Kuivajärvi (Juupajoki, Hyytiälä)
järvi Juupajoella ja Ruovedellä Pirkanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuivajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Juupajoella ja Ruovedellä Juupajoen Hyytiälän kylässä sijaitseva järvi. Järven rannalla sijaitsee Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema.[2][1][4]
| Kuivajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ruovesi, Juupajoki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) |
| Laskujoki | Kuivajärvenoja [1] |
| Järvinumero | 35.754.1.024 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 141 m [1] |
| Rantaviiva | 6,14476 km [2] |
| Pinta-ala | 63,8095 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00320846 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,03 m [2] |
| Suurin syvyys | 13,18 m [2] |
| Valuma-alue | 18,607801 km² [3] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Kuivajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven pinta-ala on 64 hehtaaria ja se on 2,6 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Se sijaitsee kallioperän ruhjevyöhykkeellä, jonka kaakkoispuolelle on viimeisen jääkauden loppuvaiheessa kasautunut hiekkaa laajaksi Huikonkankaan sanduuriksi. Järven molemmilla sivuilla kohoaa matala ylänköalue, jonka yksittäisiä huippuja ovat Rytövuori ja Karhumäki. Järven ympäristön voisi luonnehtia erämaaksi, vaikka järven läheltä löytyykin vähäistä asutusta.[2][1][5]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 3,2 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0032 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,0 metriä ja suurin syvyys on 13,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hyytiälän metsäasemasta hieman pohjoiseen lähes kilometrin pituisessa yli kymmenmetrisessä syvänteessä. Myös järven pohjoispäässä on lähes yhtä syvää. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria.[2][1]
Sen rantaviivan pituus on 6,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Vain järven etelä- ja pohjoispäässä on soistunutta rantaa. Sen itärannalla, missä kalliot pilkistävät moreenin alta, esiintyy jyrkänteitä. Järven eteläpäässä sijaitsee haja-asutuksen tihentymä Hyytiälän kylä. Siellä on myös toiminnassa maatila. Muu asutus käsittää vielä parikymmentä taloutta. Rannoille on rakennettu yli 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet kantatieltä 66, joka ohittaa järven etelpään puolen kilometrin etäisyydeltä, sekä kantatieltä haarautuvilta maanteiltä. Kuntaraja ylittää järven eteläosan niin, että noin kaksi kolmasosaa jää Ruoveden ja loput Juupajoen puolelle.[2][1][6]
Järvi on tyypillinen boreaalisen vyöhykkeen järvi, joka luokitellaan mesotrofiseksi humusjärveksi. Järven vedenlaatua on tarkkailtu vuosien 1975–2008 aikana, sillä Hyytiälän tutkimusaseman jätevedet puhdistettiin asemalla ja johdettiin sitten järveen. Nykyään aseman jätevedet johdetaan Korkeakoskelle ja puhdistetaan siellä eikä velvoitetta seurata järven tilaa enää ole. Vedenväri on ruskea, mikä johtuu veden korkeasta humuspitoisuudesta. Veden happamuustaso on yleensä vaihdellut arvojen pH 5,8–6,1 välillä ja vesi on siten lievästi hapanta. Se lämpötilakerrostuu kesäisin ja jään alla talvisin. Kesä- ja talvikauden lopussa järven pohjan lähellä alusveden happipitoisuus laskee selvästi. Happitilanne voi kehittyä happivajeen tasolle asti, mutta tilanne laukeaa aina täyskierron jälkeen. Veden yleistaso ja hygieninen taso on hyvä, vaikka pintavedessä esiintyy toisinaan leväkukintoja.[7][8]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella Leppähampaanjoen valuma-alueeseen, jonka Huikonjoen valuma-alueeseen se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 141,0 metriä mpy. Järven pitkästä rantaviivasta huolimatta järveen on johdettu vain muutama metsä- tai suo-oja. Loput ojista ovat luontaisia ja tulevat usein järvistä. Järven pohjoispäähän laskee Saarijärven laskuoja, johon laskee heti Mustalammi, mutta myös Pirttijärvi, Liutti ja Piikainlammi. Järven eteläpäähän laskevat yhteistä ojaa pitkin Ahvenlammi ja Ahvenjärvi. Eteläpäähän laskee myös Mämmioja, joka on molempien Mämmijärvien laskuoja. Järven oma laskuoja Kuivajärvenoja lähtee järven eteläpäästä ja virtaa Pehkusuon läpi jatkaen Jokihaarankankalta etelään Huikonjokena Tehtaanjärveen, mistä se jatkaa Juupajokena Kattilalahteen.[2][1]
Suuri osa järven länsirannasta kuuluu Kuivajärven metsän Natura 2000-ohjelman luonnonsuojelualueeseen (23 hehtaaria, FI0341012), joka on Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Metsäalueella esiintyy luonnontilaisia kuusimetsiä ja kallioisilla alueilla mäntymetsää. Alueella elää muun muassa palokärki, pohjantikka ja pyy.[9]
Järven rannalla sijaitseva Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema on yksi Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[10]
Hyytiälän tutkimusasema perustettiin Hyytiälään vuonna 1910 ja aseman ensimmäiset rakennukset rakennettiin sinne vuosina 1911–1912.[10][11]
Vuoden 1957 peruskartassa järven pohjoispäässä sijaitsi Karhulan maatila, mutta sen pellot oli metsitetty vuoden 1983 kartan julkaisemiseen mennessä. Korkeakosken kartassa Kuivajärvenojan nimi oli vielä Huikonjoki ja järven eteläpään tiloilla oli peltopalstoja molemmin puolin järven eteläpäätä. Järven länsipuolen pienet peltopalstat oli metsitetty vuoden 1977 kartassa.[12][13][14][15][16][17]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
