Junkinlahti [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Längelmäen kirkonkylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Junkinlahti | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Orivesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | oja Koljonselkään [1] |
| Järvinumero | 35.722.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,3 m [1] |
| Rantaviiva | 6,508 km [2] |
| Pinta-ala | 32,814 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Junkinlahti |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven pinta-ala on 33 hehtaaria ja se on 2,5 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä, mutta järvi on yleensä paljon kapeampi. Järvellä on kaksi järvenosaa, joita yhdistää keskellä Lilvansalmi, ja sen itäosaa kutsutaan Lepolahdeksi ja länsiosaa Junkinlahdeksi. Junkinlahti on myös järven virallinen nimitys. Lilvansalmi on kasvillisuuden rehevöitymisen vuoksi ruopattu. Jyrkimmät rannat ovat järven etelärannat, missä Mustikkakallion rinteet putoavat suoraan järveen. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 6,5 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi peltomaata ja metsämaata. Järven asutus on haja-asutusta, josta vajaa kymmenen on maatiloja. Järven eteläpuolelta kulkee yhdystie 3281 ja pohjoispuolelta muita kyläteitä, joista haarautuvat järven asutuksen luo vievät tiet.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72) , jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,3 metriä mpy. Siihen on johdettu muutama metsä- ja pelto-oja. Eniten vettä tulee järveen Pitkäveden lasku-uomasta, jota kutsutaan Hernesalmeksi. Järven lasku-uoma on Hakosalmi, joka on kasvillisuuden valtaamana ruopattu auki. Se laskee Koljonselän Kirjaanselällä Kirkkolahteen.[2][1]
Senaatinkartta vuodelta 1864 näyttää Koljonselällä tilanteen, jossa vedenpinta on nykyistä korkeammalla. Koljonselän vedenpinta laski huomattavasti vuonna 1830 tapahtuneessa Kaivannon kanavan tuhoutumisessa ja Koljonselän kapeikkoja on saatettu ruopata senkin jälkeen. Kartassa kuvataan tilanne, jossa Hakosalmi on nimensä mukaisesti leveä salmi ja Henesalmessakin on pieni saari. Kirkkolahtikin on avovetta ja sillä oli toinenkin purkautumisaukko pohjoiseen. Tämä selittää Riihisaaren ja Kuivasaaren nimet, vaikka ne ovat nykyään samaa niemeä. Junkinlahti on nimensäkin mukaisesti ollut aikaisemmin Koljonselän lahti. Vuoden 1964 kartassa rannoille oli raivattu niittyjä ja vain korkeimmilla kohdilla on peltoja. Pitäjänkartassa vuodelta 1930 järven lähiympäristön viljelyala on kasvanut, mutta rannoilla on vesijättömailla runsaasti niittyjä. Kylän maatilat ovat raivanneet korkeimmilta mäiltä viljelyyn sopivat alueet ja kun vielä niityt otetaan myöhemmin viljelyyn, on saavutettu se tilanne, mikä nähdään seuraavassa vuoden 1957 kartassa. Näin voimakas viljely ei ole voinut olla vaikuttamatta voimakkaasti järven ravinnetilanteeseen.[4][5]
Vuoden 1957 peruskartassa itäpään nimenä oli Kirvespohjanlahti ja Lilvansalmen pohjoispuolen lahtea kutsuttiin Junkkilahdeksi. Vuoden 1977 kartassa nimet ovat nykyiset.[6][7][8]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
