From Wikipedia, the free encyclopedia
Hiiret ja rotat[2] eli rottaeläimet[3] (Muridae) on nisäkkäiden suurin heimo. Siihen luetaan 730 pienikokoista jyrsijälajia 150 suvussa.[4] Heimon lajeja tavataan luontaisesti Euraasiassa, Afrikassa ja Australiassa monenlaisissa elinympäristöissä, ja ihmisen mukana ne ovat levittäytyneet koko maapallolle. Ryhmään kuuluvat rotat, hiiret ja gerbiilit sukulaisineen.
Hiiret ja rotat | |
---|---|
Isorotta (Rattus norvegicus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
Yläheimo: | Muroidea |
Heimo: |
Hiiret ja rotat Muridae Illiger, 1811 [1] |
Alaheimot [1] | |
|
|
Katso myös | |
Hiirten ja rottien sekä myyrien (Cricetidae) välinen luokittelu on muuttunut useita kertoja. Välillä myyrät on luettu omaan heimoonsa, välillä taas Muridae-heimoon, jolloin heimon nimenä on ollut rottaeläimet[5] tai hiiret ja myyrät[6]. Nykyään myyrät luetaan eri heimoon kuin hiiret ja rotat, minkä lisäksi muutamia aiemmin näiden alaheimoina pidettyjä ryhmiä on erotettu omiksi heimoikseen.[1]
Suomessa tavattuja hiirten ja rottien lajeja ovat kotihiiri, metsähiiri, peltohiiri, vaivaishiiri, isorotta ja mustarotta, jotka kaikki kuuluvat Murinae-alaheimoon. Mustarotta on kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa määritelty Suomesta hävinneeksi lajiksi[7].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.