Luettelo Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisistä huippukokouksista

Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisiä huippukokouksia pidettiin vuosina 1943–1991 toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana. Huippukokouksissa pyrittiin edistämään aseidenriisuntaa sekä liennytystä. 1980-luvun lopussa kylmä sota päättyi, mikä merkitsi suurvaltojen välisen kilpailun päättymistä. Toisen maailmansodan aikana pääpaino huippukokouksissa oli Saksaan ja akselivaltoihin kohdistuneessa politiikassa. Sodan aikana huippukokouksissa päätettiin niin Normandian maihinnoususta kuin Saksan jaosta.

Toinen maailmansota

Teheranin konferenssi

Pääartikkeli: Teheranin konferenssi

• 
  Vasemmalta: Josif Stalin, Franklin Roosevelt ja Winston Churchill Teheranissa vuonna 1943.

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
28. marraskuuta – 1. joulukuuta 1943	Teheran	Iran[1]	Franklin D. Roosevelt	Joseph Stalin
Pidettiin Neuvostoliiton Teheranin suurlähetystössä. Paikalla myös Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill. Päättyi siihen, että länsiliittolaiset sitoutuivat avaamaan toisen rintaman natsi-Saksaa vastaan ​​suunnitellun amfibio-hyökkäyksen kautta Normandiaan. He suostuivat myös antamaan täyden tuen Jugoslavian partisaaneille tšetnikkeissä. Vastineeksi Neuvostoliitto suostui tukemaan Yhdistyneiden Kansakuntien perustamista sodan jälkeen ja lopulta osallistumaan liittoutuneiden kampanjaan Japania vastaan. He sopivat myös Saksan jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin ja Iranin tunnustamisesta itsenäiseksi valtioksi sodan jälkeen.

Lähde:^[2]

Jaltan konferenssi

Pääartikkeli: Jaltan konferenssi

• 
  Vasemmalta: Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja Joseph Stalin Jaltassa helmikuussa 1945.

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
4. helmikuuta – 11. helmikuuta 1945	Jalta	Neuvostoliitto[1]	Franklin D. Roosevelt	Joseph Stalin
Järjestettiin Livadian palatsissa. Paikalla myös Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill. Yhdysvaltain presidentin ensimmäinen vierailu Neuvostoliittoon. Tuotti julistuksen, jossa vaadittiin demokraattisten instituutioiden muodostamista Euroopassa sodan jälkeen ja samalla Saksan ja Berliinin jakaminen Amerikan, Ison-Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton miehitysalueisiin. Määräsi hyvitykset, denatsifioinnin ja demilitarisoinnin sodanjälkeiselle Saksalle. Saavutti lännen tunnustuksen Puolan Neuvostoliiton nukkehallitukselle. Saatiin Neuvostoliiton sitoumus liittyä Yhdistyneisiin Kansakuntiin vastineeksi kaikkien 16 sosialistisen neuvostotasavallan jäsenyydestä. Valtuutetut oikeudenkäynnit natsien sotarikollisille sodan jälkeen.

Lähde:^[3]

Potsdamin konferenssi

Pääartikkeli: Potsdamin konferenssi

• 
  Vasemmalta: Winston Churchill, Harry S. Truman ja Joseph Stalin Potsdamissa 25. heinäkuuta 1945.

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
17. heinäkuuta – 2. elokuuta 1945	Potsdam	Saksa [4]	Harry S. Truman	Joseph Stalin
Järjestettiin Cecilienhofin palatsissa. Paikalla olivat myös Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit Winston Churchill ja Clement Attlee. Muutoksen aiheutti työväenpuolueen voitto vuoden 1945 parlamenttivaaleissa. Suunniteltu sodanjälkeiseen järjestykseen ja rauhansopimusten ehtoihin toisen maailmansodan jälkeen. Valtuutti natsipoliittisten instituutioiden ja lakien täydellisen kumoamisen Saksassa, aloitti demokratisointiuudistukset ja suunnitteli teollisuuden purkamista. Aseta Oder-Neisse-linjan Puolan ja Saksan länsirajaksi. Sallittiin etnisten saksalaisten karkottaminen Itä-Euroopasta. Loi olosuhteet, jotka mahdollistivat Neuvostoliiton perustamisen satelliittivaltioita Itä-Eurooppaan sodan jälkeen.

Lähde:^[5]

Kylmä sota (1955–1991)

Geneven huippukokous 1955

Pääartikkeli: Geneven huippukokous 1955

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
18. heinäkuuta – 23. heinäkuuta, 1955	Geneve[6]	Sveitsi	Dwight D. Eisenhower	Nikita Hruštšov ja Nikolai Bulganin
Paikalla myös Iso-Britannian pääministeri Anthony Eden ja Ranskan pääministeri Edgar Faure. Ensimmäinen neljän valtion konferenssi toisen maailmansodan jälkeen. Sen tarkoituksena oli vähentää nousevia kansainvälisiä jännitteitä kylmän sodan aikana, ja se sisälsi keskusteluja kauppapolitiikasta, ydinasekilpailusta ja aseistariisunasta. Saksan yhdistämisestä ei päästy ratkaisuun, koska länsi kieltäytyi vetämästä Länsi-Saksan Natosta.

Lähde:^[7]

Camp Davidin kokous 1959

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
15. syyskuuta – 27. syyskuuta 1959	Washington (DC) ja Camp David[8][9]	Yhdysvallat	Dwight D. Eisenhower	Nikita Hruštšov
15. syyskuuta Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšovin 12 päivää kestänyt vierailu Yhdysvaltoihin alkoi. Hruštšov ja presidentti Dwight D. Eisenhower tapasivat toisensa kahdenkeskisissä neuvotteluissa presidentin kesäasunnolla Camp Davidissa. Eisenhowerin ja Hruštšovin välisissä keskusteluissa teemana oli muun muassa Saksan yhdistymisen hinta. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan syntynyt, ja Hruštšev oli valmis kumoamaan 27. marraskuuta 1958 esittämänsä Berliinin uhkavaatimuksen sekä neuvottelemaan kaupungin kohtalosta ilman aikarajoitusta. Eisenhower suostui Neuvostoliiton usean otteeseen vaatimaan huipputapaamiseen, joka oli tarkoitus järjestää seuraavana keväänä ennen Eisenhowerin Moskovan-matkaa. Yhdysvalloista Hruštšov jatkoi matkaansa Kiinaan, jossa hän osallistui kansantasavallan 10-vuotisjuhlallisuuksiin Pekingissä.

Lähde:^[10]

Pariisin kokous

Päivämäärä	Kaupunki	paikka	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
16. toukokuuta – 17. toukokuuta 1960	Pariisi	Ranska[6]	Dwight D. Eisenhower	Nikita Hruštšov
Pariisin huippukokousta oli odotettu suurin toivein. Kokouksessa oli tarkoituksena käsitellä Berliinin ja ennen kaikkea Saksojen kysymystä. Huippukokous päättyi kuitenkin nolosti. Neuvostoliiton pääministeri Hruštšov ilmoitti Neuvostoliiton ilmatorjunnan ampuneen yhdysvaltalaisen U-2-tyyppisen tiedustelulentokoneen alas Neuvostoliiton alueella. Koneen lentäjä Francis Gary Powers oli Hruštšovin mukaan vangittuna. Yhdysvaltain taholta väitettiin, että kyseessä oli yhdysvaltalainen säätiedustelulentokone, ja ilmoitti sen olevan aseistamaton siviililentokone. 16. toukokuuta Ranskan presidentti Charles de Gaulle avasi Pariisin konferenssin. Minkäänlaista neuvotteluita ei kuitenkaan syntynyt, sillä Hruštšovin esitti Yhdysvalloille uhkavaatimuksen, jonka mukaan sen on myönnettävä, että U-2-tapaus oli aggressiivinen teko Neuvostoliittoa vastaan ja vaati lentojen lopettamista. Presidentti Eisenhower torjui Hruštšovin uhkavaatimuksen ja poistui konferenssista.

Lähde:^[11]

Wienin kokous

• 
  Nikita Hruštšov ja John F. Kennedy Wienissä kesäkuussa vuonna 1961

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
3. kesäkuuta – 4. kesäkuuta 1961	Wien	Itävalta[12]	John F. Kennedy	Nikita Hruštšov
Kutsuttiin koolle epäonnistuneen Sikojenlahden hyökkäyksen ja Berliinin kriisin jälkeen. Saavutettiin sovinto Laosin sisällissodasta, mutta ei saatu aikaan lopullista ratkaisua Berliinin asemasta. Konferenssin hajoaminen vaikutti amerikkalaisten kovempaan kantaan Neuvostoliittoon.

Lähde:^[13][14]

Glassboron kokous

• 
  Aleksei Kosygin ja Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson huippukokouksessa

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
23. kesäkuuta – 25. kesäkuuta 1967	Glassboro, New Jersey[8]	Yhdysvallat	Lyndon B. Johnson	Aleksei Kosygin
Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin kohtasivat Glassboron yliopistokaupungissa New Yorkin osavaltiossa 23.–25. kesäkuuta 1967. Suurvaltojen johtajien aiheena olivat Vietnamin sota ja Kuuden päivän sota sekä ydinsulkusopimus. Keskustelut käytiin ystävällisessä ja sydämellisessä ilmapiirissä. Minkäänlaisiin sopimuksiin osapuolet eivät päässeet.

Lähde:^[15]

Moskovan kokous 1972

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
22. toukokuuta – 30. toukokuuta 1972	Moskova	Neuvostoliitto [16]	Richard Nixon	Leonid Brežnev
Ensimmäinen Yhdysvaltain valtionpäämiehen vierailu Neuvostoliittoon toisen maailmansodan jälkeen. Järjestettiin Kremlin palatsissa. ABM -sopimus, ensimmäinen strategisten aseiden rajoittamista koskeva sopimus (SALT I) ja Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välikohtauksia merellä koskeva sopimus allekirjoitetaan. Sopimukset rajoittivat strategisia ydinaseita ja erityisesti ballistisia ohjuksia

Lähde:^[17]

Washingtonin ydinaseriisuntakokous

• 
  Leonid Brežnev ja Richard Nixon Washington D.C.:ssä vuonna 1973

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
18. kesäkuuta – 25. kesäkuuta 1973	Washington (DC)	Yhdysvallat[8]	Richard Nixon	Leonid Brežnev
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnevin vierailu 16. kesäkuuta Yhdysvaltoihin oli vastavierailu vuoden 1972 vierailulle, jolloin Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon teki ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä vierailun Neuvostoliittoon. Brežnevin ja Nixon väliset neuvottelut käytiin Washingtonissa, Yhdysvaltain presidentin kesäasunnolla Camp Davidissa ja Nixonin Kalifornian asunnolla San Clementessä. Nixon ja Brežnev allekirjoittivat laajakantoisen ydinsodan estämisjulistuksen. Lisäksi he antoivat periaatejulistuksen SALT-päämääristä ja niiden loppuun saattamisesta vuoteen 1974 mennessä. Lisäksi sovittiin ns. MBFR-sopimuksen eli sotajoukkojen supistamisneuvotteluiden alkamispäiväksi 30. lokakuuta 1974. Tämän sopimuksen sanottiin antaneen tietä ETYKille, koska MBFR-ajankohdan määrääminen oli ollut Nato-maille ennakkoehto turvakokouksen toisen vaiheen aloittamiselle Genevessä. Lisäksi neuvotteluissa keskusteltiin Neuvostoliiton juutalaisten maastamuutosta ja sen ongelmista. Brežnev teki selväksi senaatin jäsenille, että vuonna 1972 oli noin 6100 neuvostojuutalaista anonut lupaa muuttaa Israeliin. Luvista 800 evättiin. 25. kesäkuuta Brežnevin vierailu päättyi ja hän palasi Pariisin kautta Neuvostoliittoon. Pariisissa Brežnev tapasi presidentti Georges Pompidoun.

Lähde:^[18]

Moskovan TTBT kokous

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
28. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1974	Moskova	Neuvostoliitto[16]	Richard Nixon	Leonid Brežnev
Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin viikon kestänyt valtiovierailu Neuvostoliitossa alkoi 27. kesäkuuta. Saavuttuaan Moskovaan Nixon neuvotteli kolmesta yhteistyösopimuksesta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välille. 1. heinäkuuta Leonid Brežnev ja Nixon pääsivät sopimukseen molempien maiden torjuntaohjusten (ABM) ja maanalaisten ydinkokeiden rajoittamisesta sekä siitä että edelleen ponnisteltaisiin strategisten hyökkäysohjusten rajoittamiseksi. Lisäksi päästiin sopimukseen laajennetusta kauppa- ja tutkimustyöstä.

Lähde:^[19]

Vladivostokin SALT kokous

• 
  Gerald Ford ja Leonid Brežnev allekirjoittavat yhteisen kommunikean SALT-neuvotteluissa Vladivostokissa 23. marraskuuta 1974.

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
23. marraskuuta – 24. marraskuuta 1974	Vladivostok	Neuvostoliitto[20]	Gerald Ford	Leonid Brežnev
Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev tapasivat toisensa 23.–24. marraskuuta Neuvostoliiton länsirannikolla Vladivostokissa. Tapaamisen tärkein kohta oli SALT-neuvotteluiden edistäminen. Osapuolet sopivat uusista suuntaviivoista, jotka merkitsivät 10-vuotista sopimusta ydinasevarustelujen supistamisesta. Kommunikean mukaan sopimus SALT II:sta tulisi vuonna 1975.

Lähde:^[21]

ETYK-kokous 1975

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
30. heinäkuuta – 2. elokuuta 1975	Helsinki	Suomi[20]	Gerald Ford	Leonid Brežnev
Helsingin ETYK-huippukokouksen aikana 2. heinäkuuta Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev ja Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford tapasivat toisensa Neuvostoliiton suurlähetystössä. Molemmat osapuolet tähtäsivät strategisten aseiden käytön rajoittamiseen (SALT). Sopimuksen jatkoneuvottelut olivat olleet alkuvuoden 1975 jäissä, joten osapuolten tapaaminen Helsingissä oli odotettu. Läpimurtoa ei kuitenkaan tullut pitkistä neuvotteluista huolimatta. Ford ja Brežnev kuitenkin korostivat, että neuvottelujen henki oli ystävällinen ja rakentava.

Lähde:^[22]

Wienin SALT II -kokous

• 
  Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittavat SALT II -sopimuksen Wienissä 18. kesäkuuta 1979

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
15. kesäkuuta – 18. kesäkuuta 1979	Wien	Itävalta[23]	Jimmy Carter	Leonid Brežnev
Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Leonid Brežnev saapuivat Wieniin kauan suunniteltua huippukokousta varten. Tapaamisen kohokohta oli SALT II -sopimuksen allekirjoittaminen Hofburgin vanhassa keisarillisessa palatsissa 18. kesäkuuta. Sopimuksella pyrittiin rajoittamaan strategisten aseiden, lähinnä mannertenvälisten ohjusten kilpavarustelua. SALT II:ssa oli määrä pudottaa ydinaseiden kantolaitteiden lukumäärää 2 400:sta 2 250:een vuoteen 1981 mennessä. Neuvostoliitto oli näin ollen valmis hävittämään 270 kantolaitetta ja Yhdysvallat noin 190. Lukumäärät sisälsivät maa-, lento- ja vedenalaisissa tukikohdissa käytettäviä kantolaitteita.

Lähde:^[24]

Geneven kokous 1985

• 
  Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov Geneven aseidenriisuntakokouksessa vuonna 1985

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
19. marraskuuta – 21. marraskuuta 1985	Geneve[25]	Sveitsi	Ronald Reagan	Mihail Gorbatšov
Ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen tapasivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov huippukokouksessa Genevessa 19. marraskuuta. Tapaamiset sujuivat hyvin, mutta asiakysymyksissä ei saavutettu toivottua lähentymistä. Molemmat osapuolet korostivat ydinasevarustelun vähentämistä. Gorbatšov totesi kuitenkin pitävänsä tulosten saavuttamista mahdollisena vain siinä tapauksessa, että Yhdysvallat luopuisi suunnitelmastaan avaruuden käyttämiseksi sotilaallisiin tarkoituksiin eli SDI-järjestelmästä. Osapuolet keskustelivat myös alueellisista selkkauksista kuten Afganistanin miehityksestä sekä Keski-Amerikan ongelmista, joihin ei kuitenkaan saatu käytännön tuloksia.

Lähde:^[26]

Reykjavíkin kokous

• 
  Presidentti Reagan Reykjavíkissä Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kanssa vuonna 1986

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
10. lokakuuta – 12. lokakuuta 1986	Reykjavík[25]	Islanti	Ronald Reagan	Mihail Gorbatšov
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat 11. lokakuuta Reykjavíkissä. Reykjavíkin kokouksen tarkoituksena oli neuvotella vakavasti sekä asevarustelusta että aseidenriisunnasta. Neuvostoliitto kuitenkin esitti laajan suunnitelman, jonka piti johtaa mannertenvälisten ydinaseilla varustettujen ohjusten sekä myös keskimatkan ja keskilyhyenmatkan ohjusten asteittaiseen poistamiseen. Yhdysvallat kuitenkin huomasi, että suunnitelma olisi sille ja muille Nato-maille epäedullinen, sillä se tarkoittaisi vain tavanomaisten aseiden varaan rakennettua varustelutasapainoa, mikä olisi ongelma.

Lähde:^[27]

Washingtonin INF-kokous

• 
  Mihail Gorbatšov ja Ronald Reagan allekirjoittavat INF-sopimuksen Valkoisessa talossa

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
7. joulukuuta – 10. joulukuuta 1987	Washington (DC)[8]	Yhdysvallat	Ronald Reagan	Mihail Gorbatšov
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšovin ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin välinen huippukokous Washingtonissa oli historiallinen. Kokouksen kohokohta oli kaikkien ydinkärjillä varustettujen keskimatkanohjusten poistamissopimus eli INF-sopimus. Tämä tarkoitti sitä, että Yhdysvallat tuhosi seuraavan kolmen vuoden aikana 396 Pershing-2-risteilyohjusta, ja 72:ta vanhaa Saksan liittotasavaltaan sijoitettua Pershing 1 A -ohjusta ei korvattu uusilla. Neuvostoliitto sitoutui tuhoamaan 683 ohjusta. Sopimus oli ensimmäinen, jossa molemmat suurvallat sitoutuivat tuhoamaan jo olemassa olevia aseita. Strategisten mannertenvälisten ohjusten vähentämisessä ei saatu sopimusta aikaan. Alueellisista konflikteista kuten Keski-Amerikan contrien rahoittamisesta tai Afganistanin vetäytymisestä ei saatu tuloksia.

Lähde:^[28]

Moskovan kokous

• 
  Mihail Gorbatšov ja Ronald Reagan allekirjoittavat INF-sopimuksen Moskovan Kremlissä

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
29. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1988	Moskova[25]	Yhdysvallat	Ronald Reagan	Mihail Gorbatšov
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat huippukokouksessa Moskovassa 29. toukokuuta. Yhdysvaltain senaatti oli ratifioinut joulukuussa 1987 allekirjoitetun keskimatkanohjusten poistamista koskevan INF-sopimuksen. Sopimus astui voimaan heti huippukokouksen aikana. Suurvallat pääsivät periaatepäätökseen mannertenvälisiä ydinkärjillä varustettuja ohjuksia koskevien neuvottelujen jatkamisesta. Lisäksi risteilyohjusten laskennasta sekä lentokoneiden kantamista risteilyohjuksista päästiin ymmärrykseen. Osapuolet eivät allekirjoittaneet mitään sopimusta. Myöskään Yhdysvaltain avaruuspuolustusjärjestelmästä SDI:stä ei päästy sopimuksiin. Suurin kysymys oli kuitenkin sotalaivoihin rakennettujen risteilyohjuksien poistaminen.

Lähde:^[29][30]

YK:n yleiskokous 1988

• 
  George H. W. Bush ja Ronald Reagan sekä Mihail Gorbatšov New Yorkissa vuonna 1988

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
7. joulukuuta 1988	New York City[8]	Yhdysvallat	Ronald Reagan	Mihail Gorbatšov
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov arvosteli pitämässään puheessa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 7. joulukuuta suurvaltojen välejä rasittaneita asenteita toteamalla, ettei suljettu yhteiskunta ollut toiminut ja ettei Neuvostoliitolla olisi yksinoikeutta totuuteen. Gorbatšov painotti aserajoituksien jatkamista ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Lisäksi Gorbatšov ilmoitti, että Neuvostoliitto alkaisi vähentää konventionaalisia sotajoukkoja 500 000 sotilaalla. Joukot vedettäisiin pois Itä-Euroopasta ja Neuvostoliiton Euroopan puoleisesta osasta ja Mongoliasta. Tähän kuuluisivst tankit, tykit, hävittäjät sekä erillisiä laitoksia ja varastoja. Lisäksi Afganistanin joukkojen vetäytymistä nopeutetaan. Näin kylmä sota lopetettiin ilman laukaustakaan. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1960, jolloin Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri esiintyi YK:n yleiskokouksessa, edellinen oli Nikita Hruštšov.

Lähde:^[31]

Maltan kokous

• 
  George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov Maltalla vuonna 1989

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
2. joulukuuta – 3. joulukuuta 1989	Valletta[32]	Malta	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa 2. joulukuuta Maltalla. Ensimmäisen päivän neuvottelut käytiin neuvostoliittolaisella Slava-aluksella ja toinen päivä taas yhdysvaltalaisella Belknap-aluksella, mutta sään takia ne siirtyivät risteilijä Maksim Gorkille, joka oli ankkurissa Marsaxlokkin satamassa. Osapuolet keskustelivat strategisten aseiden supistamisen puolesta. Start-sopimuksen allekirjoittamisajankohta oli kaikkien yhteinen tavoite. Osapuolet allekirjoittivat taloudellisia sopimuksia. Neuvostoliiton jäsenyys IMF:ssä sekä Maailman pankissa oli myös tapetilla. Myös GATT-jäsenyys oli ajankohtainen. Saksojen kysymyksessä osapuolet painottivat, että asia olisi ainoastaan saksalaisten oma asia.

Lähde:^[33]

Washingtonin kokous 1990

• 
  Mihail Gorbatšov ja George H. W. Bush allekirjoittavat kemiallisten aseiden kieltosopimuksen Valkoisessa talossa

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
30. toukokuuta – 3. kesäkuuta 1990	Washington D.C.	Yhdysvallat[8]	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa Washingtonissa 3. kesäkuuta. Osapuolet neuvottelivat Start-sopimuksen allekirjoittamisesta, jolla pyritään vähentämään strategisia ydinohjuksia 30 prosentilla. Maiden hallussa olevista kemiallisista aseista päätettiin hävittää yli puolet. Hävittäminen aloitettaisiin vuonna 1992 ja puolet aseista olisi tuhottu vuoteen 1999 mennessä. Maiden välinen kauppasopimus allekirjoitettiin. Gorbatšov keskusteli yhdysvaltalaisten yritysten johtajien kanssa mahdollisuuksista päästä auttamaan Neuvostoliiton ongelmissa olevaa taloutta. Presidentit keskustelivat myös Saksojen yhdistymisestä ja Euroopan turvallisuudesta.

Lähde:^[34]

Helsingin kokous 1990

• 
  George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov Helsingissä vuonna 1990

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
9. syyskuuta 1990	Helsinki [32]	Suomi	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov tapasivat toisensa Helsingissä 9. syyskuuta järjestetyssä pikahuippukokouksessa. Kokouksen aiheena oli ensisijaisesti Irakin toimeksi panema Kuwaitin miehitys. Osapuolet pääsivät heti alussa yhteisymmärrykseen siitä, että Irakin on vedettävä joukkonsa pois Kuwaitista ja vapautettava kaikki siellä olevat panttivangit. Neuvostoliiton Irakiin lähettämän parinsadan sotilasneuvonantajan sovittiin vetäytyvän määräaikaan mennessä. Yhteisymmärrystä Kuwaitin miehityksen lopettamisesta ei saatu aian,si sillä Yhdysvallat oli sotilaallisen iskun kannal,la kun taas Neuvostoliitto kannatti pakotepolitiikkaa.

Lähde:^[35]

ETYK-kokous 1990

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
19. marraskuuta 1990	Pariisi[32]	Ranska	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
22 Nato-maan ja Varsovan liiton maan päämiehet allekirjoittivat laajan aseidenriisuntasopimuksen Pariisin ETYK-huippukokouksessa 19. marraskuuta. 16 Naton ja kuusi Varsovan liiton maata vakuuttivat, etteivät ole enää vihollisia, vaan luovat nyt uuden kumppanuuden ja keskinäisen yhteistyön. Juhlallisessa allekirjoitustilaisuudessa liitot sopivat, ettei aseita enää käytetä muuhun kuin lailliseen puolustukseen ja vain YK:n sääntöjen mukaisesti. TAE-sopimus eli CFE (Conventional Armed Forces in Europe) sisälsi Euroopassa olevien tavanomaisten aseiden huomattavan vähentämisen. TAE-sopimus rajoitti aseet molemmin puolin 20 000 panssarivaunuun, 30 000 panssaroituun miehistönkuljetusvaunuun, 20 000 tykkiin, 6 800 hävittäjään ja 2 000 rynnäkköhelikopteriin. Sopimuksen mukaan noin neljännes miljoonaa asetta tuhotaan tai muutetaan rauhanomaiseen käyttöön vuoteen 1994 mennessä. TAE-sopimus koski varustelua Atlantin rannikolta Ural-vuoristolle. Neuvostoliitto siirsi joukkoja Ural-vuoriston toiselle puolelle, joka on sopimuksen ulkopuolella. Yhdysvaltain joukot Euroopasta siirrettiin Persianlahdelle. Lisäksi Pariisissa allekirjoitettiin peruskirja, jossa määriteltiin länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän malli koko Euroopalle.

Lähde:^[36]

Lontoon G7 kokous

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
17. heinäkuuta 1991	Lontoo[32]	Britannia	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
Seitsemän johtavan läntisten teollisuusvaltioiden päämiehet kokoontuivat 15. heinäkuuta kolmipäiväiseen neuvonpitoon Lontooseen. Kokouksen osallistujat olivat Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush, Ranskan presidentti François Mitterrand, Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Euroopan yhteisön presidentti Jacques Delors, Italian pääministeri Giulio Andreotti, Kanadan pääministeri Brian Mulroney, Japanin pääministeri Toshiki Kaifu ja Alankomaiden pääministeri Ruud Lubbers. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov osallistui kokoukseen kutsuttuna. Kokouksen aiheena oli Neuvostoliiton talousongelmat. G7-maat lupasivat vauhdittaa Neuvostoliiton liitännäisjäsenyyttä IMF:ssä ja Maailman pankissa. Mihail Gorbatšov ja Yhdysvaltain presidentti Bush keskustelivat muuan muassa Start-sopimuksen allekirjoittamistapahtumista. G7-ryhmän kokouksessa Irakin taloudellisia pakotteita jatkettiin.

Lähde:^[37]

Moskovan START I kokous

• 
  George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov Moskovassa vuonna 1991 START-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
30. heinäkuuta – 31. heinäkuuta, 1991	Moskova[32]	Neuvostoliitto	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov allekirjoittivat 31. heinäkuuta Moskovan Kremlissa historiallisen aseidenriisuntasopimuksen eli START I:n. Sopimuksessa Neuvostoliiton oli tarkoitus vähentää ydinkärkiä 30 prosentilla ja Yhdysvaltain 25 prosentilla. START I oli jatkoa vuonna 1987 allekirjoitetun INF-sopimukselle. INF-sopimus koski lähinnä ydinohjusten aseistariisuntaa, jolla osapuolet tuhoaisivat omia keskimatkan ja lyhyen keskimatkan ydinohjuksiaan. Huippukokouksessa osapuolet keskustelivat muun muassa Neuvostoliiton talousongelmista sekä Lähi-idän tilanteesta. Bush ilmoitti myös, että Yhdysvallat olisi valmis auttamaan Neuvostoliittoa taloudellisesti muun muassa tullimääräyksiä pienentämällä. Samalla Bush painotti, että Neuvostoliiton tulisi ratkaista Baltian maiden itsenäisyyskysymykset sekä lopettaa Kuuban taloudellinen ja sotilaallinen apu. Lisäksi Bush kävi keskusteluita Venäjän federaation presidentin Boris Jeltsinin kanssa.

Lähde:^[38]

Madridin kokous

Päivämäärä	Kaupunki	Valtio	Yhdysvaltain presidentti	NKP:n pääsihteeri tai ministerineuvoston puheenjohtaja
29. lokakuuta – 30. lokakuuta 1991	Madrid[32]	Espanja	George H. W. Bush	Mihail Gorbatšov
Kansainvälinen rauhankonferenssi Lähi-idän ongelmista alkoi 30. lokakuuta Madridissa. Viisi päivää kestänyt konferenssi oli historiallinen, sillä ensi kertaa Israelin, arabimaiden sekä palestiinalaisten edustajat istuivat yhteiseen neuvottelupöytään. Konferenssiin saakka oli päästy Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, YK:n ja EY:n pitkäaikaisten neuvotteluiden jälkeen. Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush sekä Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov vetosivat avauspuheessaan Israelin ja arabimaiden sovinnonhaluun. Lisäksi Bush vaati epäsuorasti Israelia suostumaan sovitteluratkaisuun aluevaatimuksissaan. Palestiinalaiset pitävät kokousta onnistuneena, sillä heidät oli ensimmäistä kertaa hyväksytty neuvottelukumppaniksi. Konferenssin vaikein ongelma oli Israelin ja Syyrian välinen, joka koski Golanin kukkuloiden juutalaisasutuksia.

Lähde:^[39]

Katso myös

• Luettelo Venäjän ja Yhdysvaltain välisistä huippukokouksista vuodesta 1992