Kustaa V

Kustaa V
	Kustaa V valokuvattuna 1940-luvulla
Ruotsin kuningas
Valtakausi	8. joulukuuta 1907 –; 29. lokakuuta 1950
Edeltäjä	Oskar II
Seuraaja	Kustaa VI Aadolf
Syntynyt	16. kesäkuuta 1858; Tukholma, Ruotsi
Kuollut	29. lokakuuta 1950 (92 vuotta); Tukholma, Ruotsi
Hautapaikka	Riddarholmskyrkan, Tukholma
Puoliso	Kuningatar Viktoria; (vih. 1881; k. 1930)
Lapset	Kustaa VI Aadolf; Prinssi Vilhelm; Prinssi Erik;
Koko nimi	Oscar Gustaf Adolf
Suku	Bernadotte
Isä	Oskar II
Äiti	Kuningatar Sofia
Nimikirjoitus

Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf); (16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma^[1] – 29. lokakuuta 1950 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950.^[2]

Pikafaktoja Ruotsin kuningas, Valtakausi ...

Sulje

Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sofian vanhin poika. Syntyessään hän sai Värmlannin herttuan arvonimen.^[2] Vuonna 1869 Kustaa alkoi käydä Beskowskan koulua, mutta hänet vedettiin pois sieltä niin sanotun palatsikoulutuksen piiriin, jossa hänestä koulutettiin tulevaa kuningasta. Tuolloin hänen pääopettajanaan toimi Carl Lundberg.^[3]

Vuonna 1878 Kustaa lähti vuoden mittaiselle ulkomaanmatkalle, jonka tarkoituksena oli yhtäältä ruokkia tulevan kuninkaan kulttuurien tuntemusta, vaikka tämä ei vaikuttanut Kustaata kiinnostavan, ja toisaalta tarjota hänelle mahdollisuus tutustua potentiaaliseen vaimoon.^[3]

Ollessaan kruununprinssi Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hän opiskeli muiden opintojensa ohella myös Ruotsin sotakorkeakoulussa. Hänet ylennettiin vuonna 1884 kenraalimajuriksi ja vuonna 1898 kenraaliksi.

Remove ads

Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin prinsessa Sofian, Kustaa IV:n Aadolfin tyttären tytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Avioliittoa on kuvattu onnettomaksi.^[4]

Kustaalle ja Viktorialle syntyi kolme poikaa:

Kustaa VI Aadolf (1882–1973)
Södermanlandin herttua Wilhelm (1884–1965)
Västmanlandin herttua Erik (1889–1918)

Yksityiselämä

Kustaa V:n kiinnostuksenkohteita olivat musiikki ja taide. Hän harrasti myös tennistä ja kilpaili salanimellä Mr. G. Lisäksi metsästys oli yksi kuninkaan harrastuksista.^[5]^[6]

Kustaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut keskustelun aihe Ruotsissa jo vuosia.^[4] Kuninkaalla väitettiin olleen suhde ravintoloitsija Kurt Haijbyn kanssa.^[7] Vuonna 1952 Haijby asetettiin syytteeseen hovin painostamisesta. Hänen väitettiin kiristävän suuria rahasummia; muutoin hän paljastaisi juorutun seksisuhteensa kuninkaan kanssa.^[8] Tästä niin sanotusta Haijbyn tapauksesta on tehty dramatisoitu televisiosarja, joka esitettiin SVT:llä vuonna 2021.^[9]

Remove ads

Kustaa V nousi kuninkaaksi isänsä Oskar II:n kuoltua 8. joulukuuta 1907. Kuninkaana Kustaan motto oli ”Kansan kanssa isänmaan hyväksi” (ruots. Med folket för fosterlandet).^[10] Ruotsin kuninkaille oli järjestetty kruunajaiset 1200-luvulta lähtien, mutta Kustaasta tuli ensimmäinen kuningas, joka kieltäytyi kruunajaisista.^[5] Norja oli itsenäistynyt omaksi kuningaskunnakseen vuonna 1905, joten toisin kuin isänsä, Kustaa ei koskaan hallinnut Norjaa. Kun Norjan suurkäräjät julisti maan itsenäiseksi 7. kesäkuuta, Kustaa oli vierailulla Berliinissä.^[3]

Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan. Hän arvosteli hallitusta vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti niin sanotun linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.^[11] Kuninkaan valta Ruotsissa oli vähentynyt tuntuvasti jo ennen Kustaan valtaannousua, mutta taatakseen monarkian säilymisen Ruotsissa hän pyrki sopeutumaan ajan henkeen.^[6]

Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.

Kuninkaana Kustaa V pyrki vahvistamaan perustuslaillista monarkiaa ja demokratiaa Ruotsissa.^[10]

Toinen maailmansota

Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.^[12] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.^[13]^[14] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.^[14]^[15]

Viimeiset vuodet ja kuolema

Kuollessaan 92-vuotiaana Kustaa V oli Ruotsin historian vanhin hallitseva monarkki.^[6]

Remove ads

Ruotsalaiset ja norjalaiset

Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 1858)
Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (Ruotsi, 1858)
Miekkaritarikunta (Ruotsi, 1858)
Pohjantähti-ritarikunta (Ruotsi, 1858)
Vasa-ritarikunta (Ruotsi, 1886)^[16]
Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 1858)
Norjan leijonan ritarikunta (Norja, 1858)
Haakon VII:n vapaudenristi (Norja, 1858)

Lähde:^[17]

Ulkomaalaiset

Elefanttiritarikunta (Tanska, 1874)^[18]
Dannebrogin ritarikunta (Tanska, 1950)^[19]
Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari, 1879)^[20]
Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja, 1881)^[21]
Chakri-dynastian ritarikunta (Siam)
Valkoisen norsun ritarikunta (Siam)
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaijin kuningaskunta)
Vapauttajan ritarikunta (Venezuela)
Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)
Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta)^[22]
Kunnialegioona (Ranska)
Sotilasmitali (Ranska)
Leopoldin ritarikunta (Belgia)
Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
Valkoisen leijonan ritarikunta (Tšekkoslovakia, 1937)^[23]
Kotkaristin ritarikunta (Viro, 1930)^[10]
Vapaudenristi (Viro, 1925)^[10]
Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 1919)^[24]
Salomon sinetin ritarikunta (Etiopia, 1945)^[25]
Krysanteemiritarikunta (Japani)
Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
Takovon ristin ritarikunta (Serbia)
Kunniamaininnan ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Osmanin ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Romanian tähden ritarikunta (Romania)
Romanian kruunun ritarikunta (Romania)
Sotilashyveen mitali (Romania)
Pyhän Kaarlen ritarikunta (Monaco, 1875)^[26]
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Italia)
Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
Kristuksen veljeskunta (Portugalin kuningaskunta)
Avizin sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
Pyhän Andreaksen ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Pyhän Annan ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Pyhän Stanislauksen ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
Zähringerin leijonan ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Tammikruunun ritarikunta (Luxemburg)
Wendien kruunun ritarikunta (Mecklenburgin ruhtinaskunta)
Uskollisuuden ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
Berthold I:n ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
Württembergin kruunun ritarikunta (Württembergin kuningaskunta)
Guelphin kuningashuoneen ritarikunta (Hannover)
Hohenzollernin perheen ritarikunta (Preussin kuningaskunta)
Ludvigin ritarikunta (Hessenin suurherttuakunta)
Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijerin kuningaskunta)

Lähde:^[17]

Remove ads

Kuningas Kaarle XIV Juhana
(Jean-Baptiste Bernadotte)

Kuningas Oskar I

Kuningatar Desideria

Kuningas Oskar II

Eugène de Beauharnais,
Italian varakuningas

Josefina,
Ruotsin ja Norjan kuningatar

Prinsessa Augusta Amalia av Bayern

Kustaa V

Herttua Friedrich Wilhelm av Nassau

Herttua Wilhelm I von Nassau

Linnakreivitär Luise von Kirchberg-Sayn-Hachenburg

Kuningatar Sofia

Prinssi Paul von Württemberg

Prinsessa Pauline av Württemberg

Prinsessa Charlotte von Sachsen-Altenburg

Remove ads

Santeri Salokiven maalaus Kustaa V:n vierailusta Suomessa 22.8.1925
Kustaa V:n kuninkaana käyttämä monogrammi
Kuningas seuraa auringonpimennystä vuonna 1945

Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4

Viitteet

[1]
Gustav V | king of Sweden Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
[2]
Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
[3]
Gustav V Svenskt biografiskt lexikon. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[4]
Ruotsin salattu seksiskandaali: Kun kuningas Kustaa V palasi krokotiilinmetsästyksestä, löysi hän kuningattaren teltasta epäilyttävissä puuhissa Ilta-Sanomat. 31.1.2023. Viitattu 27.2.2023.
[5]
Gustaf V, 1858–1950 Kungahuset. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[6]
Gustaf V 1907-1950 Kungligaslotten. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[7]
Tv-serien En kunglig affär, berättelsen om Kurt Haijby – när sex, svek och maktspel skakade det svenska kungahuset Svenska YLE. 23.12.2021. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[8]
Haijbyaffären: Homosex- och utpressningskandal i kungahuset Sveriges Radio. 18.5.2009. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[9]
Haijbyaffären blir dramaserie i SVT Hufvudstadsbladet. 22.5.2020. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[10]
Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 27.2.2023. (eesti)
[11]
Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
[12]
Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)
[13]
Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.
[14]
Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)
[15]
Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).
[16]
Sveriges statskalender (s. 525) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[17]
Sveriges statskalender (s. 438) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
[18]
Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1944 Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. 1944. Viitattu 27.2.2023. (tanska)
[19]
Order of the Dannebrog (Dannebrogordenen) Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 15.6.2018. Viitattu 27.2.2023. (englanti)
[20]
A Szent István Rend tagjai tornai.com. Arkistoitu 2010. Viitattu 27.2.2023. (unkari)
[21]
Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 147) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 27.2.2023. (espanja)
[22]
Page 3311 | Issue 28134, 5 May 1908 | London Gazette The Gazette. 1908. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
[23]
Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech vyznamenani.net. 2023. Viitattu 27.2.2023. (tchèque)
[24]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 27.2.2023.
[25]
The Imperial Orders and Decorations of Ethiopia The Crown Council of Ethiopia. Arkistoitu 2012. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
[26]
Actes officiels (pdf) Journal de Monaco. 6.4.1875. (ranska)

Remove ads

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa V Wikimedia Commonsissa

Kahdeksankymmenvuotias kuningas, Suomen Kuvalehti, 04.06.1938, nro 22, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ruotsin kuningas Kustaa V 80-vuotias, Kuva, 08.06.1938, nro 12, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kuningas metsällä, Kuva, 09.11.1938, nro 23, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Edeltäjä:
Oskar II

Ruotsin kuningas
1907–1950

Seuraaja:
Kustaa VI Aadolf

[:Britannica-1] [1]
Gustav V | king of Sweden Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)

[:6-2] [2]
Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.

[:2-3] [3]
Gustav V Svenskt biografiskt lexikon. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[:3-4] [4]
Ruotsin salattu seksiskandaali: Kun kuningas Kustaa V palasi krokotiilinmetsästyksestä, löysi hän kuningattaren teltasta epäilyttävissä puuhissa Ilta-Sanomat. 31.1.2023. Viitattu 27.2.2023.

[:4-5] [5]
Gustaf V, 1858–1950 Kungahuset. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[:5-6] [6]
Gustaf V 1907-1950 Kungligaslotten. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[7] [7]
Tv-serien En kunglig affär, berättelsen om Kurt Haijby – när sex, svek och maktspel skakade det svenska kungahuset Svenska YLE. 23.12.2021. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[8] [8]
Haijbyaffären: Homosex- och utpressningskandal i kungahuset Sveriges Radio. 18.5.2009. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[9] [9]
Haijbyaffären blir dramaserie i SVT Hufvudstadsbladet. 22.5.2020. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[:1-10] [10]
Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 27.2.2023. (eesti)

[11] [11]
Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2

[pophist-12] [12]
Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)

[griberg-13] [13]
Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.

[NE-14] [14]
Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)

[Lindqvist-15] [15]
Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).

[16] [16]
Sveriges statskalender (s. 525) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[:0-17] [17]
Sveriges statskalender (s. 438) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)

[18] [18]
Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1944 Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. 1944. Viitattu 27.2.2023. (tanska)

[19] [19]
Order of the Dannebrog (Dannebrogordenen) Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 15.6.2018. Viitattu 27.2.2023. (englanti)

[20] [20]
A Szent István Rend tagjai tornai.com. Arkistoitu 2010. Viitattu 27.2.2023. (unkari)

[21] [21]
Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 147) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 27.2.2023. (espanja)

[22] [22]
Page 3311 | Issue 28134, 5 May 1908 | London Gazette The Gazette. 1908. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)

[23] [23]
Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech vyznamenani.net. 2023. Viitattu 27.2.2023. (tchèque)

[24] [24]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 27.2.2023.

[25] [25]
The Imperial Orders and Decorations of Ethiopia The Crown Council of Ethiopia. Arkistoitu 2012. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)

[26] [26]
Actes officiels (pdf) Journal de Monaco. 6.4.1875. (ranska)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

[25]

[26]