itävaltalainen mäkihyppääjä From Wikipedia, the free encyclopedia
Gregor Schlierenzauer (s. 7. tammikuuta 1990 Fulpmes) on itävaltalainen mäkihyppääjä. Hän on nuorten ja aikuisten maailmanmestari, lentomäen maailmanmestari, joukkuekilpailun olympiavoittaja, kahdeksankertainen joukkuemaailmanmestari sekä mäkiviikon kaksinkertainen voittaja. Hän on maailmancupin kokonaisvoittaja kausilta 2008–2009 ja 2012–2013 ja voitti vuonna 2021 päättyneellä urallaan 53 maailmancupin osakilpailua eli enemmän kuin kukaan muu.[3]
| Gregor Schlierenzauer | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Gregor Schlierenzauer |
| Syntynyt | 7. tammikuuta 1990 Fulpmes, Itävalta |
| Mäkihyppääjä | |
| Lempinimi | Schlieri,[1] G14[2] |
| Pituus | 182 cm |
| Paino | 64 kg |
| Seura | SV Innsbruck-Bergisel |
| Suksimerkki | Fischer |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 2006–2021 |
| Voitot | 53 |
| Palkintokorokkeella | 88 |
|
Tietolaatikko päivitetty 22. syyskuuta 2021 |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.gregorschlierenzauer.com | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Itävalta | |||
| Mäkihyppy | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Vancouver 2010 | joukkuemäki | |
 Hopeaa | Sotši 2014 | joukkuemäki | |
 Pronssia | Vancouver 2010 | normaalimäki | |
| Pronssia | Vancouver 2010 | suurmäki | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Sapporo 2007 | joukkuemäki | |
| Kultaa | Liberec 2009 | joukkuemäki | |
| Kultaa | Oslo 2011 | normaalimäen joukkuekilpailu | |
| Kultaa | Oslo 2011 | suurmäki | |
| Kultaa | Oslo 2011 | joukkuemäki | |
| Kultaa | Val di Fiemme 2013 | joukkuemäki | |
| Hopeaa | Liberec 2009 | normaalimäki | |
| Hopeaa | Val di Fiemme 2013 | normaalimäki | |
| Hopeaa | Val di Fiemme 2013 | sekajoukkuemäki | |
| Hopeaa | Falun 2015 | suurmäki | |
| Hopeaa | Falun 2015 | joukkuemäki | |
| Pronssia | Lahti 2017 | joukkuemäki | |
| Lentomäen MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Oberstdorf 2008 | henkilökohtainen kilpailu | |
| Kultaa | Oberstdorf 2008 | joukkuekilpailu | |
| Kultaa | Planica 2010 | joukkuekilpailu | |
| Kultaa | Vikersund 2012 | joukkuekilpailu | |
| Hopeaa | Planica 2010 | henkilökohtainen kilpailu | |
Schlierenzauer syntyi 7. tammikuuta 1990. Hänen vasen korvansa on ollut syntymästä saakka kuuro.[4] Hänen vanhempansa ovat Paul ja Angelika Schlierenzauer. Gregor on keskimmäinen kolmesta lapsesta, hänellä on isosisko Gloria ja pikkuveli Lukas. Hänen enonsa on kolminkertainen olympiamitalisti, ohjaskelkkailija Markus Prock, joka toimii myös Schlierenzauerin managerina. Hän teki Schlierenzauerille sopimuksen Fischerin kanssa vuonna 2001 ja muutamaa vuotta myöhemmin Red Bullin kanssa. Schlierenzauer alkoi harjoitella mäkihyppyä kahdeksanvuotiaana SV Innsbruck-Bergisel -seurassa. Hän kävi tavallista itävaltalaista koulua, mutta hänen tiukan harjoitteluaikataulun takia hänellä oli ongelmia koulutyössä. Schlierenzauer pääsi Itävallan Skigymnasium Stamsiin, joka on maailman vanhin talviurheilun harjoittelukeskus sekä sisäoppilaitos.[5]
Schlierenzauer osallistui nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin jo Rovaniemellä 2005, jolloin hän oli henkilökohtaisen kilpailun 20:s[6] ja joukkuekilpailun neljäs.[7] Schlierenzauer alkoi kilpailla ammattimaisesti kaudella 2005–2006 FIS Cupissa ja Continental Cupissa, kun hän oli vain 15-vuotias. Helmikuussa 2006 Schlierenzauer voitti nuorten maailmanmestaruuden henkilökohtaisessa kilpailussa[8] sekä joukkuekilpailussa[9] Kranjissa, Sloveniassa, minkä jälkeen hänet kutsuttiin Itävallan maajoukkueeseen. Hän debytoi 12. maaliskuuta 2006 mäkihypyn maailmancupissa Holmenkollenilla[10] ja sijoittui 24:nneksi.[11]
Mäkihypyn kesä-GP 2006 meni Schlierenzauerin osalta hyvin. Hän saavutti voiton Courchevelissa ja toiset sijat Einsiedelnin ja Zakopanen sekä kolmannen sijan Hinterzartenin osakilpailussa. Hinterzartenissa hän voitti myös joukkuemäenkilpailun. Kaudeksi 2006–2007 Schlierenzauer nousi Itävallan edustusmiehistöön ja voitti ensimmäisen maailmancupin osakilpailunsa Norjan Lillehammerissa 3. joulukuuta 2006 vain 16-vuotiaana.[10][12] Saman kuukauden aikana tuli toinen voitto Sveitsin Engelbergissä.[13] Engelbergin toisessa kilpailussa Schlierenzauer oli kolmas. Hänen kolmas voittonsa tuli Keski-Euroopan mäkiviikkoon kuuluvassa Oberstdorfin kilpailussa.[14] Garmisch-Partenkirchenissä hän oli neljäs[15] ja Innsbruckissa 11.[16] Mäkiviikon kokonaiskilpailussa Schlierenzauer oli lopulta toinen voitettuaan viikon päättäneen Bischofshofenin kilpailun.[17]
Titisee-Neustadtin toisessa kilpailussa 4. helmikuuta Schlierenzauer sijoittui toiseksi. Viidennen maailmancupin osakilpailuvoittonsa Schlierenzauer nappasi Klingenthalissa helmikuussa 2007. Hän voitti Itävallan kanssa kaksi joukkuemäen kilpailua, Willingenissä sekä Lahdessa. Ensimmäisen kokonaisen maailmancupkautensa loppupisteissä Schlierenzauer sijoittui neljänneksi.[18] Schlierenzauer päätti olla osallistumatta kauden päätösosakilpailuihin Planican lentomäessä, koska hyppy ei kulkenut ja neljäs sija maailmancup-pisteissä oli turvattu. Schlierenzauer saavutti myös joukkuemaailmanmestaruuden Sapporossa 2007.[19] MM-kisojen normaalimäen kilpailussa hän sijoittui kahdeksanneksi[20] ja suurmäessä kymmenenneksi.[21]
Kesä-GP meni Schlierenzauerilla jälleen hyvin. Hän saavutti voitot Pragelatosta sekä Klingenthalista ja kolmannen sijan Hinterzartenista. Talven 2007–2008 maailmancupin Schlierenzauer aloitti vahvasti ja saavutti useita kärkipään sijoituksia. Kuusamon joukkuekilpailussa hän oli toinen ja henkilökohtaisessa kilpailussa neljäs. Hän oli Trondheimissa neljäs ja toinen, Villachissa toinen ja kolmas, sekä Engelbergissä neljäs ja toinen. Mäkiviikon avauskilpailussa Oberstdorfissa Schlierenzauer oli toinen. Garmisch-Partenkirchenissa uudenvuodenpäivänä 2008 hän nappasi uransa kuudennen maailmancupin osakilpailuvoiton. Bischofshofenin ensimmäisessä osakilpailussa Sclierenzauer oli viides ja kolmen kilpailun jälkeen hän oli Keski-Euroopan mäkiviikon yhteispisteissä kolmantena. Kuitenkin Bischofshofenin päätöskilpailun ensimmäisen hyppykierroksen lopussa olosuhteet heikkenivät äkillisesti, ja toiseksi viimeisenä hypännyt Schlierenzauer epäonnistui ja sijoittui vasta sijalle 42. Hän putosi pois toiselta kierrokselta ja mäkiviikon kokonaiskilpailussa 12:nneksi.[22]
Uransa seitsemännen maailmancupin osakilpailuvoiton Schlierenzauer saavutti tammikuun lopulla Zakopanessa. Helmikuun alussa hän oli toinen molemmissa Liberecin osakilpailuissa. Liberecin jälkeen hän oli mukana Itävallan kolmanneksi sijoittuneessa joukkueessa Willingenissä. Helmikuussa Schlierenzauer voitti ensimmäisessä lentomäen kilpailussaan lentomäen MM-kultaa Oberstdorfissa, ja hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin lentomäen maailmanmestari.[23] Neljän hyppykierroksen aikana nuorukaiselle kertyi pisteitä 835,4. Hopealle jäi joukkuetoveri Martin Koch ja pronssille Suomen Janne Ahonen. Samojen kisojen joukkuekilpailussa Schlierenzauer voitti toisen maailmanmestaruutensa.[24] Myöhemmin maaliskuussa Schlierenzauer voitti Nordic Tournamentin.[25]
Hän oli ensimmäisessä Kuopion kilpailussa toinen ja toisessa Kuopion kilpailussa neljäs. Tämän jälkeen hän voitti Lillehammerin ja Oslon osakilpailut. Kauden päätteeksi Schlierenzauer voitti vielä molemmat Planican osakilpailut ja oli Planican joukkuemäessä kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi.[26]
Kesä-GP meni Schlierenzauerilta todella hyvin. Hän voitti yhteensä viisi osakilpailua ja oli kerran toinen ja neljäs. Lisäksi Hinterzartenin joukkuekilpailusta hän sai voiton Itävallan joukkueen kanssa. Kauden 2008–2009 Schlierenzauer aloitti sijoittumalla Kuusamossa joukkuekilpailussa toiseksi ja henkilökohtaisessa kilpailussa kolmanneksi.[27] Hän voitti ensimmäisen osakilpailun Trondheimissa[28] ja oli toisessa Trondheimin kilpailussa toinen. Pragelatossa hän oli toinen ja neljäs. Engelbergin ensimmäisessä kilpailussa hän oli kolmas, mutta voitti toisen kilpailun.[29] Mäkiviikon kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi[30] oltuaan Innsbruckin osakilpailussa toinen[31] ja kaikissa muissa neljäs.[32][33]
Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer voitti Tauplitzin molemmat osakilpailut. Tauplitzin jälkeen hän oli ensimmäisessä Zakopanen kilpailussa toinen, mutta voitti toisen Zakopanen kilpailun. Sen jälkeen Schlierenzauer voitti kaksi Whistlerin osakilpailua, Sapporon, Willingenin ja Klingenthalin osakilpailun, eli ennätykselliset kuusi osakilpailua peräkkäin. Hän nousi jakamaan ennätystä Janne Ahosen, Matti Hautamäen ja Thomas Morgensternin kanssa.[34] Liberecin MM-kilpailuissa hän sijoittui Wolfgang Loitzlin jälkeen hopeaa normaalimäessä.[35] Suurmäessä Schlierenzauer oli neljäs[36] ja oli myös mukana voittamassa Itävallalle joukkuemaailmanmestaruuden.[37]
Loppukaudella Schlierenzauer voitti toista kertaa peräkkäin Nordic Tournamentin. Hän voitti Lahden osakilpailun, oli Kuopiossa kymmenes, Lillehammerissa kolmas sekä voitti Vikersundin osakilpailun. Vikersundin joukkuekilpailun Schlierenzauer voitti Itävallan joukkueen kanssa. Schlierenzauer varmisti maailmancupin kokonaisvoittonsa kolmanneksi viimeisessä kilpailussa. Planicassa Schlierenzauer voitti kauden 13. kilpailunsa ja otti Ahoselta haltuunsa yhden kauden voittoennätyksen.[38] Schlierenzauerin kokonaispistemäärä 2 083 oli myös uusi ennätys. Kauden jälkeen Ramsaussa pidetyissä välinetestauksissa Schlierenzauer kaatui ja joutui sen seurauksena polvileikkaukseen.[39]
Schlierenzauer osallistui vain kolmeen kesä-GP kilpailuun 2009, mutta hyppäsi hyvin. Hän voitti kilpailut Zakopanessa ja Klingenthalissa sekä oli Zakopanen toisessa kilpailussa toinen. Kauden 2009–2010 Schlierenzauer aloitti Kuusamossa joukkuekilpailun voitolla sekä henkilökohtaisen kilpailun 19. sijalla,[40] mutta voitti seuraavan kilpailun Lillehammerissa.[41] Toisessa Lillehammerin kilpailussa hän oli neljäs. Engelbergissä hän oli ensimmäisessä kilpailussa toinen, voitti toisen kilpailun[42] ja oli kolmannessa kilpailussa kuudes.
Mäkiviikolla Schlierenzauer voitti uudenvuodenpäivänä Garmisch-Partenkirchenissä[43] sekä 3. tammikuuta Innsbruckissa.[44] Oberstdorfissa hän oli yhdeksäs[45] ja Bischofshofenissa kuudes. Lopputuloksissa hän sijoittui neljänneksi.[46] Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer voitti Tauplitzissa järjestetyn lentomäen osakilpailun,[47] Zakopanen molemmat osakilpailut[48][49] sekä Oberstdorfin joukkuekilpailun. Klingenthalin osakilpailussa Schlierenzauer oli kolmas ja voitti Willingenin osakilpailun.[50]
Vancouverin olympialaisissa Schlierenzauer voitti pronssia sekä normaalimäen[51] että suurmäen kilpailussa[52] kisat voittaneen Simon Ammannin ja toiseksi tulleen Adam Małyszin jälkeen. Joukkuekilpailussa Schlierenzauer oli mukana Itävallan kultaa voittaneessa joukkueessa.[53] Olympialaisten jälkeen Schlierenzauer sijoittui Nordic Tournamentilla neljänneksi. Hän oli Lahdessa neljäs, Kuopiossa 11:s, Lillehammerissa toinen, sekä Oslossa 12:s. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi Ammannin jälkeen.[54] Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa Planicassa Schlierenzauer voitti joukkuekilpailussa kultaa[55] ja sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa hopealle.[56]
Schlierenzauer osallistui kesällä 2010 taas vain kolmeen kesä-GP kilpailuun, mutta ei tällä kertaa pärjännyt edellisvuosien tapaan. Hän oli molemmissa Wisłan kilpailuissa kahdeksas ja Klingenthalissa kolmas. Schlierenzauer avasi maailmancupkauden 2010–2011 voittamalla Kuusamon joukkuekilpailun Itävallan joukkueen kanssa. Henkilökohtaisen kauden alku ei kuitenkaan sujunut häneltä toivotunlaisesti, Kuusamossa hän oli 14:s, Kuopiossa 16:s sekä Lillehammerissa 14:s ja 20:s. Schlierenzauer loukkasi oikean polvensa sivusiteen kaaduttuaan harjoituksissa 13. joulukuuta[57] ja joutui jättämään väliin muun muassa mäkiviikon kaksi ensimmäistä osakilpailua. Mäkiviikon kahdessa jälkimmäisessä osakilpailussa Schlierenzauer kuitenkin oli mukana ja sijoittui Innsbruckissa 18:nneksi[58] ja Bischofshofenissa 23:nneksi.[59]
Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer oli Harrachovissa viides ja 13:s sekä Zakopanessa kuudes, yhdeksäs ja 19:s. Willingenissä hän voitti joukkuekilpailun ja oli henkilökohatisen kilpailun viides. Klingenthalista hän sai viidennen sijan. Schlierenzauer saavutti kauden ensimmäisen henkilökohtaisen palkintosijansa oltuaan kolmas Oberstdorfin lentomäessä.[60] Oberstdorfin joukkuekilpailun hän voitti Itävallan joukkueen kanssa. Viikkoa myöhemmin Sclierenzauer voitti kaksi osakilpailua Vikersundin lentomäessä.[61][62] Vikersundin ensimmäisessä kilpailussa Schlierenzauer hyppäsi uransa pisimmän, 243,5 metriä kantaneen hypyn.
Oslon MM-kilpailuissa 2011 hän voitti suurmäen maailmanmestaruuden 0,3 pisteen erolla Thomas Morgensterniin.[63] Hän kuului myös Itävallan kultajoukkueeseen sekä normaalimäen[64] että suurmäen[65] joukkuekilpailussa ja oli kahdeksas normaalimäen henkilökohtaisessa kilpailussa. MM-kilpailuiden jälkeen Schlierenzauer oli mukana Itävallan joukkueessa, joka voitti Lahden joukkuekilpailun. Lahden henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli kahdeksas. Kauden lopussa hän voitti vielä Planican lentomäen ensimmäisen osakilpailun.[66] Maailmancupin kokonaiskilpailussa Schlierenzauer oli yhdeksäs.[67]
Schlierenzauerilla meni kesä-GP hyvin. Hän voitti Hinzenbachin henkilökohtaisen kisan sekä Zakopanen joukkuekilpailun. Toisen sijan hän sai Szczyrkista, Zakopanesta sekä Klingenthalista. Wisłassa hän oli kolmas. Schlierenzauer aloitti kauden 2011–2012 Kuusamon henkilökohtaisen kilpailun toisella sijalla[68] sekä joukkuekilpailun voitolla. Kuusamon jälkeen hän oli Lillehammerissa kuudes ja neljäs. Ensimmäisen henkilökohtaisen voittonsa hän saavutti 9. joulukuuta Harrachovissa. Voitto oli Schlierenzauerin uran 36:s, ja se nosti hänet Janne Ahosen rinnalle voittojen määrässä.[69] Seuraavana päivänä Harrachovissa hän oli mukana Itävallan joukkuekilpailussa toiseksi sijoittuneessa joukkueessa. Harrachovin toisessa henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli kahdeksas. Harrachovin jälkeen hän oli Engelbergissä 11:s ja neljäs. Keski-Euroopan mäkiviikolla Schlierenzauer voitti Oberstdorfin[70] ja Garmisch-Partenkirchenin[71] osakilpailut, oli toinen Innsbruckissa[72] ja kolmas Bischofshofenissa.[73] Hän voitti mäkiviikon 25,8 pisteen erolla Thomas Morgensterniin[74].
Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer oli Tauplitzissa seitsemäs ja 30:s sekä Zakopanen ensimmäisessä kilpailussa 18:s. Zakopanen toisen kilpailun hän kuitenkin voitti. Zakopanen jälkeen Val di Fiemmessä Schlierenzauer voitti ja oli toinen. Willingenin joukkuekilpailussa hän oli Itävallan joukkueen kanssa toinen, mutta oli henkilökohtaisessa kilpailussa vasta 18:s. Oberstdorfissa Schlierenzauer oli seitsemäs henkilökohtaisessa kilpailussa ja toinen joukkuekilpailussa. Vikersundin lentomäen MM-kilpailuissa hän kuului Itävallan kultajoukkueeseen[75] ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa 18:s.[76] Lentomäen MM-kilpailuiden jälkeen Schlierenzauer voitti Lahden joukkuekilpailun ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa kuudes. Trondheimissa hän oli 12:s ja Oslossa 16:s. Maailmancupin päätöskilpailuissa Planicassa Schlierenzauer oli henkilökohtaisten kilpailuiden viides ja neljäs sekä voitti joukkuekilpailun yhdessä Itävallan joukkueen kanssa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui Anders Bardalin jälkeen toiseksi.[77]
Kesä-GP 2012 ei mennyt Schlierenzauerin osalta hyvin. Hänet hylättiin Hinterzartenin karsinnassa, oli Hinzenbachissa viides ja Klingenthalissa 23:s. Hinterzartenin joukkuekilpailun hän kuitenkin voitti Itävallan joukkueen kanssa. Kauden 2012–2013 Schlierenzauer aloitti Lillehammerin normaalimäessä kahdeksannella sijalla[78] ja voitti seuraavana päivänä suurmäen kilpailun.[79] Seuraavissa kilpailuissa Kuusamossa hän oli joukkuekilpailun toinen sekä henkilökohtaisen kilpailun neljäs. Seuraavan voittonsa hän otti Sotšissa 8. joulukuuta.[80] Seuraavana päivänä Sotšissa hän oli kuitenkin vasta 25:s. Engelbergissä 16. joulukuuta hän saavutti seuraavan voittonsa.[81] Engelbergin ensimmäisessä kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi.[82]
Mäkiviikolla hän sijoittui Oberstdorfissa[83] ja Garmisch-Partenkirchenissä[84] Anders Jacobsenin voittamissa kilpailuissa toiseksi, mutta voitti Innsbruckin[85] ja Bischofshofenin[86] kilpailut ja lopulta myös toisen mäkiviikkonsa 13 pisteen erolla Jacobseniin.[87] Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer oli Zakopanessa kahdeksas. Hän nousi maailmancupin osakilpailuvoitoissa jaetulle kärkisijalle Matti Nykäsen kanssa saavutettuaan 46. voittonsa Vikersundin lentomäessä 26. tammikuuta 2013[88]. Vikersundin toisessa kilpailussa hän oli kolmas. Harrachovin lentomäessä 3.2.2013 Schlierenzauer ohitti Nykäsen osakilpailuvoittotilastossa ottamalla 47. ja 48. voittonsa.[89] Kyseessä oli muutenkin historiallinen päivä, sillä kukaan toinen ei ole kyennyt voittamaan kahta maailmancupin osakilpailua samana päivänä.[90] Willingenissä 9. helmikuuta Schlierenzauer oli joukkuekilpailun neljäs. Klingenthalissa 13. helmikuuta ja Oberstdorfissa 16. helmikuuta hän saavutti kolmannen sijan. Oberstdorfin joukkuekilpailussa Itävallan joukkue, jossa hän oli mukana oli toinen.
Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 Schlierenzauer sai hopeaa normaalimäen kilpailussa. Hän hävisi kilpailun voittaneelle Anders Bardalille 4,2 pistettä.[91] Sekajoukkuemäestä Schlierenzauer voitti hopeaa yhdessä Itävallan joukkueen kanssa.[92] Suurmäessä hän sijoittui kahdeksanneksi. Joukkuemäessä hän kuului Itävallan kultajoukkueeseen.
MM-kilpailujen jälkeen Schlierenzauer sijoittui Lahdessa joukkuekilpailussa neljänneksi ja henkilökohtaisessa suurmäen kilpailussa 15:nneksi. Kuopiossa hän oli viides ja Trondheimissa 16:s. Holmenkollenilla hän jakoi voiton Piotr Żyłan kanssa. Hän voitti myös Planican ensimmäisen lentomäkikilpailun.
Schlierenzauer ja Anders Bardal, kaksi viimeistä hyppääjää, jättivät vaikeiden tuuliolojen vuoksi hyppäämättä yhden kierroksen kilpailuna käydyssä maailmancup-kauden 2013–2014 avauskilpailussa Klingenthalissa[93]. Seuraavana viikonloppuna Schlierenzauer voitti Rukan kilpailun, vaikka oli ensimmäisen kierroksen jälkeen vasta sijalla 15.[94] Lillehammerissa Schlierenzauer otti voiton normaalimäessä, ja oli viidestoista suurmäen kilpailussa. Titisee-Neustadtissa hän oli neljäs ja kahdeksas, Engelbergissä 27:s ja neljäs. Keski-Euroopan mäkiviikolla hän sijoittui Oberstdorfissa yhdeksänneksi, Garmisch-Partenkirchenissä kahdeksanneksi, Innsbruckissa neljänneksi ja Bischofshofenissa 18:nneksi sekä kokonaiskilpailussa kahdeksanneksi. Kulmin lentomäen kilpailuissa Schlierenzauer oli kolmas[95] ja toinen[96]. Wisłassa hän sijoittui kahdeksanneksi. Zakopanessa hän oli joukkuemäessä kolmas ja henkilökohtaisessa kilpailussa 12:s.
Schlierenzauer saavutti Sotšin olympialaisissa hopeaa joukkuemäessä, oli seitsemäs suurmäessä ja yhdestoista normaalimäessä. Falunin maailmancup-kilpailussa hän oli 18:s. Lahdessa hän sijoittui henkilökohtaisissa kilpailuissa kahdeksanneksi ja kolmanneksi sekä kuului joukkuemäen voittajajoukkueeseen. Kuopiossa hän oli kymmenes, Trondheimissa kolmastoista ja Oslossa viides. Lentomäen MM-kilpailuissa Harrachovissa hän sijoittui 24:nneksi. Planican suurmäen kilpailuissa hän oli viides ja kahdeksas ja kuului joukkuemäen voittajajoukkueeseen. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes.
Maailmancup-kaudella 2014–2015 Schlierenzauer voitti Lillehammerin ensimmäisen kilpailun. Seuraavana viikonloppuna hän oli Nižni Tagilin kilpailuissa toinen ja neljäs. Mäkiviikolla hän sijoittui Oberstdorfissa 17:nneksi, Garmisch-Partenkirchenissä neljänneksi, Innsbruckissa viidenneksi ja Bischofshofenissa seitsemänneksi sekä kokonaiskilpailussa seitsemänneksi. Seuraavan kerran hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon oltuaan helmikuussa Titisee-Neustadtin kilpailuissa seitsemäs ja kymmenes.
Schlierenzauer saavutti Falunin MM-kilpailuissa 2015 hopeaa suurmäessä ja joukkuekilpailussa sekä sijoittui normaalimäessä 22:nneksi. Loppukaudella hän sijoittui parhaimmillaan seitsemänneksi Lahdessa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kymmenes.
Schlierenzauer pääsi kauden aikana maailmancupin pisteille vain neljässä kilpailussa. Hän lopetti kautensa jo tammikuussa. Maaliskuussa hän loukkasi polvensa hiihtoreissullaan Kanadassa ja hänen polvensa jouduttiin leikkaamaan.[97]
Schlierenzauer aloitti kautensa tammikuun 2017 puolivälissä palaten vuoden kestäneeltä kilpailutauolta.[98] Hän olikin Lahden MM-kisoissa mukana voittamassa Itävallalle joukkuemäen pronssia.
Schlierenzauer sai kasaan vain 77 pistettä sijoituttuaan pisteille muutamassa kilpailussa kauden aikana. Hän myös jätti suuren osan kauden kisoista kokonaan väliin.
Schlierenzauer palasi yli 4 vuoden tauon jälkeen maailmancupissa korkeimmalle korokkeelle oltuaan mukana Salpausselällä Itävallan voittaneessa joukkueessa 9.2.
| Nro | Päivä | Kilpailupaikka | Maa | Mäki |
|---|---|---|---|---|
| 1. | 3. joulukuuta 2006 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
| 2. | 16. joulukuuta 2006 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
| 3. | 30. joulukuuta 2006 | Oberstdorf | Saksa | suurmäki |
| 4. | 7. tammikuuta 2007 | Bischofshofen | Itävalta | suurmäki |
| 5. | 7. helmikuuta 2007 | Klingenthal | Saksa | suurmäki |
| 6. | 1. tammikuuta 2008 | Garmisch-Partenkirchen | Saksa | suurmäki |
| 7. | 25. tammikuuta 2008 | Zakopane | Puola | suurmäki |
| 8. | 7. maaliskuuta 2008 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
| 9. | 9. maaliskuuta 2008 | Oslo | Norja | suurmäki |
| 10. | 14. maaliskuuta 2008 | Planica | Slovenia | lentomäki |
| 11. | 16. maaliskuuta 2008 | Planica | Slovenia | lentomäki |
| 12. | 6. joulukuuta 2008 | Trondheim | Norja | suurmäki |
| 13. | 21. joulukuuta 2008 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
| 14. | 10. tammikuuta 2009 | Tauplitz | Itävalta | lentomäki |
| 15. | 11. tammikuuta 2009 | Tauplitz | Itävalta | lentomäki |
| 16. | 17. tammikuuta 2009 | Zakopane | Puola | suurmäki |
| 17. | 24. tammikuuta 2009 | Whistler | Kanada | suurmäki |
| 18. | 25. tammikuuta 2009 | Whistler | Kanada | suurmäki |
| 19. | 31. tammikuuta 2009 | Sapporo | Japani | suurmäki |
| 20. | 8. helmikuuta 2009 | Willingen | Saksa | suurmäki |
| 21. | 11. helmikuuta 2009 | Klingenthal | Saksa | suurmäki |
| 22. | 8. maaliskuuta 2009 | Lahti | Suomi | normaalimäki |
| 23. | 15. maaliskuuta 2009 | Vikersund | Norja | lentomäki |
| 24. | 20. maaliskuuta 2009 | Planica | Slovenia | lentomäki |
| 25. | 5. joulukuuta 2009 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
| 26. | 19. joulukuuta 2009 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
| 27. | 1. tammikuuta 2010 | Garmisch-Partenkirchen | Saksa | suurmäki |
| 28. | 3. tammikuuta 2010 | Innsbruck | Itävalta | suurmäki |
| 29. | 10. tammikuuta 2010 | Tauplitz | Itävalta | lentomäki |
| 30. | 22. tammikuuta 2010 | Zakopane | Puola | suurmäki |
| 31. | 23. tammikuuta 2010 | Zakopane | Puola | suurmäki |
| 32. | 6. helmikuuta 2010 | Willingen | Saksa | suurmäki |
| 33. | 12. helmikuuta 2011 | Vikersund | Norja | lentomäki |
| 34. | 13. helmikuuta 2011 | Vikersund | Norja | lentomäki |
| 35. | 18. maaliskuuta 2011 | Planica | Slovenia | lentomäki |
| 36. | 9. joulukuuta 2011 | Harrachov | Tšekki | suurmäki |
| 37. | 30. joulukuuta 2011 | Oberstdorf | Saksa | suurmäki |
| 38. | 1. tammikuuta 2012 | Garmisch-Partenkirchen | Saksa | suurmäki |
| 39. | 21. tammikuuta 2012 | Zakopane | Puola | suurmäki |
| 40. | 4. helmikuuta 2012 | Val di Fiemme | Italia | suurmäki |
| 41. | 25. marraskuuta 2012 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
| 42. | 8. joulukuuta 2012 | Sotši | Venäjä | normaalimäki |
| 43. | 16. joulukuuta 2012 | Engelberg | Sveitsi | suurmäki |
| 44. | 4. tammikuuta 2013 | Innsbruck | Itävalta | suurmäki |
| 45. | 6. tammikuuta 2013 | Bischofshofen | Itävalta | suurmäki |
| 46. | 26. tammikuuta 2013 | Vikersund | Norja | lentomäki |
| 47. | 3. helmikuuta 2013 | Harrachov | Tšekki | lentomäki |
| 48. | 3. helmikuuta 2013 | Harrachov | Tšekki | lentomäki |
| 49. | 17. maaliskuuta 2013 | Oslo | Norja | suurmäki |
| 50. | 22. maaliskuuta 2013 | Planica | Slovenia | lentomäki |
| 51. | 29. marraskuuta 2013 | Kuusamo | Suomi | suurmäki |
| 52. | 7. joulukuuta 2013 | Lillehammer | Norja | normaalimäki |
| 53. | 6. joulukuuta 2014 | Lillehammer | Norja | suurmäki |
| Kausi | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | Pisteet | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2005–06 |  – |
– |
 – |
– |
 – |
– |
 – |
 – |
– |
– |
– |
 – |
– |
 – |
– |
– |
– |
– |
– |
24 |
 – |
– |
7 | 73. | ||||||
| 2006–07 | – |
4 |
1 |
1 |
3 |
1 |
4 |
11 |
1 |
– |
11 |
4 |
10 |
8 |
2 |
1 |
17 |
38 |
9 |
19 |
41 |
– |
– |
– |
956 | 4. | ||||
| 2007–08 | 4 |
2 |
1 |
3 |
2 |
4 |
2 |
2 |
1 |
5 |
42 |
 18 |
6 |
– |
1 |
8 |
– |
– |
2 |
2 |
8 |
2 |
4 |
1 |
1 |
1 |
1 |
1561 | 2. | |
| 2008–09 | 3 |
1 |
3 |
2 |
4 |
3 |
1 |
4 |
4 |
2 |
4 |
1 |
1 |
2 |
1 |
 1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
8 |
1 |
10 |
3 |
1 |
1 |
5 |
2083 | 1. | |
| 2009–10 | 19 |
1 |
4 |
1 |
2 |
6 |
9 |
1 |
1 |
6 |
5 |
1 |
– |
– |
1 |
1 |
7 |
3 |
1 |
4 |
11 |
2 |
12 |
1368 | 2. | |||||
| 2010–11 | 14 |
16 |
14 |
20 |
– |
– |
– |
– |
– |
18 |
23 |
5 |
13 |
– |
– |
6 |
9 |
19 |
5 |
5 |
3 |
1 |
1 |
8 |
1 |
4 |
761 | 9. | ||
| 2011–12 | 2 |
6 |
4 |
1 |
8 |
11 |
4 |
1 |
1 |
2 |
3 |
7 |
30 |
18 |
1 |
– |
– |
1 |
2 |
18 |
7 |
6 |
12 |
16 |
5 |
4 |
1267 | 2. | ||
| 2012–13 | 8 |
1 |
4 |
 1 |
25 |
3 |
1 |
2 |
2 |
1 |
1 |
– |
8 |
– |
– |
1 |
3 |
1 |
1 |
3 |
3 |
15 |
5 |
16 |
1 |
1 |
11 |
1620 | 1. | |
| 2013–14 | – |
1 |
1 |
15 |
4 |
8 |
27 |
4 |
9 |
8 |
4 |
18 |
3 |
2 |
8 |
12 |
– |
– |
– |
– |
 18 |
8 |
3 |
10 |
13 |
5 |
5 |
8 |
943 | 6. |
| 2014–15 | 15 |
24 |
12 |
1 |
13 |
2 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
