Kortteinen (Ähtäri)
järvi Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Kortteinen on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Lepikonperän ja Kortteisperän välissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Kortteinen | |
|---|---|
 Kortteinen elokuussa 2022. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Niemisjoen valuma-alue (35.47) |
| Tulouoma | Kortteisensalmi Kivijärvestä |
| Laskujoki | Kortteisenjoki Pemuun [1] |
| Järvinumero | 35.473.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 173,5 m [1] |
| Pituus | 2 km [1] |
| Leveys | 1 km |
| Rantaviiva | 5,17 km [2] |
| Pinta-ala | 1,06627 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00049083 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 0,46 m [2] |
| Suurin syvyys | 1 m [2] |
| Saaria | 8 [1] |
 Kortteinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven pinta-ala on 107 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Se on 2,0 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järvenselkä on laaja ja avoin, mutta se on matalana paikoin kivinen. Järvessä on kartan mukaan kahdeksan saarta, jotka vaikuttavat olevan ruoppauskasoja rantojen puhdistuksen jäljiltä. Ruoppauspenkereiltä vaikuttavat myös kaksi kapeaa ja suoraa niemeä, joista pisin on 80 metriä pitkä. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 0,49 miljoonaa kuutiometriä. Järven keskisyvyys on 0,46 metriä ja suurin syvyys 1 metri. Vaikka järvi on tasapohjainen, on syvin kohta löytynyt järven itärannan puolelta.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 5,2 kilometriä ja järven rannat ja lähiympäristö on alavaa ja soistunutta metsämaata. Suomaasto on tiheästi ojitettua. Vain Lepikonperällä ulottuu rantaan asti peltomaita. Järven ympäristön haja-asutus muodostuu neljästä taloudesta, joista yksi on maatila. Niistä muodostuu länsirannalla Lepikonperä. Kortteisperä sijaitsee kauempana järven rannasta. Rannoille on rakennettu yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 17253 ja siitä haarautuvalta Lepikonperän kautta kulkevalta tieltä.[2][1][3]
Vaikka järvelle ei ole tehty varsinaista järvenlaskua, on sen lasku-uomia perattu tukinuiton helpottamiseksi. Sekä Ylistä- että Alista Kortteisenkoskea on perattu poistamalla siitä kiviä nostamalla ja ampumalla. Samalla oikaistiin hiemaan joen uomaa. Toimenpiteet ilmeisesti laskivat järven vedenpintaa, sillä sen rajaviivan tuntumassa on vesijättömaalle edelleen olemassa oma raja.[4]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Niemisjoen valuma-alueella (35.47), jonka Kortteisen–Kivijärven alueeseen (35.473) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 173,5 metriä mpy.[1][5]
Järvi saa pääosan vedestään Kortteisensalmesta, joka on Kivijärven lasku-uoma. Järveen on johdettu lukuisia suo-ojia ympäröiviltä soilta, joita ovat Kortteisensuo, Juoleikonsuo ja Lylylamminsuo. Kortteisen lähialueella on kaksi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Suolampi (6 ha), jonka laskuojaksi on muodostunut kaivettu johto-oja Ankkurilahteen, ja Lehtilampi (2 ha), joka laskee järveen Kortteisenlahteen kauempaa Kortteisenperän takaa.[1][5]
Järven laskujoki Kortteisenjoki lähtee järven lounaisrannasta ja se laskee 1,8 kilometrin päähän Pemuun. Joella on pudotusta 5,3 metriä, mikä tekee kaltevuutena 2,89 metriä kilometrille.[1][5]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
