Latakia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Latakia[2] (arab. اللاذقية, Al-Ladhiqiyah, m.kreik. Λαοδικεια, Laodikeia, lat. Laodicea) on kaupunki Syyriassa. Se on tärkeä satamakaupunki ja Latakian maakunnan pääkaupunki. Vuonna 2010 sen asukasluku oli arviolta 400 000.
| Latakia | |
|---|---|
 |
|
  Latakia |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Syyria |
| Maakunta | Latakian maakunta |
| Väkiluku (2010) (arvio) | 400 000 |
| Suuntanumero(t) | +963 41[1] |
Historia
Nykyisen Latakian paikalla sijaitsi Ugaritin alainen foinikialainen asutuskeskus, joka tunnettiin nimellä Ramitha. Vuonna 327 eaa. Seleukos I Nikator perusti paikalle äitinsä Laodiken mukaan nimeämänsä Laodikeian kaupungin. Se oli Antiokian, Apamean ja Seleukeian ohella yksi tuolloisen Syyrian tärkeimmistä kaupungeista. Pompeius valloitti kaupungin Roomalle vuonna 64 eaa., ja sittemmin se kärsi tuhoja valtakunnan sisäisissä levottomuuksissa. Itä-Rooman keisari Justinianus I teki kaupungista Theodoriaksen provinssin pääkaupungin. Lopulta arabit valloittivat kaupungin islamin leviämiseen johtaneiden sotien aikana. Ristiretkeläiset tunsivat Latakian sataman nimellä La Niche. He liittivät kaupungin Antiokian ruhtinaskuntaan taistellen sen hallinnasta Bysantin valtakunnan kanssa. Satama vaihtoi myös käsiä muslimien ja ristiretkeläisten välillä, kunnes ristiretkeläiset karkotettiin alueelta lopullisesti vuonna 1287. Kaupungin merkitys oli samaan aikaan huvennut Tripolin, Aleksandrettan ja Payasin kustannuksella. Vielä vuonna 1355 Ibn Battuta vaikuttui sen koosta ja hyvästä satamasta, mutta 1400-lukuun mennessä se oli pienempi kuin Beirut tai Tripoli, ja suuri osa kaupungista raunioitui.[3]
Vuonna 1914 Latakia oli noin 7 000:n asukkaan pikkukaupunki. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Syyriaan saapuivat Ranskan joukot, jotka hallitsivat Syyriaa mandaattialueena. 1920-luvun alussa Latakiasta tuli Ranskan alaisen Alaviittivaltion pääkaupunki osana mandaattialueiden federaatiota. Mandaattialueet yhdistettiin vuonna 1936 Syyriaan, mutta alue hyötyi vielä yhdistämisen jälkeen hallinnollisesta erityisasemasta. Latakian satama elpyi Ranskan hallinnon aikana etenkin vuoden 1938 jälkeen, jolloin Aleksandretta menetettiin Turkille. Myös kaupungin väestö kasvoi nopeasti, vuonna 1931 kaupungissa oli 20 000 asukasta ja vuonna 1940 30 000. Kasvu jatkui Syyrian itsenäistymisen jälkeen vuonna 1946. Vuonna 1970 asukkaita oli 126 000. Latakian sataman modernisointi aloitettiin vuonna 1950 ja nykyisin se on maan tärkein satama.[3]
Syyrian sisällissodan puhjettua vuonna 2011 Latakia on ollut tärkeä Bašar al-Assadin hallinnon tukikohta.[4] Vuonna 2015 on uutisoitu Venäjän osallistuvan kaupungin eteläpuolella, Jablan kaupungin lähellä sijaitsevan Bassel al-Assadin kansainvälisen lentoaseman (IATA: LTK, ICAO: OSLK) laajennustöihin. Lentoaseman yhteydessä toimii Syyrian ilmavoimien tukikohta. Yhdysvaltalaislähteet ovat epäilleet lentoasemalle rakennettujen uusien parakkien palvelevan Venäjän sotavoimien läsnäoloa Syyriassa.[5]
Väestö
Vuonna 2010 Latakiassa asui arviolta 400 000 henkilöä. Heistä noin 50 % on alaviitteja, 40 % sunneja ja 10 % kristittyjä. Kristityistä suurin osa ortodokseja. Alaviitteja asuu pohjoisissa ja itäisissä kaupunginosissa sunnien asuttaessa keskikaupunkia ja köyhää al-Ramel al-Filistinin kaupunginosaa. Kristittyjä asuu pääasiassa aikanaan amerikkalaisten perustaman protestanttisen koulun mukaan nimetyssä Amerikkalaisessa kaupunginosassa. Alaviitteja on muuttanut kaupunkiin vasta hiljattain. Vielä vuonna 1920 heitä ei ollut yhtäkään ja vuonna 1945 he muodostivat vain 10 % kaupungin väestöstä. Enemmistö heistä tuli 1980-luvulla presidentti Hafiz al-Assadin alaviitilaistamispolitiikan seurauksena.[6]
Latakiassa on myös vuosina 1955–1956 perustettu Latakian epävirallinen pakolaisleiri, jolla asuu palestiinalaispakolaisia alun perin pääasiassa Jaffasta ja kylistä Pohjois-Palestiinasta. Ennen vuotta 2011 leirillä asui yli 10 000 palestiinalaista.[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
