Ruotsin kuningas From Wikipedia, the free encyclopedia
Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf, 16. kesäkuuta 1858 – 29. lokakuuta 1950) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950. Hän oli Ruotsin ja Norjan kuninkaan Oskar II:n vanhin poika. Syntyessään hän sai Värmlannin herttuan arvonimen.[1]
| Kustaa V | |
|---|---|
 Kustaa V valokuvattuna 1940-luvulla | |
 Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi |
8. joulukuuta 1907 – 29. lokakuuta 1950 |
| Edeltäjä | Oskar II |
| Seuraaja | Kustaa VI Aadolf |
| Syntynyt |
16. kesäkuuta 1858 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut |
29. lokakuuta 1950 (92 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Hautapaikka | Riddarholmskyrkan, Tukholma |
| Puoliso |
Kuningatar Viktoria ( 1881; 1930) |
| Lapset |
|
| Koko nimi | Oscar Gustaf Adolf |
| Suku | Bernadotte |
| Isä | Oskar II |
| Äiti | Kuningatar Sofia |
| Nimikirjoitus |
 |
Kustaa syntyi Drottningholmin linnassa Tukholmassa vuonna 1858.[2] Vuonna 1869 Kustaa alkoi käydä Beskowskan koulua, mutta hänet vedettiin pois sieltä niin sanotun palatsikoulutuksen piiriin, jossa hänestä koulutettiin tulevaa kuningasta. Tuolloin hänen pääopettajanaan toimi Carl Lundberg.[3]
Vuonna 1878 Kustaa lähti vuoden mittaiselle ulkomaanmatkalle, jonka tarkoituksena oli yhtäältä ruokkia tulevan kuninkaan kulttuurien tuntemusta, vaikka tämä ei vaikuttanut Kustaata kiinnostavan, ja toisaalta tarjota hänelle mahdollisuus tutustua potentiaaliseen vaimoon.[3]
Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin Sofian tyttärentytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Kustaan avioliittoa Viktorian kanssa on kuvattu onnettomaksi.[4]
Ollessaan kruununprinssi Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hän opiskeli muiden opintojensa ohella myös Ruotsin sotakorkeakoulussa. Hänet ylennettiin 1884 kenraalimajuriksi ja 1898 kenraaliksi.
Kustaalle ja Viktorialle syntyi kolme poikaa: Kustaa VI Aadolf (1882–1973), Södermanlandin herttua Wilhelm (1884–1965) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).
Kustaa V:n kiinnostuksenkohteita olivat musiikki ja taide. Hän harrasti myös tennistä ja kilpaili salanimellä Mr. G. Lisäksi metsästys oli yksi kuninkaan harrastuksista.[5][6]
Kustaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut keskustelun aihe Ruotsissa jo vuosia.[4] Kuninkaalla väitettiin olleen suhde ravintoloitsija Kurt Haijbyn kanssa.[7] Vuonna 1952 Haijby asetettiin syytteeseen hovin painostamisesta. Hänen väitettiin kiristävän suuria rahasummia; muutoin hän paljastaisi juorutun seksisuhteensa kuninkaan kanssa.[8] Tästä niin sanotusta Haijbyn tapauksesta on tehty dramatisoitu televisiosarja, joka esitettiin SVT:llä vuonna 2021.[9]
Kustaa V nousi kuninkaaksi isänsä Oskar II:n kuoltua 8. joulukuuta 1907. Kuninkaana Kustaan motto oli ”Kansan kanssa isänmaan hyväksi” (ruots. Med folket för fosterlandet).[10] Ruotsin kuninkaille oli järjestetty kruunajaiset 1200-luvulta lähtien, mutta Kustaasta tuli ensimmäinen kuningas, joka kieltäytyi kruunajaisista.[5] Norja oli itsenäistynyt omaksi kuningaskunnakseen vuonna 1905, joten toisin kuin isänsä, Kustaa ei koskaan hallinnut Norjaa. Kun Norjan suurkäräjät julisti maan itsenäiseksi 7. kesäkuuta, Kustaa oli vierailulla Berliinissä.[3]
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan: Hän arvosteli hallitusta vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti niin sanotun linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.[11] Kuninkaan valta Ruotsissa oli vähentynyt tuntuvasti jo ennen Kustaan valtaannousua, mutta taatakseen monarkian säilymisen Ruotsissa hän pyrki sopeutumaan ajan henkeen.[6]
Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.
Kuninkaana Kustaa V pyrki vahvistamaan perustuslaillista monarkiaa ja demokratiaa Ruotsissa.[10]
Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.[12] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.[13][14] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.[14][15]
Kuollessaan 92-vuotiaana Kustaa V oli Ruotsin historian vanhin hallitseva monarkki.[6]
Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 1858)
Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (Ruotsi, 1858)
Miekkaritarikunta (Ruotsi, 1858)_-_Commander_Grand_Cross.svg){kind=small}
Pohjantähti-ritarikunta (Ruotsi, 1858)
Vasa-ritarikunta (Ruotsi, 1886)[16]
Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 1858)
Norjan leijonan ritarikunta (Norja, 1858)
Haakon VII:n vapaudenristi (Norja, 1858)Lähde:[17]
Elefanttiritarikunta (Tanska, 1874)[18]
Dannebrogin ritarikunta (Tanska, 1950)[19]
Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari, 1879)[20]
Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja, 1881)[21]_ribbon.svg){kind=small}
Chakri-dynastian ritarikunta (Siam)_ribbon.svg){kind=small}
Valkoisen norsun ritarikunta (Siam)
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaijin kuningaskunta)
Vapauttajan ritarikunta (Venezuela)
Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)
Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta)[22].png){kind=small}
Kunnialegioona (Ranska)
Sotilasmitali (Ranska)
Leopoldin ritarikunta (Belgia)
Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
Valkoisen leijonan ritarikunta (Tšekkoslovakia, 1937)[23]
Kotkaristin ritarikunta (Viro, 1930)[10]
Vapaudenristi (Viro, 1925)[10]
Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 1919)[24]
Salomon sinetin ritarikunta (Etiopia, 1945)[25]
Krysanteemiritarikunta (Japani)
Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
Takovon ristin ritarikunta (Serbia)
Kunniamaininnan ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Osmanin ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Romanian tähden ritarikunta (Romania)
Romanian kruunun ritarikunta (Romania).png){kind=small}
Sotilashyveen mitali (Romania)
Pyhän Kaarlen ritarikunta (Monaco, 1875)[26]
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Italia)
Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
Kristuksen veljeskunta (Portugalin kuningaskunta)
Avizin sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)_ribbon.svg){kind=small}
Pyhän Andreaksen ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (Venäjän keisarikunta)_ribbon.svg){kind=small}
Valkoisen kotkan ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Pyhän Annan ritarikunta (Venäjän keisarikunta).svg){kind=small}
Pyhän Stanislauksen ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Zähringerin leijonan ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Tammikruunun ritarikunta (Luxemburg)
Wendien kruunun ritarikunta (Mecklenburgin ruhtinaskunta)
Uskollisuuden ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
Berthold I:n ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
Württembergin kruunun ritarikunta (Württembergin kuningaskunta)
Guelphin kuningashuoneen ritarikunta (Hannover)
Hohenzollernin perheen ritarikunta (Preussin kuningaskunta)_-_ribbon_bar.png){kind=small}
Ludvigin ritarikunta (Hessenin suurherttuakunta)
Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijerin kuningaskunta)Lähde:[17]
| Kuningas Kaarle XIV Juhana (Jean-Baptiste Bernadotte) | |||||||||||||||||||||||||||||
| Kuningas Oskar I | |||||||||||||||||||||||||||||
| Kuningatar Desideria | |||||||||||||||||||||||||||||
| Kuningas Oskar II | |||||||||||||||||||||||||||||
| Eugène de Beauharnais, Italian varakuningas | |||||||||||||||||||||||||||||
| Josefina, Ruotsin ja Norjan kuningatar | |||||||||||||||||||||||||||||
| Prinsessa Augusta Amalia av Bayern | |||||||||||||||||||||||||||||
| Kustaa V | |||||||||||||||||||||||||||||
| Herttua Friedrich Wilhelm av Nassau | |||||||||||||||||||||||||||||
| Herttua Wilhelm I von Nassau | |||||||||||||||||||||||||||||
| Linnakreivitär Luise von Kirchberg-Sayn-Hachenburg | |||||||||||||||||||||||||||||
| Kuningatar Sofia | |||||||||||||||||||||||||||||
| Prinssi Paul von Württemberg | |||||||||||||||||||||||||||||
| Prinsessa Pauline av Württemberg | |||||||||||||||||||||||||||||
| Prinsessa Charlotte von Sachsen-Altenburg | |||||||||||||||||||||||||||||
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
