helsinkiläinen urheiluseura From Wikipedia, the free encyclopedia
Kiffen (Kronohagens Idrottsförening eli KIF) on helsinkiläinen urheiluseura, jonka lajeja ovat nykyisin jalkapallo, käsipallo, keilailu ja futsal.[4][5] Jalkapallossa ja käsipallossa se on yksi Suomen menestyneimmistä seuroista. Kiffen on perustettu 27. syyskuuta 1908 Kruununhaassa nimellä Kronohagens Idrottsförbund, joka seuraavana vuonna muuttui muotoon Kronohagens Idrottsförening (KIF).[6][7] Vuonna 1976 seuran kutsumanimi Kiffen tuli sen viralliseksi nimeksi.[8]
Seura on saavuttanut myös kolme jääkiekon Suomen-mestaruutta ja voittanut yleisurheilussa Kalevan maljan. Kiffen osallistui myös pesäpallon Suomen-mestaruuskilpailuihin 1928–1929. Seuran pesäpalloperinteitä jatkamaan perustettiin lajin erikoisseura Helsingfors Bobollklubb.[2] Seuran muita lajeja ovat olleet jääkiekko, jääpallo, ammunta, nyrkkeily, yleisurheilu ja pyöräily.[1]
Alkuperäinen KIF eli Kronohagens Idrottsförening toimii seuran kattojärjestönä. Jalkapallo-, käsipallo- ja keilailujaostot toimivat kukin omina yhdistyksinään. Lisäksi sillä on tukiyhdistys KIF’s Garantiförening.[9]
._-_N224_(hkm.HKMS000005-km003xhq).jpg)
Kronohagens Idrottsförbund perustettiin 27. syyskuuta 1908 Schybergsonin puutarhan kellarissa osoitteessa Maneesikatu 2. Perustajajäseninä toimivat kahdeksan 13–17-vuotiasta poikaa.[10] Perustajiin kuului sekä ruotsin- että suomenkielisiä henkilöitä, ja alusta asti Kiffeniä pidettiin suvaitsevana seurana, jossa kieli- tai luokkarajat eivät olleet jäsenyyden esteenä.[11] Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ragnar Wickström, ja kokouksessa päätettiin myös, ettei jäseniksi hyväksytä tyttöjä. Toiminta alkoi yleisurheilulla, jossa käytiin jäsentenvälisiä kilpailuja.[10]
Seuran kutsumanimi Kiffen alkoi yleistyä vuonna 1909. Puheenjohtaja Ragnar Wickströmin äidin ehdotuksesta virallinen nimi muutettiin ilman virallista päätöstä muotoon Kronohagens Idrottsförening. Kiffen pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa saman vuoden 17. lokakuuta, jolloin se voitti IF Sportin 3–2. Seuran sisäisiä kilpailuja järjestettiin pikaluistelussa, uinnissa ja ammunnassa.[10]
Kiffenin jääpallojaosto perustettiin 1910. Samana vuonna seura pelasi ensimmäisen virallisen jalkapallo-ottelunsa, jonka se hävisi edellisvuoden mestarille Unitasille 2–3. Kiffen myös liittyi Suomen Palloliiton jäseneksi.[10] Vuonna 2010 Kiffen otti myös käyttöönsä ensimmäisen logonsa. Seuraavana vuonna 1911 se liittyi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon, ja samana vuonna painettiin seuran ensimmäiset säännöt.[12]
Kiffen saavutti ensimmäiset jalkapallomestaruutensa vuosina 1913, 1915 ja 1916.[13]
Suomen sisällissodassa vuonna 1918 Kiffenin jäsenistä kaatui kaikkiaan 14, heidän joukossaan perustajajäsen Richard Schybergson. Seuran jäsenistä 90 prosentin on väitetty toimineen suojeluskunnissa. Kiffenin historian ensimmäinen menestysjakso päättyi samana vuonna.[14]
Jalkapallossa Kiffen luetaan yhdeksi Helsingin ”neljästä suuresta” yhdessä HJK:n, HIFK:n ja HPS:n kanssa.[15] Kiffenin jalkapallotoiminta on vuodesta 1996 eriytetty Football Club Kiffen 08:aan.[16] Kiffenin jalkapalloilijat tunnetaan lempinimellä Mustat Hurmurit, joka on peräisin 1930-luvulla käyttöön otetun pelipaidan mustasta väristä.
Seuran suurimmat menestyksen vuodet sijoittuvat Venäjän vallan aikaan, jolloin laji oli Suomessa vielä uusi. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 Kiffenin Ragnar Wickström ja Lars Schybergson kuuluivat Suomen jalkapallomaajoukkueeseen. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla seura taisteli monena kautena maan kärkikaartissa. Toistaiseksi viimeisin Suomen mestaruus tuli vuonna 1955. Vuonna 1964 seura putosi SM-sarjasta Suomen sarjaan, ja tästä alkoi pitkä taaperrus, kunnes vuonna 1976 Kiffen nousi vielä mestaruussarjaan, mutta putosi sieltä vuonna 1978. Seuran viimeisimmän mestaruussarjavisiitin aikana joukkueessa pelasi lahjakas joukko tunnettuja pelaajia kuten Erkki Alaja, Juha Dahllund, Kai Haaskivi, Atik Ismail ja Reima Kokko. Jalkapallotilastoissa Kiffen pitää edelleen kyseenalaista kärkipaikkaa mestaruussarjan suurimmissa kotitappioissa. 25. syyskuuta 1932 Kiffen hävisi kotonaan Vaasan Palloseuralle maalein 0–9. 32 kautta myöhemmin 21. heinäkuuta 1964 Kiffen hävisi Pallokentällä samoin numeroin Valkeakosken Hakalle. Kiffenin kanssa häpeän jakaa – tosin vain yhdellä kiinnityksellä – Kotkan Reipas, joka hävisi Ilves-Kissoille 1–10 vuonna 1957.
Kiffenin edustusjoukkue pelaa Kakkosessa.[17] Seuralla on myös kakkos-, kolmos- ja ikämiesjoukkueet.[5]
Naisissa Kiffenin joukkue pääsi karsinnasta mestaruussarjaan vuonna 1980. Joukkue luopui sarjapaikastaan vapaaehtoisesti kauden 1989 jälkeen.
Käsipallo tuli Kiffenin lajivalikoimaan vuonna 1942.[18] Nykyisin seuran käsipallotoiminnasta vastaa taustayhtiö HC Kiffen 1908 ry,[19] joka on perustettu vuonna 1996.[20]
Kiffenin käsipalloilijoiden kulta-aikaa olivat 1970–1980-luvut, jolloin seura oli SM-mitaleilla yhteensä kymmenen kertaa, voitti kahdesti Suomen Cupin sekä Suomen mestaruuden vuonna 1978. Kiffen pelasi miesten SM-sarjassa yhtämittaisesti vuodesta 1969 vuoteen 2003, jolloin seura vapaaehtoisesta luopui sarjapaikastaan pelaajapulan vuoksi. Valmentajaksi oli ehditty pyytää Kari Lehtolainen, joka oli edustanut Kiffeniä pelaaja-valmentajana sen menestysvuosina.[20] Kiffeniläisistä eniten miesten maaotteluita ovat pelanneet Markku Mäkinen ja Mikko Koskue. Naisten sarjassa menestystä tuli sekä 1980- että 1990-lukujen alussa, ja SM-mitaleita naisille kertyi yhteensä seitsemän.lähde? Naiset voittivat Suomen mestaruuden vuosina 1992 ja 1993 sekä kahdesti Suomen Cupin.[20]
Kiffenin käsipallotoiminta hiipui 2000-luvulla. Syksyllä 2018 oli jäljellä enää yksi, vuonna 2004 syntyneiden poikien joukkue, joka siirtyi seuraavaksi kaudeksi HIFK:n alaisuuteen.[21]
Toiminta käynnistyi uudelleen vuonna 2022. Seuran 50-vuotiaat ikämiehet voittivat keväällä SM-kultaa.[22] Sen innoittamana ilmoitettiin edustusjoukkue syksyllä käynnistyvälle II-divisioonan kaudelle.[23] Hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Ilpo Kilpeläinen.[24] Naisten edustusjoukkue teki paluun vuotta myöhemmin kaudella 2023 II-divisioonassa.[25]
Kiffen on saavuttanut jääpallossa viisi SM-hopeaa. Jokaisella kerralla mestaruus on mennyt Viipurin Susille. Cup-muotoisessa SM-kilpailussa Kiffen ylsi loppuotteluun vuonna 1917, mutta hävisi sen Susille maalein 2–11. Seuraavan kerran Kiffen oli finaalissa 1922, mutta Sudet oli jälleen vahvempi maalein 3–1. Kiffen selvisi SM-loppuotteluun vielä vuosina 1926 ja 1930, mutta Sudet voitti nämä ottelut loppulukemin 2–1 ja 4–2.[26] Kiffen ylsi SM-sarjassa 1932 jaetulle ensimmäiselle sijalle seitsemällä sarjapisteellä, mutta hävisi uusintaottelun mestaruudesta ja jäi hopealle.[27]
Tunnetuimpia Kiffenin jääpalloilun maajoukkuemiehiä ovat olleet[28]: Josef Lefko, Josef Kaplan, Georg Laibert, Lars Schybergson, Georg Westerling, Ali Biaudet, Mauritz Wickström, Holger Thorn, Matti Aalto ja Emil Fält.
Alkuperäinen KIF eli Kronohagens Idrottsförening toimii seuran kattojärjestönä ja jalkapallo-, käsipallo- ja keilailujaostot omina yhdistyksinään.[4] Lisäksi seuralla on tukiyhdistys KIF’s Garantiförening.[9]
|
|
Miehet
Naiset
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
