasi uhritoimituksia, Voitonjumalattaria ja köynnöksiä. Katutason yläpuolisen osan jalustasta hän verhosi Septizoniumista otetuilla marmorilaatoilla. Alkuperäinen omistuskirjoitus oli jo tuolloin hävinnyt, eikä siitä ole yhtään tunnettua muistiinmerkintää.[6] Nykyinen piirtokirjoitus kertoo viimeisimmästä suuresta restauroinnista, ja se kuuluu:

SIXTVS V PONT MAXSixtus V Pontifex maximus
COLVMNAM HANCkorjasi tämän kierrepylvään,
COCLIDEM IMP
ANTONINO DICATAMkeisari Antoninukselle omistetun,
MISERE LACERAMjoka oli pahoin rapistunut,
RVINOSAMQ(UE) PRIMAEalkuperäiseen asuunsa
FORMAE RESTITVIT
A. MDLXXXIX PONT IVHerran vuonna 1589, 4. vuotenaan paavina

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.