Remove ads
Kommentaarit Homeroksen Iliaaseen ja Odysseiaan (m.kreik. Παρεκβολαὶ εἰς τὴν Ὁμήρου Ἰλιάδα κσὶ Ὀδυσσείαν, Parekbolai eis tēn Homērū Iliada kai Odysseian, lat. Commentarii in Iliadem et Odysseam) ovat Eustathios Thessalonikelaisen kirjoittamia bysanttilaisaikaisia teoksia, jotka ovat nimensä mukaisesti kommentaareja Homeroksen eepoksiin Ilias ja Odysseia.[1][2][3][4]
| Kommentaarit Homeroksen Iliaaseen ja Odysseiaan |
|
|---|---|
| Παρεκβολαὶ εἰς τὴν Ὁμήρου Ἰλιάδα κσὶ Ὀδυσσείαν |
|
 Eustathioksen omakätistä käsikirjoitusta kommentaariin Iliaasta. Biblioteca Laurenziana, Plut. 59.2, fol. 1r. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Eustathios Thessalonikelainen |
| Kieli | muinaiskreikka (Bysantin) |
| Genre | kommentaari |
| Julkaistu | n. 1150–1195 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Teosten synty ja merkitys
Eustathios toimi Konstantinopolissa ja myöhemmin Thessalonikessa kaupungin arkkipiispana vuodesta 1178.[1][5] Homeros-kommentaarinsa hän kirjoitti vielä Konstantinopolissa ollessaan, jolloin hän toimi retoriikan opettajana.[2][5] Ne liittyvät keisarillisessa hovissa tuohon aikaan vallinneeseen eräänlaiseen Homeros-renessanssiin, joka näkyy myös muun muassa Anna Komnenan kirjoittamassa Aleksias-eepoksessa (1148). Samoihin aikoihin Eustathios kirjoitti myös kommentaarit muun muassa Pindarokseen ja Dionysios Periegeteen teokseen.[1]
Kommentaarinsa Eustathios kirjoitti auttaakseen oppilaitaan uralla hovissa tai kirkossa.[1] Hän koosti ne pitkälti kokoamalla yhteen lainauksia eeposten aikaisemmilta kommentaattoreilta, yhtä lailla aleksandrialaisilta grammaatikoilta ja tekstikriitikoilta, kuin myöhemmistäkin teoksista, jotka hänellä oli käytettävissään Konstantinopolin laajoissa kirjastoissa.[2] Hän pystyi hyödyntämään vielä tuolloin olemassa olleita lähteitä, jotka eivät ole säilyneet nykyaikaan, kuten suurempaa määrää Euripideen tragedioita sekä ehjempää versiota Strabonin Geografikasta.[1]
Eustathioksen kommentaarit ovat merkittäviä, koska ne sisältävät paljon katkelmia lähteenään olleista teoksista, jotka ovat sittemmin kadonneet, ja Eustathios on säilyttänyt ainakin ytimen lähteidensä tekemistä huomioista ja kritiikistä. Ne ovat myös merkittäviä eksegeesin ja leksikografian sekä bysanttilaisen kulttuurihistorian lähteitä.[2][3] Kommentaareilla oli suuri vaikutus renessanssiajan näkemyksiin Homeroksen runoudesta.[1]
Käsikirjoitukset
Kommentaareista on säilynyt Eustathioksen omakätisiä käsikirjoituksia. Iliaan omakätinen käsikirjoitus on Biblioteca Laurenzianassa Firenzessä, ja Odysseian omakätiset käsikirjoitukset Ranskan kansalliskirjastossa Pariisissa ja Pyhän Markuksen kirjastossa (Biblioteca Marciana) Venetsiassa.[1]
Tekstilaitokset
Teosten editio princeps julkaistiin Roomassa vuosina 1542–1550 (4 osaa, fol.). Siitä julkaistiin heikkolaatuinen uusintapainoa Baselissa 1559–1560. A. Potitus julkaisi vain Iliaan viiden ensimmäisen laulun kommentaarin sekä niiden latinankielisen käännöksen (1730, 3 osaa, fol.). Alkuperäisen Rooman laitoksen parempilaatuinen uusintapainos julkaistiin Leipzigissa kahtena laitoksena. Ensimmäinen sisälsi Odysseian kommentaarin (1825–1826, 2 osaa, 4to.) ja toinen Iliaan kommentaarin (1827–1829, 3 osaa, 4to.) G. Stalbaumin toimittamana.[2] Uusimmat laitokset ovat Brillin julkaisemat Iliaan kommentaari (1971–1987) ja Odysseian kommentaari (2022–).[3][4] Useissa Homeroksen eeposten laitoksissa on julkaistu paljon katkelmia Eustathioksen kommentaareista.[2]
Remove ads
Eustathioksen kommentaarit kokoavat aineistoa laajasti monenlaisista lähteistä ja pyrkivät selittämään sanoja, lauseita ja ajatuksia Homeroksen eepoksissa.[3] Ilias- ja Odysseia-kommentaarit nähdään ja julkaistaan usein erillisinä, ja tällöin niihin voidaan viitata nimillä Kommentaari Homeroksen Iliaaseen (lat. Commentarii ad Homeri Iliadem) ja Kommentaari Homeroksen Odysseiaan (Commentarii ad Homeri Odysseam).
Eustathios kannattaa maltillisen allegorista tulkintaa eepoksista.[1] Niiden kirjailijoiden määrä, joita Eustathios lainaa, on suorastaan hämmästyttävän suuri. Hän ei kuitenkaan todennäköisesti ollut itse lukenut kaikkia teoksia, ja lainaa osaa toisen käden lähteiden kautta. Tästä huolimatta on kaikki syy uskoa, että Eustathios tunsi hyvin ainakin suurimmat kriitikot, kuten Aristofanes Byzantionlainen, Aristarkhos Samothrakelainen ja Zenodotos.[2]
Varsinaisen sisältönsä puolesta teos ei ole erityisen ansiokas. Sen rakenne on melko sekava, ja Eustathios on sisällyttänyt mukaan kaikenlaista aineistoa mukaan lukien grammatiikka, mytologia, historia ja maantiede. Teoksessa on vain vähän omaperäistä sisältöä, joka ilmaisee Eustathioksen omia mielipiteitä. Hänen omat huomionsa sekoittuvat usein varhaisemmilta kommentaattoreilta otettuihin tekstikohtiin, ja ovat hyvin hajanaisia ja keskeytyvät usein kaikenlaisiin poikkeamiin sivupoluille. Monet etymologiset ja grammaattiset selitykset ovat ajalle tyypillisesti mielikuvituksellisia ja jo kaukana antiikin ajan todellisuudesta.[2][3]
Remove ads
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads