Letalnica bratov Gorišek

Letalnica bratov Gorišek
Sijainti
Paikkakunta	Rateče, Kranjska Gora, Slovenia
Katsomopaikat	50 000
Koordinaatit	46°28′34.1″N, 13°43′18.3″E
Avattu	19.3.1969
Remontoitu	1972, 1978, 1984, 1994, 2000, 2003, 2005, 2010, 2013–2015
Muut mäet	Bloudkova Velikanka
Seura	ŠD Planica
Rakenne
K-piste	200 metriä
Mäkikoko	240 metriä
Mäkiennätys	252,0 metriä; Ryōyū Kobayashi; (24.3.2019)
Muovitus	Ei
Vauhtimäen pituus	125,8 m
Vauhtimäen kulma	35,1°
Keulan pituus	8 m
Keulan korkeus	2,93 m
Keulan kulma	11,5°
Alastulorinteen kulma	33,2°
	Infobox OK

Letalnica bratov Gorišek on yksi maailman kuudesta lentomäestä. Se sijaitsee Planicassa Kranjska Gorassa Sloveniassa.

Pikafaktoja Sijainti, Rakenne ...

Sulje

Letalnica bratov Gorišek on lentomäistä toiseksi suurin Vikersundbakkenin jälkeen. Lentomäestä voi pystyä hyppäämän uuden maailmanennätyshypyn. Letalnica bratov Gorišek on osa Planica Nordic Centeriä, johon kuuluvat myös Bloudkova Velikankan mäkihyppystadion ja maastohiihtostadion.

Planican ensimmäinen lentomäki oli Bloudkova Velikanka, joka avattiin jo vuonna 1934. Se oli maailmanennätysmäki vuoteen 1948 asti. Silloisesta mäestä Josef Bradl hyppäsi ensimmäisen yli 100 metrin hypyn. Kun Heini-Klopfer-Skiflugschanzesta ja Kulmin lentomäestä hypättiin pidemmälle, ensimmäiset suunnitelmat uudesta lentomäestä kehitettiin vuonna 1954.

Vuonna 1968 slovenialaiset veljekset Lado ja Janez Gorišek rakennuttivat Planicaan uuden Letalnica K153 -lentomäen. Alastulorinteen suurin kulma oli 42,24° ja vauhtimäen pituus oli 145 metriä. Letalnican suunnitteli Stanko Bloudek yhdessä Gorišek-veljesten kanssa. Lentomäki on erikoinen siitä, että keulan korkeus on vain kaksi metriä. Siitä huolimatta lentorata oli jopa 15 metriä korkea. Se johtui erittäin jyrkästä alastulorinteestä, jota ei oltu muotoiltu mitenkään. Helmikuussa 1969 valmistui 12 metriä korkea ja 8 metriä leveä tuomaritorni. Letalnica avattiin virallisesti 19. maaliskuuta 1969, ja seuraavina päivinä hypättiin viisi uutta maailmanennätystä.

Vuonna 1972 kautta aikain ensimmäiset lentomäen maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin K165 Letalnicassa, samoin kuin vuoden 1979 lentomäen MM-kilpailut.

Vuonna 1984 järjestelykomitea päätti remontoida ja suurentaa Letalnican kunnioittaakseen Planican 50-vuotisjuhlavuotta. Tämä oli ensimmäinen iso remontti, ja suurin osa töistä tehtiin kesän ja syksyn aikana. Jugoslavian sotilaat, vapaaehtoiset ja erilaiset työorganisaatiot auttoivat rakennustöissä Gorišekin veljeksiä. 1 500 m³ maa-ainesta vaihdettiin alastulorinteeseen ja 300 m³ maa-ainesta kaivettiin pois vauhtimäen alta, koska vanha puinen vauhtimäki korvattiin metallisella vauhtimäellä. Lisäksi keulaa siirrettiin 5 metriä taaksepäin.

Vuoden 1985 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa. Lentoradan takia vuosien 1993–1994 remontissa keulaa siirrettiin kymmenen metriä taaksepäin ja alastulorinteen kulmaksi remontoitiin 33 astetta. Remontin ansiosta lentorata muuttui V-tyylille sopivaksi. Rakennustöitä johtivat Gorišekin veljekset. Kunnostettu Letalnica oli valmis vuoden 1994 lentomäen MM-kilpailuja varten.

Maailmanennätyksiä ei hypätty muualla kuin Planican lentomäessä vuodesta 1987 Vikersundin uuden lentomäen käyttöönottoon asti vuonna 2011. Lentomäen MM-kilpailuissa vuonna 1994 Toni Nieminen hyppäsi maailman historiassa ensimmäistä kertaa yli 200 metriä kantaneen hypyn, hyppy oli 203,0 metriä pitkä.

Vuoden 1994 jälkeen mäkeen on tehty vain pieniä muunnoksia. Suurin osa muunnoksista on tehty täyttämään FIS:n vaatimukset, mutta myös pitämään yllä kilpailua maailmanennätyksestä. Vuoden 2004 lentomäen MM-kilpailuja varten mäen sädettä suurennettiin vuonna 2003 mahdollistaen yli 230 metrin hypyt. Vuoden 2004 MM-kilpailussa K-piste oli 185 metrissä ja HS-piste 215 metrissä. Lähes joka vuosi on myös kaivettu alastulorinteen monttua. Mäen voimassa olevan mäkiennätyksen, 239,0 metriä, hyppäsi norjalainen Bjørn Einar Romøren vuonna 2005. Hypyllään Romøren piti hallussaan maailmanennätystä vajaat kuusi vuotta. Samassa kisassa Janne Ahonen hyppäsi pitemmälle (240,0 metriä), mutta kaatui ja eikä saanut maailmanennätystä itselleen. Hyppy oli mahdollisesti pitempikin, mutta alastulorinteen mittausasteikko loppui 240 metriin. Lentomäen MM-kilpailut järjestettiin Letalnicassa vuonna 2010.

Mäen profiili ei rankaise tekniikkavirheitä ja ponnistusvoiman puutetta, jos ponnistuksen suuntaus on hyvä. Kilpailuaikaan aamupäivällä on usein vastatuuli, kuten lentomäen suunnitellut insinööri Stanko Bloudek harkitsi valitessaan rakennuspaikkaa Letalnicalle. Vastatuulen takia on mahdollista hypätä pidemmälle ja alastulo on turvallisempi tehdä pitkiin hyppyihin. Näiden erikoisuuksien takia Letalnica korostaa hyppääjissä hyviä lentäjiä ja ponnistuksen suuntaajia (kuten Robert Kranjec), koska lennon aikana voi paikata teknisiä virheitä ja ponnistusvoiman puutetta. Myös uudessa lentomäessä on samat piirteet.

Uudistus 2013–2015

Uuden mäkiprofiilin piirsi Janez Gorišek yhdessä poikansa Sebastjan Gorišekin kanssa. Vuosien 2013–2015 aikana Planican lentomäki rakennettiin kokonaan uudelleen. K-piste siirtyy 185 metristä 200 metriin ja HS-piste 215 metristä 225 metriin. Vanha torni purettiin kokonaan ja tilalle rakennetaan betoninen vauhtimäki, jossa on helposti muokattavissa oleva keula seuraavaa suurentamista varten. Keulaa siirrettiin taaksepäin 12–13 metriä ja nostettiin ylemmäs viisi metriä. Alamäen profiilia on muokattu nykyaikaisemmaksi ja sitä on myös betonoitu, jotta pidemmät hypyt onnistuvat turvallisemmin kuin vanhassa mäessä. Myös katsomot rakennettiin kokonaan uudestaan ja yleistä infrastruktuuria parannettiin, jotta ne voisivat palvella jopa 100 000 katsojaa. Koko rakennusprojekti oli valmis kevään 2015 maailmancupin finaaliviikonloppua varten. Uudistuksen takia kevään 2014 Planican kilpailut siirrettiin suurmäkeen, koska lentomäki oli remontissa. Vuonna 2018 HS-piste siirrettiin 240 metriin. Uudistetussa lentomäessä järjestettiin vuoden 2020 lentomäen MM-kilpailut.

Mäkiennätyksen 252,0 metriä on hypännyt Ryōyū Kobayashi.

Lisätietoja Päivämäärä, Hyppääjä ...

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
6.3.1969	Miro Oman	135,0 m	Koehyppy	Ensimmäinen hyppy
21.3.1969	Jürgen Dommerich	137,0 m	Planica Ski Flying Week
	Lars Grini	146,0 m
	Jiří Raška	148,0 m
	Horst Queck	149,0 m
	Josef Matouš	151,0 m		Kaatunut
	Bjørn Wirkola	156,0 m
22.3.1969	Jiří Raška	156,0 m
	Bjørn Wirkola	160,0 m
	Jiří Raška	164,0 m
23.3.1969	Manfred Wolf	165,0 m		K153-mäen mäkiennätys
15.3.1974	Walter Steiner	169,0 m
15.3.1974	Walter Steiner	177,0 m		Kaatunut ME
18.3.1977	Reinhold Bachler	169,0 m
19.3.1977	Reinhold Bachler	172,0 m
20.3.1977	Bogdan Norčič	181,0 m		Kaatunut ME
17.3.1979	Axel Zitzmann	179,0 m	Lentomäen MM-kilpailut 1979	Kaatunut ME
18.3.1979	Klaus Ostwald	175,0 m
18.3.1979	Klaus Ostwald	176,0 m		K165-mäen mäkiennätys
15.3.1985	Mike Holland	186,0 m	Lentomäen MM-kilpailut 1985
	Matti Nykänen	187,0 m
	Matti Nykänen	191,0 m
13.3.1987	Andreas Felder	192,0 m	Maailmancup	Kaatunut ME
14.3.1987	Piotr Fijas	194,0 m	Maailmancup	K185-mäen mäkiennätys
23.3.1991	André Kiesewetter	196,0 m	Maailmancup	Kaatunut ME
17.3.1994	Martin Höllwarth	196,0 m	Lentomäen MM-kilpailut 1994
	Andreas Goldberger	202,0 m		Kaatunut ME
	Toni Nieminen	203,0 m
18.3.1994	Christof Duffner	207,0 m		Kaatunut ME
18.3.1994	Espen Bredesen	209,0 m
22.3.1997	Espen Bredesen	210,0 m	Maailmancup
	Lasse Ottesen	212,0 m
	Dieter Thoma	213,0 m		Kaatunut ME
19.3.1999	Martin Schmitt	219,0 m	Maailmancup	Kaatunut ME
19.3.1999	Martin Schmitt	214,5 m
20.3.1999	Tommy Ingebrigtsen	219,5 m
16.3.2000	Thomas Hörl	224,5 m	Maailmancup
18.3.2000	Andreas Goldberger	225,0 m	Maailmancup
20.3.2003	Adam Małysz	225,0 m	Maailmancup
20.3.2003	Matti Hautamäki	227,5 m
21.3.2003	Veli-Matti Lindström	232,5 m		Kaatunut ME
22.3.2003	Matti Hautamäki	228,5 m
23.3.2003	Matti Hautamäki	231,0 m
17.3.2005	Andreas Widhölzl	234,5 m	Maailmancup	Kaatunut ME
20.3.2005	Tommy Ingebrigtsen	231,0 m
	Bjørn Einar Romøren	234,5 m
	Matti Hautamäki	235,5 m
	Bjørn Einar Romøren	239,0 m		HS215-mäen mäkiennätys
	Janne Ahonen	240,0 m		Kaatunut ME
20.3.2015	Michael Hayböck	241,5 m	Maailmancup
	Michael Hayböck	242,0 m		Kaatunut
	Peter Prevc	248,5 m
16.3.2016	Tilen Bartol	252,0 m	Maailmancup	Kaatunut
25.3.2017	Robert Johansson	250,0 m	Maailmancup
	Stefan Kraft	251,0 m
	Kamil Stoch	251,5 m		HS225-mäen mäkiennätys
22.3.2018	Gregor Schlierenzauer	253,5 m	Maailmancup	Kaatunut ME
24.3.2019	Ryōyū Kobayashi	252,0 m	Maailmancup