Laajakoskenjärvi
järvi Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Laajakoskenjärvi [2][1] on Kymenlaaksossa Kotkassa, Laajakoskella sijaitseva järvi.[2][1]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Järven pinta-ala on 38 hehtaaria, se on 800 metriä pitkä ja 450 metriä leveä. Sen erottaa Kymijoen itäisestä laskuhaarasta eli Pernoonhaarasta kapea kannas, jonka itäpuolella se sijaitsee. Järvessä ei ole saaria ja sen rantaviivan pituus on 3,0 kilometriä.[2][1][4][5]
Järvi kuuluu Natura 2000 -alueisiin (72 hehtaaria, FI0408003). Laajakoskenjärven vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat laajat ja rehevät, eikä järvessä ole kovin laajoja avovesialueita. Järveä ympäröi pensaikkokaistale ja rantalehtoja, joita ympäröivät viljelyalueet. Linnustoltaan Laajakoskenjärvi on monipuolinen pesimäpaikka ja huomattava muutonaikainen levähdysalue. Lajistoon kuuluu muun muassa runsaasti ruovikkolajistoa ja rantakanoja.[6]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Kymijoen suuhaarojen alueeseen (14.111) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 13,7 metriä mpy. Järveen on laskenut pelto-oja Laajakosken kylän takaa. Se on tuonut Ohrakankaan rinteiden soiden kuivatusvedet sekä nykyään myös Mustamaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Järvellä on lyhyt lasku-uoma Uittu, joka virtaa soistuneen kannaksen poikki Kymijokeen Jäppilän kohdalle. Vanhojen karttojen mukaan lasku-uoma on ollut aikoinaan leveämpi.[1][7]
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 oli järvi piirretty tiiviimmin yhteydessä joen uomaan. Järvi muodosti silloin joen laajentuman, jolla ei ollut erillistä uomaa jokeen. Tämä on mahdollista, mikäli joen vedenpinnan korkeus on ollut nykyistä korkeammalla. Järven ympärillä oli tuolloin vain niittyjä ja metsämaata. Se oli muuten autio, mutta vastarannalla sijaitsi yhdeksän talon muodostama Jäppilän kylä, viiden talon suuruinen Kurittulan kylä ja etelämpänä omalla puolella jokea 15 talon suuruinen Högforsin kylä.[8]
Vuoden 1967 peruskartassa oli järven alue jaettu maanomistusrajoin eri taloille. Järveä ympäröivät kosteikot on ollut maatalojen niittyjä ja niityistä osa oli raivattu peltomaiksi. Vuoteen 1988 mennessä on joitakin niittyjä metsitetty uudelleen tai annettu soistua.[9][10][11]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
