Kustaa V - Wikiwand

Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf); (16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma^[1] – 29. lokakuuta 1950 Drottningholmin linna, Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950.^[2]

Pikafaktoja Ruotsin kuningas, Valtakausi ...

Kustaa V
Kustaa V valokuvattuna 1938
Ruotsin kuningas
Valtakausi	8. joulukuuta 1907 – 29. lokakuuta 1950
Kruunajaiset	ei kruunattu
Edeltäjä	Oskar II
Seuraaja	Kustaa VI Aadolf

Syntynyt	16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi
Kuollut	29. lokakuuta 1950 (92 vuotta) Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi
Hautapaikka	Riddarholmskyrkan, Tukholma
Puoliso	Kuningatar Viktoria (vih. 1881; k. 1930)
Lapset	Kustaa VI Aadolf Prinssi Vilhelm Prinssi Erik
Koko nimi	Oscar Gustaf Adolf
Suku	Bernadotte
Isä	Oskar II
Äiti	Kuningatar Sofia
Nimikirjoitus

Sulje

Suku ja koulutus

Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sofian vanhin poika. Syntyessään hän sai Värmlannin herttuan arvonimen.^[2] Hänellä oli kolme veljeä: Oscar (1859-1953), Carl (1861-1951) ja Eugen (1865-1947).

Perhe asui Perintöruhtinaan palatsissa, ja äiti oli prinssin kasvatuksessa merkittävä henkilö. Kesät vietettiin Sofieron linnassa, jonka isä oli hankkinut omistukseensa. Varhaisvuosinaan prinssillä katsottiin olevan heikko ruumiinrakenne, minkä vuoksi hänet hoidettiin sähköllä 10. toukokuuta 1871. Aikuisena hänestä tuli hyväkuntoinen ja hoikka.

Vuonna 1869 prinssi Gustaf alkoi käydä Beskowin koulua veljiensä kanssa, mutta isänsä tultua kuninkaaksi vuonna 1872 hänet otettiin sieltä pois niin sanotun palatsikoulutuksen piiriin, jossa hänestä koulutettiin tulevaa kuningasta. Tuolloin hänen pääopettajanaan toimi Carl Lundberg.^[3]

Vuonna 1874 kruununprinssi Gustaf lähti vuoden mittaiselle ulkomaanmatkalle salanimellä Gustaf Fredriksson Sveitsiin ja Italiaan, jonka tarkoituksena oli yhtäältä ruokkia tulevan kuninkaan kulttuurien tuntemusta, vaikka tämä ei vaikuttanut Gustafia kiinnostavan, ja toisaalta tarjota hänelle mahdollisuus tutustua potentiaaliseen puolisoon.^[3]

Hän suoritti ylioppilastutkinnon linnassa 16. joulukuuta 1876 ja kirjoittautui Uppsalan yliopistoon vuonna 1877 Värmlantilaiseen osakuntaan. Samana vuonna hän toimi ensimmäistä kertaa valtionhoitajana isänsä Saksan-matkan aikana. Yliopistossa hän opiskeli latinaa, taloustiedettä, Pohjoismaiden historiaa, taidehistoriaa, prosessioikeutta ja Ruotsin valtiotieteitä.

Ollessaan kruununprinssi Gustaf palveli Ruotsin armeijassa. Hän opiskeli muiden opintojensa ohella myös Ruotsin sotakorkeakoulussa. Hänet ylennettiin vuonna 1884 kenraalimajuriksi ja vuonna 1898 kenraaliksi.

Kruununprinssi Gustaf teki vuonna 1878 vuoden kestäneen ulkomaanmatkan, jonka aikana hän vieraili ensin Tanskan kuningasperheen luona, sitten Ranskassa kuusi viikkoa ja tämän jälkeen Roomassa ja Italiassa neljä kuukautta. Paluumatka kulki Konstantinopolin kautta; sitten vierailtiin Itävallassa ja Englannissa. Vuonna 1879 kruununprinssistä tuli "siviilioikeuden tohtori" Oxfordin yliopistossa 18. kesäkuuta ja hän vietti sen jälkeen lähes neljä kuukautta Englannissa ja Skotlannissa. Lisäksi matka suuntautui Belgiaan ja Hollantiin sekä Saksaan. Matka oli ratkaiseva koko hänen loppuelämänsä kannalta, sillä Saksassa hän tapasi ensimmäisen kerran tulevan puolisonsa Badenin prinsessa Victorian, jota hän kosi 2. maaliskuuta 1881.

Avioliitto ja jälkeläiset

Kruununprinssi Gustav avioitui Karlsruhen linnan kappelissa Badenin prinsessa Viktorian kanssa 20. syyskuuta 1881. He olivat kihlautuneet maaliskuussa 1881. Viktoria oli Ruotsin prinsessa Sofia Wilhelminan, Kustaa IV:n Aadolfin tyttären pojan Badenin suurherttua Fredrik I:n ja Preussin prinsessa Louisen tytär, ja näin Ruotsia hallitseva ranskalaistaustainen ja vielä suhteellisen nuori Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Avioliittoa on kuvattu onnettomaksi 1890-luvulta lähtien Viktorian miessuhteen vuoksi ja puolisot asuivat erillään.^[4]

Huonon terveytensä vuoksi Viktoria vietti talvet Caprilla lääkärinsä Axel Munthen huvilassa vuodesta 1901 lähtien. Kuninkaaksi ja kuningattareksi vuonna 1907 tultuaan aviopuolisot lähenivät uudelleen.^[5]^[6]

Kustaalle ja Viktorialle syntyi kolme poikaa:

Kustaa VI Aadolf (1882–1973)
Södermanlandin herttua Vilhelm (1884–1965)
Västmanlandin herttua Erik (1889–1918), sairasti epilepsiaa ja oli lievästi kehitysvammainen äitinsä raskaudenajan lääkityksen vuoksi. Häntä ei koskaan tuotu julkisuuteen ja hän kuoli 21-vuotiaana espanjantautiin.^[6]

Yksityiselämä

Kustaa V:n kiinnostuksenkohteita olivat musiikki ja taideteollisuus. Hän keräsi 1650-1850 -luvun ruotsalaista hopeaa. Hän harrasti myös Englannissa vuonna 1881 oppimaansa tennistä yli 85-vuotiaaksi saakka ja kilpaili salanimellä Mr. G sekä perusti Tukholmaan Kuninkaallisen tennisseuran vuonna 1896. Lisäksi metsästys oli yksi kuninkaan harrastuksista aina 91-vuotiaaksi asti.^[7]^[8] Hänen suosikki kesänviettopaikkansa oli Tullgarnin linna Södertäljessä.

Kustaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut keskustelun aihe Ruotsissa jo vuosia.^[4] Kuninkaalla väitettiin olleen suhde ravintoloitsija Kurt Haijbyn kanssa.^[9] Vuonna 1952 Haijby asetettiin syytteeseen hovin painostamisesta. Hänen väitettiin kiristävän suuria rahasummia; muutoin hän paljastaisi juorutun seksisuhteensa kuninkaan kanssa.^[10] Tästä niin sanotusta Haijbyn tapauksesta on tehty dramatisoitu televisiosarja, joka esitettiin SVT:llä vuonna 2021.^[11]

Kuningas

Kustaa V nousi kuninkaaksi isänsä Oskar II:n kuoltua 8. joulukuuta 1907. Kuninkaana Kustaan motto oli ”Kansan kanssa isänmaan hyväksi” (ruots. Med folket för fosterlandet).^[12] Ruotsin kuninkaille oli järjestetty kruunajaiset 1200-luvulta lähtien, mutta Kustaasta tuli ensimmäinen kuningas, joka kieltäytyi kruunajaisista.^[7] Norja oli itsenäistynyt personaaliunionista omaksi kuningaskunnakseen vuonna 1905, joten toisin kuin isänsä, Kustaa ei koskaan hallinnut Norjaa. Kun Norjan suurkäräjät julisti maan itsenäiseksi 7. kesäkuuta, Kustaa oli vierailulla Berliinissä.^[3]

Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan. Hän arvosteli hallitusta vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti niin sanotun linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.^[13] Kuninkaan valta Ruotsissa oli vähentynyt tuntuvasti jo ennen Kustaan valtaannousua, mutta taatakseen monarkian säilymisen Ruotsissa hän pyrki sopeutumaan ajan henkeen.^[8]

Kustaa V teki virallisen valtiovierailun kuningatar Viktorian kanssa Suomeen vuonna 1925. Vuoden 1928 jälkeen kuningatar muutti pysyvästi Roomaan, jossa hän kuoli vuonna 1930.^[6]

Kuninkaana Kustaa V pyrki vahvistamaan perustuslaillista monarkiaa ja demokratiaa Ruotsissa.^[12]

Toinen maailmansota

Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.^[14]

Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.^[15]^[16] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.^[16]^[17]

Viimeiset vuodet ja kuolema

Kuollessaan 92-vuotiaana Kustaa V oli Ruotsin historian vanhin hallitseva monarkki.^[8] Myös kaikki hänen veljensä elivät 82-93 -vuotiaiksi. Hänet on haudattu Riddarholmskyrkaniin Tukholmaan.