Luettelo Suomen nisäkkäistä

Tämä on luettelo nykyisen Suomen alueella tavatuista nisäkäslajeista. Lajit on ryhmitelty lahkoittain ja heimoittain. Myös alalajit on mainittu, jos niitä on tavattu useampi kuin yksi. Mukaan ei ole otettu esihistoriallisia eikä luovutettujen alueiden lajeja, eikä sellaisia tarhakarkulaisia, jotka eivät ole muodostaneet Suomeen pysyvää kantaa. Metsästyslain määrittelemistä riistaeläimistä rämemajava eli nutria (Myocastor coypus), pesukarhu eli supi (Procyon lotor) ja japaninhirvi eli japaninpeura (Cervus nippon) sekä rauhoittamattomista eläimistä villiintynyt kissa (Felis catus) eivät sisälly tähän luetteloon. Soopelin (Martes zibellina) arvellaan eläneen Suomessa vielä 1600-luvulla, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa. Lajiston viimeisimmät tulokkaat ovat lampisiippa (2002), kääpiölepakko (2006) ja etelänlepakko (2008).

• (I) Istutettu – istutettu tai tarhauksesta villiytynyt vieraslaji
• (S) Satunnainen harhailija
• (H) Hävinnyt – laji joko luokitellaan Suomesta hävinneeksi, tai viimeisimmästä varmasta pesimishavainnosta on kulunut useita vuosia

Erinaceomorpha

Siili ei kuulu alkuperäislajistoon, vaan on tuotu maahan 1800-luvulla.

Siilit (Erinaceidae)

• Siili (Erinaceus europaeus)   (I)

Vesipäästäinen on maailman pienin vedessä elävä nisäkäs. Sen sylki on myrkyllistä.

Soricomorpha

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae)

• Kontiainen eli maamyyrä (Talpa europaea)

Päästäiset (Soricidae)

• Kääpiöpäästäinen (Sorex minutissimus)
• Vaivaispäästäinen (Sorex minutus)
• Idänpäästäinen (Sorex caecutiens)
• Metsäpäästäinen (Sorex araneus)
• Mustapäästäinen eli korpipäästäinen (Sorex isodon)
• Vesipäästäinen (Neomys fodiens)

Pohjanlepakko on ainoa lentävä nisäkäs, joka elää napapiirin pohjoispuolella.

Lepakot (Chiroptera)

Siipat (Vespertilionidae)

• Ripsisiippa (Myotis nattereri)
• Vesisiippa (Myotis daubentonii)
• Viiksisiippa (Myotis mystacinus)
• Isoviiksisiippa (Myotis brandtii)
• Lampisiippa (Myotis dasycneme)
• Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii)
• Etelänlepakko (Eptesicus serotinus)
• Isolepakko (Nyctalus noctula)
• Korvayökkö (Plecotus auritus)
• Kimolepakko (Vespertilio murinus)
• Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii)
• Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus)
• Kääpiölepakko (Pipistrellus pygmaeus)

Pääkaupunkiseudun kaniinikanta on saanut alkunsa lemmikkieläimistä.

Jäniseläimet (Lagomorpha)

Jänikset (Leporidae)

• Metsäjänis (Lepus timidus)
• Rusakko (Lepus europaeus)   (osittain I)
• Kaniini eli villikaniini (Oryctolagus cuniculus)   (I)

Metsämyyrä on hyvinä myyrävuosina Suomen runsaslukuisin nisäkäs, mutta muulloin metsäpäästäinen on sitä yleisempi.

Viimeisin varmistettu havainto suomalaisesta tammihiirestä tehtiin vuonna 1989 Teuvalla.

Majavat voivat elää jopa yli 20-vuotiaiksi. Kuvassa norjalainen euroopanmajava.

Jyrsijät (Rodentia)

Rottaeläimet (Muridae)

• Vaivaishiiri (Micromys minutus)
• Metsähiiri (Apodemus flavicollis)
• Peltohiiri (Apodemus agrarius)
• Kotihiiri (Mus musculus)   (I)
• Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus)   (I)
• Mustarotta (Rattus rattus)   (I, H)

Cricetidae

• Tunturisopuli (Lemmus lemmus)
• Metsäsopuli (Myopus schisticolor)
• Punamyyrä (Myodes rutilus)
• Harmaakuvemyyrä (Myodes rufocanus)
• Metsämyyrä (Myodes glareolus)
• Vesimyyrä (Arvicola amphibius)
• Piisami (Ondatra zibethicus)   (I)
• Idänkenttämyyrä (Microtus levis)
• Kenttämyyrä (Microtus arvalis)
• Peltomyyrä (Microtus agrestis)
• Lapinmyyrä (Microtus oeconomus)

Hyppyrotat (Dipodidae)

• Koivuhiiri (Sicista betulina)

Unikeot (Gliridae)

• Tammihiiri (Eliomys quercinus)   (H)

Oravat (Sciuridae)

• Orava (Sciurus vulgaris)
• Liito-orava (Pteromys volans)

Majavat (Castoridae)

• Euroopanmajava (Castor fiber)   (alkuperäinen kanta H, nykyinen I)
• Kanadanmajava (Castor canadensis)   (I)

Minkki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, kuten myös kanadanmajava, piisami ja valkohäntäpeura.

Petoeläimet (Carnivora)

Kissaeläimet (Felidae)

• Ilves (Lynx lynx)

Näätäeläimet (Mustelidae)

• Saukko (Lutra lutra)
• Ahma (Gulo gulo)
• Hilleri (Mustela putorius)
• Vesikko (Mustela lutreola)   (H)
• Kärppä (Mustela erminea)
• Lumikko (Mustela nivalis)
• Minkki (Neovison vison)   (I)
• Näätä (Martes martes)
• Mäyrä (Meles meles)

Kultasakaali on tavattu Kainuussa jo vuonna 2018.

Koiraeläimet (Canidae)

• Susi (Canis lupus)
• Kettu (Vulpes vulpes)
• Naali (Vulpes lagopus)  (H)
• Supikoira (Nyctereutes procyonoides)   (I)
• Kultasakaali (Canis aureus) (S)

Karhut (Ursidae)

• Karhu (Ursus arctos)

Karhu on Suomen ja Venäjän kansalliseläin.

Mursut (Odobenldae)

• Mursu (Odobenus rosmarus) (S)^[1]

Hylkeet (Phocidae)

• Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus)
• Kirjohylje (Phoca vitulina) (S)
• Norppa (Pusa hispida)
  • Itämerennorppa (Pusa hispida botnica)
  • Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis)

Hirvi on sekä Euroopan suurin hirvieläin että Suomen suurin maanisäkäs.

Ankarat talvet ovat rajoittaneet villisian leviämistä Suomeen.

Sorkkaeläimet (Artiodactyla)

Hirvieläimet (Cervidae)

• Peura (Rangifer tarandus)
  • Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus)   (alkuperäinen kanta H, nykyinen osin I)
  • Tunturipeura (Rangifer tarandus tarandus)   (H)
    • Poro (Rangifer tarandus tarandus)   (I)
• Hirvi (Alces alces)
• Metsäkauris (Capreolus capreolus)   (osittain I)
• Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus)   (I)
• Kuusipeura (Dama dama)   (I)
• Saksanhirvi (Cervus elaphus)   (I, H)

Onttosarviset (Bovidae)

• Mufloni (Ovis aries)   (I)

Siat (Suidae)

• Villisika (Sus scrofa)   (osittain I)

Valaat (Cetacea)

Delfiinit (Delphinidae)

• Delfiini (Delphinus delphis) (S)
• Pullokuonodelfiini (Tursiops truncatus) (S)

Pullokuonodelfiinejä on Särkänniemen delfinaarion lisäksi nähty silloin tällöin myös Suomenlahdella.

Pyöriäiset (Phocoenidae)

• Pyöriäinen (Phocoena phocoena) (H, nykyisin S)

Sarvivalaat (Monodontidae)

• Maitovalas (Delphinapterus leucas) (S)

Uurteisvalaat (Balaenopteridae)

• Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) (S)
• Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) (S)

Kädelliset (Primates)

Isot ihmisapinat (Hominidae)

• Ihminen (Homo sapiens)