Kostianvirta
joki Pälkäneellä From Wikipedia, the free encyclopedia
Kostianvirta on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva joki, joka sijaitsee Pirkanmaalla Pälkäneen kirkonkylässä. Sitä pitkin Pälkänevesi laskee Mallasveteen. Koska molempien järvien keskivedenkorkeus on noin 84 metriä merenpinnasta, Kostianvirran virtaussuunta vaihtuu toisinaan, erityisesti keväisten sulamisvesien vaikutuksesta.[1][2]
Kostianvirran kautta kulkee laivaväylä, jolta on yhteydet Pälkäneveden ja Jouttesselän kautta Aitoon kylään sekä Mallasveden kautta Längelmäveden reitille, Hauhon reitille ja Valkeakoskelle. Laivareitti avattiin, kun joki oli ensi ruopattu nykyisen kaltaiseen kuntoon.[3]
Synty
Ennen vuotta 1604 Kostianvirran kohdalla oli pieni Hykiänkoski, mutta pääosa Pälkäneveden, Vesijärven ja Längelmäveden vesistä laski Roineeseen Kangasalla sijainneen Sarsanvirran kautta. Toukokuussa 1604 vesi uursi Hykiänkosken paikalle suuremman uoman, ja Pälkäneveden pinta laski useita metrejä Mallasveden tasolle. Myös Längelmäveden pinta aleni, joskin vähemmän, ja se alkoi laskea entisen salmen paikalle syntyneen Iharinkosken kautta Pälkäneveteen. Tämän takia Sarsanvirta kuivui yhdessä yössä 10. kesäkuuta 1604.[2]
Kostianvirran taistelu
- Pääartikkeli: Kostianvirran taistelu
Lokakuussa 1713 käytiin Kostianvirran rannoilla Suureen Pohjan sotaan liittyvä Kostianvirran taistelu, jossa Fjodor Apraksinin johtama Venäjän armeija löi Carl Gustaf Armfeltin johtaman Ruotsin armeijan, ja isoviha alkoi. Venäläiset pitävät Kostianvirran taistelua sodan ratkaisutaisteluna, vaikka vielä helmikuussa 1714 käytiin Isossakyrössä Napuen taistelu.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.