Askainen
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Maskua From Wikipedia, the free encyclopedia
Askainen (ruots. Villnäs) on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Maskua Varsinais-Suomen maakunnassa. Askaisten ja Lemun kunta liittyivät Maskuun 1. tammikuuta 2009. Uuden kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Lemu, Merimasku, Mynämäki, Taivassalo ja Velkua.
| Askainen Villnäs |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Masku ja Naantali |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 017 |
| Hallinnollinen keskus | Askaisten kirkonkylä |
| Perustettu | 1876 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Masku Lemu Askainen |
| – syntynyt kunta | Masku |
| Pinta-ala |
95,96 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 62,62 km² |
| – sisävesi | 0,36 km² |
| – meri | 32,98 km² |
| Väkiluku |
1 007 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 16,08 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 16,3 % |
| – 15–64-v. | 64,8 % |
| – yli 64-v. | 19,0 % |
Askaisten tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Nähtävyyksiin kuuluu myös vanha kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat ovat Suomen vanhimmat.[4]
Askaisiin kuuluneet Livonsaari ja Lempisaari siirtyivät vuonna 2011 osakuntaliitoksella Maskulta Naantalille.[5]
"Meren rannalla, lähellä Turkua" oli kunnan motto.[6]
Askainen oli maisemallisesti tyypillinen Turun saariston sisäosien kunta. Siihen kuuluivat Mynämäenselän ja Lemunlahden väliin työntyvän niemimaan kanta- ja keskiosa, pääosa Livonsaaresta ja muutama pienempi saari niiden ympärillä. Suurin osa niemimaasta oli aikoinaan useana peräkkäisenä saarena, mutta maankohoamisen seurauksena salmet ovat kuroutuneet umpeen, ja Lempisaari on kasvanut kiinni mantereeseen. Askaisten korkein maastonkohta niemimaan keskiosassa ulottuu 68 metrin korkeudelle merenpinnasta, ja Livonsaaren korkeimmat kohdat ovat 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Tasaiset savimaat ovat entisten merenlahtien ja salmien pohjia.[7]
Askaisissa on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)[7]:
|
|
|
|
Muita alueita Askaisissa ovat lisäksi Antikainen, Auttinen, Iiroinen, Kaamanen, Karavainen, Koskoinen, Laakinen, Livonsaari, Raumharja, Ruohoisenmaa, Taloinen ja Tävälä.
Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat. Livonsaaressa järjestetään vuosittain kesäkuussa Livonsaari-päivä, jossa valitaan muun muassa vuoden savustaja.[8]
Karvatin pitäjä perustettiin nykyisen Askaisten alueelle, Lemun ja Maskun kirkkopitäjiin, noin vuonna 1405. Pitäjän tehtävänä oli muun muassa oikeustoimien hoitaminen ja veronkanto. Pitäjän historia oli varsin lyhytaikainen.
Askainen on entinen Lemun kappeli, jossa oli oma kappalainen ainakin vuonna 1592. Senaatin päätöksellä Askainen tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1910, mutta lopullisesti itsenäistyminen toteutui vasta vuonna 1938.[7]
Askaisten ensimmäinen kuntakokous pidettiin 12.5.1869 Karvatin Potilassa. Puhetta johti Lempisaaren isäntä G. A. von Haartman. Kunta muodostettiin Willnäsin kappelin alueesta.[9]
Murre
Askaisten alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Askaisten murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään. Mynämäellä, Karjalassa, Mietoisissa ja Askaisissa puhuttu murre muodostaa oman Mynämäen seudun alaryhmänsä Maskun alaryhmässä.[10]
Ruokakulttuuri
Askaisten pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kalapata sekä mustaherukan lehdistä ja sitruunasta uutettu ja hiivalla käytetty Louhisaaren juoma.[11]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
