Renkainen
järvi Ähtärissä Rämälän lähellä Etelä-Pohjanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Renkainen on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä Rämälän kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
| Renkainen | |
|---|---|
 Renkainen kesäkuussa 2023 Halttusenlahdelta nähtynä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Niemisjoen valuma-alue (35.47) |
| Laskupuro | Pohjoispuro Pemuun [1] |
| Järvinumero | 35.472.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 200,8 m [1] |
| Pituus | 1,4 km [1] |
| Leveys | 850 m [1] |
| Rantaviiva | 3,892 km [2] |
| Pinta-ala | 67,428 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00081697 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,21 m [2] |
| Suurin syvyys | 2,2 m [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Renkainen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Renkaisen pinta-ala on 67 hehtaaria, se on 1,4 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Järven eteläosaa kutsutaan Pihtilahdeksi, ja toinen nimetty lahti on Halttusenlahti koillisosassa.[2][1] Renkaisella ei ole saaria, mutta järvessä on rantojen läheisyydessä siellä täällä kiviä.[3] Renkainen on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuudeksi on saatu 817 000 kuutiometriä. Järvi on tasaisen matala; sen keskisyvyys on 1,2 metriä ja suurin syvyys 2,2 metriä.[2][1]
Renkaisen rantaviivan pituus on 3,9 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa metsämaastoa.[2][3] Aivan Halttusenlahden rantaviivan vieressä kulkee Halttusentie, joka on yhteydessä valtatieltä 18 kääntyvään Koiraperäntiehen. Valtatieltä 18 kääntyy järven eteläpuolella Renkaisentie, joka ohittaa Pihtilahden noin 150 metrin etäisyydeltä.[1]
Vedenlaatu
Renkaisen vedenlaatu oli vuonna 2008 julkaistujen tietojen mukaan välttävä johtuen pääasiassa voimakkaasta rehevyydestä ja humuspitoisuudesta. Järven vesi oli väriltään tummanruskeaa. Vedestä oli havaittu etenkin lopputalvesta korkea typpipitoisuus.[4]
Eläimistö
Renkaisessa elää runsaasti pienikokoista ahventa, minkä vuoksi järvi on ollut pilkkijöiden suosiossa. Järvestä on tavattu myös haukea, madetta sekä tavanomaisia särkikaloja. Vuonna 2008 julkaistujen tietojen mukaan rapu ei kuulunut järven eläimistöön.[4]
Virkistyskäyttö
Renkaisen rannoilla on jonkin verran haja-asutusta ja vapaa-ajan asutusta. Asutus on painottunut vahvasti järven pohjois- ja länsirannoille.[1][4] Renkainen on ollut varsin suosittu pilkkijöiden keskuudessa, joita kävi järvellä vuoden 2008 raportin mukaan noin 30–40 vuodessa. Muu kalastus järvellä on ollut vähäistä.[4]
Renkainen sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Niemisjoen valuma-alueella (35.47), jonka Niemisveden alueeseen (35.472) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 200,8 metriä mpy.[2][1][5] Renkaisen pohjoispäässä sijaitsevasta luusuasta saa alkunsa Pohjoispuro, joka laskee Niemisveden alueen suurimman järven Niemisvesi-Pemun itäisempään altaaseen, Pemuun.[4][1][6] Kilometrin säteellä Renkaisesta sijaitsee ainoastaan yksi yli hehtaarin kokoinen lampi, Likolampi (4,8 ha).[2][1]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
