Puijon hyppyrimäet
mäkihyppystadion Kuopion Puijolla From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Puijon hyppyrimäet on kuuden erikokoisen muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Kuopion Puijolla.
Remove ads
Remove ads
Historia
Kuopion ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Huuhanmäelle Niiralan kaupunginosaan vuonna 1901.[1] Kuopion kaupunki rakennutti vuonna 1929 Puijolle uuden hyppyrimäen näkötornin luoteispuolelle.[1] Piirustukset hyppyrimäkeen oli teettänyt Kuopion Urheilu-Veikot. Tätä hyppyrimäkeä pidettiin kunnossa vuoteen 1955 asti, jolloin se purettiin.[1]
Idea suurmäestä esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1940, jolloin voitaisiin hakea vuoden 1940 talviolympialaisia.[1] Vuonna 1949 valmistui 90 metrin normaalimäki (valmistumisaikaan suurmäki).[1] Tämän hyppyrimäen kustannusarvio oli 12 miljoonaa silloista markkaa, mutta todellisuudessa rakennuskustannukset olivat 20 miljoonaa markkaa.[1] Hyppyrimäen avauskilpailuissa 19.–20.3.1949 hypättiin pisin siihen mennessä Suomessa hypätty mäkihyppy, joka oli 86 metriä.[1] Vuonna 1958 tämän hyppyrimäen viereen valmistui 50 metrin harjoitusmäki, joka purettiin vuonna 1998, jolloin rakennettiin 120 metrin suurmäki.
Mäkihyppy oli jo päässyt hieman hiipumaan, kunnes Keski-Euroopan leudon talven takia Puijolle avautui mahdollisuus järjestää mäkihypyn maailmancupin kilpailu talvella 1995. Kesällä 1995 normaalimäen muovitus uusittiin.[2] Kuopiolainen mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski näki tilaisuuden ja talvesta 1995 lähtien Kuopiossa on joka kausi hypätty maailmancupin kilpailu kauteen 2016 asti, pois lukien kaudet 2002–2003 ja 2011–2012. Puijon Hiihtoseura on myös kuulunut 1990- ja 2000-luvulla maailman parhaisiin mäkihyppyseuroihin. Vuonna 2005 normaalimäen K-piste siirrettiin 90 metristä 92 metriin ja HS-piste siirrettiin 98 metristä 100 metriin.
Syksyllä 2013 rakennettiin uusi K16-hyppyrimäki ja se nimettiin Matti Hautamäen mäeksi, keväällä 2015 vauhtimäkeen asennettiin peltilatu. Kesällä 2021 avattiin uusi K4-hyppyrimäki[3].
Puijo oli myös japanilaisten mäkihyppääjien suosima harjoituspaikka Euroopassa ja marraskuusta 2018 alkaen yksi Mika Kojonkosken vetämän Kiinan mäkihyppyprojektin tukikohdista.[4] Normaalimäkeä (K92) kunnostettiin heinäkuuksi 2021 siten, että se täytti kansainvälisten kisojen edellyttämän sertifikaatin.[5] Silloin Puijolla hypättiin poikkeuksellisesti Kiinan järjestämät FIS Cupin ja Continental Cupin kisat.[6]
Normaalimäen vauhtimäessä havaittiin keväällä 2024 vakavia vaurioita sen rungossa ja rakenteessa, joten se asetettiin käyttökieltoon.[7][8]
Remove ads
Puijo K120
Mäkiennätyksen kehittyminen
Mäkiennätyksen 136,0 metriä on hypännyt Daniel-André Tande mäkihypyn maailmancupissa vuonna 2016.[9]
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Kesämäkiennätyksen 125,0 metriä on hypännyt Noriaki Kasai, epävirallisen kesämäkiennätyksen 135,0 metriä on hypännyt Harri Olli.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten kesämäkiennätyksen 114,0 metriä on hypännyt Oosa Thure.
Remove ads
Puijo K92
Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Mäkiennätyksen 106,0 metriä on hypännyt Simon Ammann mäkihypyn maailmancupissa vuonna 2015, epävirallisen mäkiennätyksen 106,5 metriä on hypännyt Stefan Kraft.
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten mäkiennätyksen 98,0 metriä on hypännyt Susanna Forsström.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Kesämäkiennätyksen 108,0 metriä on hypännyt Vilho Palosaari.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten kesämäkiennätyksen 103,0 metriä on hypännyt Jenny Rautionaho.
Remove ads
Puijo K65
Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Mäkiennätyksen 74,5 metriä on hypännyt Juha Miettinen.
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten mäkiennätyksen 68,5 metriä on hypännyt Julia Tervahartiala.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Kesämäkiennätyksen 71,5 metriä ovat hypänneet Tomas Kuisma ja Zhao Chuan.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten kesämäkiennätyksen 70,0 metriä ovat hypänneet Sofia Mattila ja Oosa Thure.
Remove ads
Seppo Pellin mäki
Hyppyrimäen K-piste sijaitsee 28 metrissä ja HS-piste sijaitsee 30 metrissä, alastulorinteessä on muovitus. Ennen kesää 2017 HS-piste sijaitsi 29 metrissä.
Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Mäkiennätyksen 29,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi.
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten mäkiennätyksen 28,0 metriä ovat hypänneet Julia Tervahartiala ja Sofia Mattila.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Kesämäkiennätyksen 27,5 metriä ovat hypänneet Kaimar Vagul ja Peter Räisänen.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten kesämäkiennätyksen 27,5 metriä on hypännyt Shao Birun.
Remove ads
Matti Hautamäen mäki
Hyppyrimäen K-piste sijaitsee 16 metrissä ja HS-piste sijaitsee 20 metrissä, alastulorinteessä on muovitus. Ennen kesää 2017 HS-piste sijaitsi 18 metrissä.
Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Mäkiennätyksen 20,5 metriä on hypännyt Kasperi Valto.
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten mäkiennätyksen 16,0 metriä on hypännyt Elli Seppänen.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
Kesämäkiennätyksen 20,5 metriä on hypännyt Tomas Kuisma.
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
Naisten kesämäkiennätyksen 14,5 metriä ovat hypänneet Minja Korhonen ja Julia Äikiä.
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads