Lannevesi on Keski-Suomessa pääosin Saarijärvellä Lannevedellä ja hieman myös Uuraisilla sijaitseva järvi.[1][2][6]
| Lannevesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi, Uurainen |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Lanneveden valuma−alue (14.65) |
| Tulouomat |
Isojoki, Kivipuro Kilpilammesta, Palsanpuro Iso Palsanlammesta |
| Laskujoki | Lannejoki Summaseen |
| Järvinumero | 14.651.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 111,3 m [1] |
| Pituus | 8,9 km [1] |
| Leveys | 2,4 km [1] |
| Rantaviiva | 35,294 km [2] |
| Pinta-ala | 11,0157 km² [2] |
| Tilavuus | 0,068454203 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,21 m [2] |
| Suurin syvyys | 27 m [2] |
| Valuma-alue | 290,62 km² [3] |
| Keskiylivirtaama | 11,48 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 3,4 m³/s [5] |
| Keskialivirtaama | 0,88 m³/s [4] |
| Veden viipymä | 7,7 kk [a] |
| Saaria | 22 [1] |
| Karankasaari | |
 Lannevesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lannevesi on 8,9 kilometriä pitkä, 2,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 1 102 hehtaaria eli 11 neliökilometriä. Se on muodostunut matalien mäkien väliseen painaumaan, jonka Summasesta tuleva harjujakso on padonnut. Patoava harju nousee vedestä Kopanniemenä ja Paskomäkenä, koka jatkuu kaakkoon päin Kirkkoharjuna ja leviää suistotasanteeksi. Lanneveden laskujoki Lannejoki on murtautunut Kirkkoharjun ja Paskomäen välistä läpi. Järven rantaviivan pituus on 35,3 kilometriä. Kartasta katsoen suuri osa rannasta on metsämaata, mutta rannoilla esiintyy peltomaata järven pohjoispäässä ja länsirannassa Rantakylässä. Pohjoispäässä Summasen välisellä kannaksella on Lannevesi ja pohjoispään itärannassa Aution kulmakunta. Rannikkoalueen korkein mäki on eteläpäässä sijaitseva Karankamäki, joka kohoaa 200 metrin mpy. korkeuteen eli noin 90 metriä vedenpinnan yläpuolelle.[1][2][6][7][8]
Järvellä on kartan mukaan 22 saarta. Suurin saarista on Karankasaari, joka on 1,3 kilometriä pitkä ja 250 metriä leveä. Saaressa on 14 vapaa-ajan asuntoa. Karankasaaren kaakkoispuolella sijaitsee viisi saarta, joista Korppisaari ja Rakennussaari ovat suurimmat. Isojoen joensuussa on neljä pientä saarta. Itärannassa sijaitsevat Hirvisaari ja kaksi Kalliosaarta. Läheinen Kannassaari on todellisuudessa niemi. Järvi kapenee puolikilometriä leveäksi Mankkisaaren kohdalla. Saaren eteläpuolella on vielä kaksi pikkusaarta. Aution rannassa sijaitsee Pyöreäsaari ja Lanneveden rannassa Likosaaret, Jousanluoto ja Toikkasenluoto.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven pohja on syvyyskäyrien perusteella epätasainen. Järven pohjoispäässä sijaitsee yli 10-metrinen syvänne ja järven kapeikossa sijaitsee laajempi ja Hirvisaaren itäpuolelle ulottuvat syvänne. Siinä on 18 metrin syvyyteen painuva kohta. Eteläosan järvenselällä on monia pienialaisia syvänteitä, jotka yltävät yli 20 metrin syvyyteen. Syvin kohta on hyvin pienialainen syvänne, jossa on 27 metriä vettä. Järven tilavuudeksi on määritetty 68,45 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi on saatu 6,2 metriä.[1][2][6]
Lannevedeltä kulkee Uuraisten kirkonkylälle länsirantaa seuraava yhdystie 6304. Lannevedeltä haarautuu yhdystie 16797 kiertämään järven itäpuolelle Autioon. Sei ei jää kulkemaan järven lähelle ja itäranta on saavutettavissa pikkuteitä käyttämällä. Järven eteläpäästä pieni osa kuuluu Uuraisiin.[1][2]
Lannevesi sijaitsee Lanneveden valuma-alueessa, jonka pinta-ala on 291 neliökilometriä. Järvi sijaitsee aivan valuma-alueen alajuoksulla Lanneveden alueessa, jonka pinta-ala on 57 neliökilometriä. Lannejoki laskee Summaseen ja joen virtaamia seurataan Lanneveden luusuan mittauspisteessä.[3]
Lanneveden lähtövirtaamat ovat keskivirtaamana (MQ) olleet 3,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s [5]), keskiylivirtaamana (MHQ) 11,48 m³/s ja keskialivirtaamana (MNQ) 0,88 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1962–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 0,20 m³/s, joka sattui viimeksi 6.12.1962, ja suurin virtaama (HQ) on 22,0 m³/s, joka mitattiin 25.5.1967.[4]
Kyseisellä keskivirtaamalla järven teoreettinen viipymä on noin 7 kuukautta ja 23 vuorokautta.[a]
Järven vedenpinnan korkeus on 111,3 metriä mpy. Kaksi kilometriä pitkä Lannejoki laskee Summaseen, jonka vedenpinnan korkeus on 108,5 metriä. Lannejoelle tulee näin 2,8 metriä pudotusta.[1]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Lanneveden valuma−alueella (14.65), jonka Lanneveden alueeseen (14.651) järvi kuuluu.[1][9]
Järven lähialueet sisältyvät Lanneveden alueeseen. Siellä sijaitsee 14 pikkujärveä, jotka laskevat Lanneveteen. Paskolampi (1 ha) sijaitsee Paskomäen alapuolella ja sen vedet kuuluvat Lannejoen valuma-alueeseen. Kallinpuro laskee järven länsirantaan. Sen valuma-alueelta löytyy lukuisten tekolampien lisäksi myös Kallinlampi (7 ha), Mustalampi (2 ha) ja Pirttilampi (6 ha). Palasanpuro laskee myös länsirantaan. Sen vesistöalue on Palsanpuron valuma-alue (14.659) ja siinä on 10 pikkujärveä. Lähellä Lannevettä sijaitsevat tai suuret niistä ovat Iso Palsanlampi (13 ha), Pieni Pohjoislampi (12 ha), Jämpsänlampi (11 ha) ja Pieni Palsanlampi (4 ha). Järven lounaisrantaan laskee yksinäinen Mustalampi (4 ha) omaa laskuojaansa myöten. Kaakkoisrantaan Karankalahteen laskevalla Kivipurolla on pituutta ja sen valuma-alueelta löytyvät esimerkiksi Vihtalampi (11 ha), Pienet Vihtalammit, Kilpilampi (4 ha), Pieni Kilpilampi, Lehmälammi (1 ha) ja Haukilampi (16 ha). Itärannan Sirkkapuron valuma-alueella sijaitsevat Sirkkalampi (1 ha), Näätälampi ja Iso Suonlampi (3 ha).[9]
Isojoen alueen (14.652), Kyynämöisen–Sääkspään alueen (14.653), Iso-Kuukan valuma-alueen (14.654), Iso-Uuraisen valuma-alueen (14.655), Muikkujoen valuma-alueen (14.656), Kylkijoen valuma-alueen (14.657) ja Saunajoen valuma-alueen (14.658) vesistöalueet muodostavat Isojoen valuma-alueen. Sen järvet sijaitsevat suhteellisen kaukana, mutta maininnan arvoisia ovat suuret järvet Kyynämöinen (515 ha, Sääkspää (160 ha), Iso-Uurainen (122 ha) ja Pieni-Uurainen (83 ha).[9]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
