Kriisikunta on Suomessa sijaitseva kunta, jonka talous on epätasapainossa. Kriisikunnan kriteerit perustuvat lakiin, ja tarkkailun hoitaa valtiovarainministeriö.
Vuonna 2019 voimaan tulleen uuden lain mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos[1]
- kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa,[1] joka on neljä vuotta tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien[2].
- tai jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa,[1]
- tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:[1]
- kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia;[1]
- kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;[1]
- asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla;[1]
- konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.[1]
Näitä uusia kriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022, vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella[1]. Vuosina 2019–2021 käytetään aiemmin voimassa olleita kriteerejä[1].
Vanhan lain mukaan kriisikunnaksi voitiin nimetä sellainen kunta:[3]
- jonka vuosikate on negatiivinen
- jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla
- jonka taseessa on kertynyttä alijäämää (500 euroa tai enemmän asukasta kohti)
- jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (vuonna 2013 noin 19,7 prosenttia)
- jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia
- jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia
Kunta saattoi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki ylläolevat kriteerit eivät täyttyneet, mutta alijäämä ylitti kahtena peräkkäisenä vuotena määrätyn rajan:
- alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.
2004–2009
- Kestilä, Karjaa, Keminmaa, Lehtimäki, Leivonmäki, Muonio, Rantsila, Utajärvi, Ylivieska, Pelkosenniemi, Utsjoki, Enontekiö, Puumala, Puolanka, Rääkkylä
- Ii, Siikajoki, Vuolijoki, Längelmäki
- Kemi, Oulainen, Ähtäri, Vaala, Korpilahti, Pohja, Askainen, Suolahti, Lohtaja
- Hartola, Pello
- Västanfjärd, Perniö
- Haapajärvi, Nivala, Lavia[4]
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2017
2019
2020
2021
2022
- Haapajärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Pertunmaa ja Rääkkylä.[16]
2023
Jos kunta päätyy kriisikunnaksi, niin valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee sille talouden tasapainottamisohjelman, joka käytännössä tarkoittaa säästöjä. Kunnalle saatetaan myös ehdottaa kuntaliitosta. Tällöin puhutaan valtion holhoukseen joutumisesta, sillä kriisikunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.
Arviointimenettelyn jälkeen esimerkiksi Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015 ja satakuntalainen Lavia liitettiin Poriin[12]
Valtio jakaa vuosittain taloudellisesti heikoille kunnille harkinnanvaraista tukea, jota 2010 jaettiin 20 miljoonaa euroa.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Useat kunnista liitetty kuntaliitoksella |
| Kunta | Kriisikuntana vuodet | Seuraus |
|---|---|---|
| Askainen | ||
| Enontekiö | ||
| Haapajärvi | 2021[19]–2022[16] | |
| Hanko | ||
| Hartola | ||
| Honkajoki | 2019[12]–2020[14] | Kuntaliitos. Liittyi Kankaanpäähän vuoden 2021 alussa.[20] |
| Hyrynsalmi | ||
| Ii | ||
| Jalasjärvi | 2013[8] | Kuntaliitos. Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan kuntien yhteisestä päätöksestä vuonna 2016.[21] |
| Juankoski | Kuntaliitos. Liitettiin Kuopioon vuoden 2017 alussa. | |
| Jämijärvi | 2017[11], 2020[14] | Edelleen kriisikunta v. 2020 |
| Karjaa | ||
| Kemi | ||
| Keminmaa | ||
| Kestilä | ||
| Kesälahti | ||
| Kitee | ||
| Konnevesi | 2021[19]–2022[16] | |
| Korpilahti | ||
| Kyyjärvi | 2019[12]–2020[14], 2022[16] | Edelleen kriisikunta v. 2020 |
| Lapinjärvi | 2020[14] | Edelleen kriisikunta v. 2020 |
| Lavia | Kuntaliitos[22]. Valtioneuvoston päätöksellä Lavia pakkoliitettiin Poriin vuonna 2015[23][24]. | |
| Lehtimäki | ||
| Leivonmäki | ||
| Lemi | 2023–[17] | |
| Lohtaja | Kuntaliitos. Talousvaikeuksiin ajautunut Lohtaja teki aloitteen kuntaliitoksesta, mikä johti siihen, että Lohtaja, Kälviä ja Ullava liittyivät yhdessä Kokkolaan vuoden 2009 alussa.[25][26] | |
| Längelmäki | ||
| Muonio | ||
| Nivala | ||
| Oulainen | ||
| Pelkosenniemi | ||
| Pello | ||
| Perniö | ||
| Pertunmaa | 2021[19]–2022[16], 2023–[18] | |
| Pohja | ||
| Puolanka | ||
| Puumala | Talous tasapainottui[27]. | |
| Raasepori | ||
| Rantsila | ||
| Rääkkylä | 2021[19]–2022[16] | Kumottu kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Rääkkylä pakkoliitettiin Kiteeseen vuonna 2017.[28] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi pakkoliitoksen ja Rääkkylä säilyi itsenäisenä.[29] Kriisikunnaksi 2021[19]. |
| Siikajoki | ||
| Suolahti | ||
| Taivassalo | ||
| Tarvasjoki | Kuntaliitos[22]. Valtioneuvoston päätöksellä Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015[12][24]. | |
| Teuva | 2020[14] | Edelleen kriisikunta v. 2020 |
| Utajärvi | ||
| Utsjoki | ||
| Vaala | ||
| Vehmaa | 2019–2022[30] | Talous tasapainottui[30]. |
| Vihanti | ||
| Vimpeli | Talous tasapainottui.[28] | |
| Vuolijoki | ||
| Västanfjärd | Liittyi uuteen Kemiönsaaren kuntaan 2009 | |
| Ylivieska | ||
| Ähtäri | jälleen 2017[31] | Taloudellinen tilanne parani ja kriisikunta-asema poistui 2018[32]. |
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
