Kontiainen
nisäkäslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä[3] (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä nisäkäs. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä maamyyrän sijasta.[3]
| Kontiainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Eulipotyphla |
| Heimo: | Kontiaiset Talpidae |
| Alaheimo: | Kontiaiset Talpinae |
| Suku: | Talpa |
| Laji: | europaea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Talpa europaea |
|
 Kontiaisen levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Kontiaisen vartalo on sylinterimäinen. Eläin on 12–16 cm pitkä ja painaa 70–130 grammaa, naaraat ovat tyypillisesti pienempiä kuin koiraat. Sen silmät ovat pienet ja korva vain pieni poimu nahassa. Turkki on musta ja kiiltävä, mutta eturaajat ovat karvattomat. Tunnelien kaivamiseen käytetyt eturaajat ja niiden kynnet ovat lapiomaiset.[4]
Elintavat
Kontiaiset elävät maan alla käytävissä, joiden suulla on kartion muotoinen multakeko, kun taas vesimyyrä tekee käytäviensä suuaukoille epäsäännöllisen muotoisia multaläjiä. Kontiaiset elävät tavallista lyhyemmässä vuorokausisyklissä; ne nukkuvat neljä tuntia ja valvovat sitten neljä tuntia.
Kontiaiset saavat vuodessa 1–2 pesuetta. Kontiaisilla voi olla useita parittelukumppaneita. Poikasia syntyy kerralla 3–8, ja ne lähtevät pesästä noin 33 päivän ikäisinä.[5]
Ravinto
Kontiainen käyttää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, kuten kastematoja ja hyönteisiä. Toisinaan se syö myös liskoja ja pieniä käärmeitä. Se ei syö kasveja toisin kuin myyrät. Ravintoa tulee vastaan tunneleita kaivaessa. Kontiainen varastoi kastematoja puremalla niiltä pään poikki, jolloin madot eivät enää pääse pakoon.[4]
Levinneisyys
Kontiainen on levinnyt suureen osaan Eurooppaa. Suomessa sitä tavataan maan eteläosissa. Venäjällä sen levinneisyysalue ulottuu aina Ob- ja Irtyš-joelle asti. Laji puuttuu muun muassa Irlannista, Kreikasta ja Portugalista sekä useimmilta Välimeren saarilta.[1]
Kontiainen ja ihminen
Tuhohyönteisten toukkien syöjänä kontiaisesta on suoranaista hyötyä ihmisille. Sen kaivamista käytävistä on myös hyötyä sadevesien imeyttämisessä maahan ja maan kuohkeuttamisessa. Toisaalta pienten taimien juuret voivat kuivua jos sattuvat maanalaisen käytävän kohdalle. Varsinaiset myyrät voivat myös liikkua kontiaisen käytäviä pitkin ja jyrsiä kasvien juuria.
Koska kontiainen on rauhoitettu Suomessa, sitä ei saa tappaa, pyydystää eikä muutoin tahallaan häiritä.[6] Tapetun tai vahingoitetun yksilön ohjeellinen korvausarvo on 17 euroa.[6]
Laji kulttuurissa
Tšekkiläisen Zdeněk Milerin luoma Myyrä (Krtek) on tunnettu lastenkirjojen ja piirroselokuvien sankari (Kun Myyrä sai housut, Myyrä eväsretkellä). Myös Kaislikossa suhisee -kirjan myyrä on itse asiassa kontiainen.
Ihmeneloset-sarjakuvan maanalaisen valtakunnan hallitsijan Myyrämiehen nimi juontuu myös kontiaisesta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.