From Wikipedia, the free encyclopedia
Mallasveden ja Pälkäneveden alue (vesistöaluetunnus 35.71) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 568,05 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 29,33 %. Vesistön alueen alarajana on Valkeakosken kanavan voimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 4 449,79 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,7 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Vanajaveden alaosan alueeseen (35.22).[1][2]
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat alla esitellyt kuusi vesistöaluetta tai valuma-aluetta. Samalla vedenpinnan tasolla ovat Mallasvesi, Tossanselkä ja Roinevesi, jotka ovat veden virtauksia ajatellen peräkkäisiä järvenosia. Roinevesi ja Mallasvesi ovat kuitenkin kansan suussa eri järviä. Vesistöalueen osa-alueet on esitetty hierarkisesti siten, että jos vesistöalue laskee toiseen alueeseen, niin se on ilmaistu sisentämällä alue toiseen nähden [1][2]:
Vesistöalueet esitelään alla omissa kappaleissaan.
Alue muodostuu lähes kokonaan Mallasvedestä sekä sen lähialueesta. Mallasvesi kokoaa vesitöalueeseen tulevien kolmen vesireitin vedet ja laskee ne Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveden–Pyhäjärven alueeseen (35.2). Vesireitit ovat Längelmäveden alue (35.72), joka laskee pohjoisesta päin Roineen ja Tossanselän läpi, Hauhon alue (35.77), joka laskee kaakosta päin Ruotsilanselkään, ja pieni Pälkäneveden alue (35.714), jonka laskujoki Kostianvirta laskee Mallasveteen. Mallasveden lähialueen järvet on nopeasti esitelty. Suurin järvi on etelänrannassa sijaitseva Tykölänjärvi, joka laskee sekä Suolahteen että Kurjenkallionlahteen. Kaislammi sijaitsee siitä pari kilometriä koilliseen päin ja se laskee Ruotsilanselälle. Painonjärvi sijaitsee Mallasveden länsirannan tuntumassa ja järviä yhdistää Painonjoki, joka on luonteeltaan kuin salmi. Pieni Kirjaslampi sijaitsee Valkeakosken Apianlahden vieressä. Se laskee kuitenkin itään päin Mallasveteen lyhyttä ojaa myöten.[3]
Tossanselkä on Roineen eteläosaa. Pääosa Tossanselän vedestä saapuu vesireitin yläpuolesta Roineen järvenosasta ja poistuu alapuoliseen Mallasveteen. Vesistöalueelle laskee lisäksi ainoastaan lyhyitä ojia eikä yhtään järveä.[4]
Roine saa suuren osan vedestään Längelmävedestä Kaivannon kanavan kautta, mutta Roineeseen laskee lähiympäristöstä myös muutamia järviä. Vesireitin vedet poistuvat etelään Tossanselälle ja siitä eteenpäin Mallasveteen. Roineen pohjoisrantaan Kangasalan kirkonkylän viereen laskee Säkkölänjärvi, joka tuo keräämänsä Kyläjärven, Sarsanvirran ja Taivallammin vedet. Taivallammin vesireittiin kuuluvat vielä Kirkkojärvi, Suoramanjärvi ja Kaarninkainen. Näiden lähellä sijaitsee Ahuli, joka laskee edellisten järvien laskuojan viereen, ja Ruutananjärvi, joka laskee luoteesta ja kaukaiselta kallioylängöltä Roineen luoteisrantaan. Järven länsipuolen ylängöllä on usean järven metsäalue, joilla on yhteinen laskuoja Myllyoja. Alimmat järvet ovat samalla valuma-alueen suurimmat: Lahnajärvi ja Syväjärvi. Niiden yläpuolla on järviketju, joka on alhalta lukien Nelijärvi, Lampinen, Pikku-Salmus ja Iso-Salmus, joiden ojaa kutsutaan Kivinenojaksi. Nelijärveen laskee toinenkin järviketju, jonka oja on Mustaoja. Sen järvet ovat Särkijärvi, Iso-Riutta, Vähä-Riutta, Salmus ja Helvetinjärvi. Aivan Tossanselän länsipuolella sijaitsee Halkohaavanjärvi, joka laskee Vohlionsalmen yläpuolelle. Siihen laskee etelästä pieni Kaakkolampi ja kauempaa lännestä Iso Ahvenjärvi. Pienet Kokojärvi ja Haapajärvi laskevat Roineen länsirantaan omia laskuojiaan pitkin.[5]
Pälkänevesi muodostuu kahdesta järvenosasta, jotka jäävät järven poikki kulkevan harjujakson, jolla sijaitsevat esimerkiksi Roholanvuoren, Karinkärjen ja Kuurunkärjen, ja saarta halkaisevan linjan ja Siltasalmen, eri puolille. Yläpuolista aluetta kutsutaan Jouttesseläksi ja sen vesistösuhteet esitellään alempana. Kukkolan seudulla sijaitsee kolme järveä. Vähäjärvi on matala ja umpeen kasvava lintujärvi, johon laskee kaakosta päin Maisenjärvi. Nämä järvet laskevat Kukkolanlahteen. Hieman idempänä on vielä Pyhäjärvi, jolle ei ole karttaan merkitty laskuojaa. Pälkäneveden etelä- ja länsipuoli on järvistä autio alue ja pohjoisessa sijaitsevat alueen muut järvet. Pieneen Kirkkolahteen laskeva Koskijärvi ja sen yläpuolinen Linnajärvi muodostavat lyhyen vesistöreitin. Koskijärveen laskee vilä Paskolampi. Linnajärvi on valuma-alueensa pääjärvi, joka kokoaa muiden reittien vedet itseensä. Siihen laskevat Vähä Linnajärvi, Kivikoskenojaa myöten Ruokojärvi, Pikku-Ahveninen ja Iso-Ahvenainen. Pälkäneveden Ajoksenlahteen Särkijärvi ja Masakainen yhdessä. Myllyoja laskee pohjoispään itäiseen lahteen. Myllyojan valuma-alueella sijaitsee Iso Herrailanjärvi, johon laskee koillisesta päin Pieni Herrailanjärvi, Sulkajärvi ja Mutajärvi. Herrailanjärven luoteispuolelta siihen tulee Innasjärven vedet.[6]
Pälkäneveden itäosan nimi on oikeinkirjoitukseltaan horjuvaa. Siitä on käytetty ainakin nimiä Joutteselkä- ja Jouttesselkä-nimitystä. Jouttesselkä yhdistyy Pälkäneveden alapuoliseen järvialtaaseen Liukalan saaren pohjoispuolelta Siltasalmessa ja länsipuolella harjujakson aukossa Karinsalmessa. Luoteessa Ahvenanlahteen laskee Pitkonojaa myöten yksin Oksijärvi. Se on järvenosan pohjoispuolen ainoa järvi ja idässäkin sillä on vain pari järveä, jos Sappeenjärvenojan valuma-alue jätetään tässä yhteydessä huomiotta. Joutsenpohjanoja kerää itäkulman vesiä Huhtalahteen. Sen valuma-alueella ovat Vuorilammi ja Pikkulammi, jotka tulevat Koskuenkorvenojaa myöten, sekä Sorvalampi, Jouttijärvi, jotka virtaavat Pitkäsillanojaa myöten Joutsenpohjanojaan. Jouttesselän etelärantaan laskevat loput järvet. Halisevanjärvi on nykyään enää kosteikko, mutta sen laskuojaan yhtyy etelästä päin Kuohujärvi. Tepunlahteen laskeva Myllyoja on Kouvalanjärven laskuoja. Sen Pitkonlahteen laskee Kallioisjärvi ja lounaispäähän Urkanojaa pitkin Urkanjärvi. Järvialtaiden välisen harjujakson koillispuolelle jää harjun rinteeseen Pyhänpohtianjärvi, joka laskee Pyhänpohtiaan.[7]
Sappeenjärvi ja sen laskuoja ovat antaneet valuma-alueelle nimensä. Valuma-alue onkin hyvin hajanainen ja se on levittynyt suhteellisen laajalle. Kaikki valuma-alueen vedet käyvät Sappeenjärveen järvessä ennen laskemistaan Pälkäneveden Jouttesselkään. Siihen tulee kaksi ojaa. Pohjoisesta tulee yksi oja ja Isosta Arajärvestä tulee toinen. Pohjoisen ojan yksi latvajärvi on samalla peltoalueella sijaitseva Urkonjärvi. Ojan valuma-alueen muut järvet, jotka yhtyvät siihen alempana, sijaitsevat metsäalueella. Niitä ovat Sammasjärvi, Iso Kiimasjärvi ja Vähä Kiimasjärvi, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Isoon Arajärveen tulee metsäoja Sulunoja Isosta Saarijärvestä. Sulunojaan yhtyy alajuoksulla idästä Vähästä Arajärvestä tuleva Pikunoja. Vähään Arajärveen laskevat Syväjärvi ja Särkijärvi, joka on Pikunojan valuma-alueen läpivirtausjärvi. Siihen laskee alajuoksulta asti lukien vesireitti Musta-Sorsamo, Pikku-Sorsamo ja Iso-Sorsamo. Pikku-Sorsamoon tulee idästä Pikku-Kailan ja Kailajärven yhteinen laskuoja, ja etelästä Masolammin oja. Haisjärvi on yhdistetty suo-ojiin, jotka valuvat metsän läpi Pikku-Sorsimoon.
Sulunojan alajuoksulla siihen yhtyy idästä tuleva Ahvenaisenoja, joka kerää matkallaan useiden ojien vettä sekä yläjuoksulta Ahvenaisen vedet. Kuitenkin Iso Saarijärvi on Sulunojan alkujärvi. Järveen laskee lounaasta laskevan Leppäjärven lisäksi kolme muuta ojaa. Luoteesta laskee Vähätjärvet ja pohjoisesta Vähä Saarijärven kautta Sammakkojärvi. Muut järvet sijaitsevat idässä Vasajärven suunnalla ja Vasajärven kanssa sijaitsevat Vähä Hirvijärvi ja Iso Hirvijärvi samassa kalliomurroksessa. Vasajärveen laskee pohjoisesta Koiransuoli, Verkkojärvi ja Suojärvi. Heti Hirvijärven alapuolelle yhtyy pohjoisesta Ruokojärven laskuoja.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
