Hiiret ja rotat

From Wikipedia, the free encyclopedia

Hiiret ja rotat

Hiiret ja rotat[2] eli rottaeläimet[3] (Muridae) on nisäkkäiden suurin heimo. Siihen luetaan 730 pienikokoista jyrsijälajia 150 suvussa.[4] Heimon lajeja tavataan luontaisesti Euraasiassa, Afrikassa ja Australiassa monenlaisissa elinympäristöissä, ja ihmisen mukana ne ovat levittäytyneet koko maapallolle. Ryhmään kuuluvat rotat, hiiret ja gerbiilit sukulaisineen.

Pikafaktoja Tieteellinen luokittelu, Alaheimot ...
Hiiret ja rotat
Thumb
Isorotta (Rattus norvegicus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha
Yläheimo: Muroidea
Heimo: Hiiret ja rotat
Muridae
Illiger, 1811 [1]
Alaheimot [1]
Katso myös

  Hiiret ja rotat Wikispeciesissä
  Hiiret ja rotat Commonsissa

Sulje

Hiirten ja rottien sekä myyrien (Cricetidae) välinen luokittelu on muuttunut useita kertoja. Välillä myyrät on luettu omaan heimoonsa, välillä taas Muridae-heimoon, jolloin heimon nimenä on ollut rottaeläimet[5] tai hiiret ja myyrät[6]. Nykyään myyrät luetaan eri heimoon kuin hiiret ja rotat, minkä lisäksi muutamia aiemmin näiden alaheimoina pidettyjä ryhmiä on erotettu omiksi heimoikseen.[1]

Suomessa tavattuja hiirten ja rottien lajeja ovat kotihiiri, metsähiiri, peltohiiri, vaivaishiiri, isorotta ja mustarotta, jotka kaikki kuuluvat Murinae-alaheimoon. Mustarotta on kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa määritelty Suomesta hävinneeksi lajiksi[7].

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.