lisääntymiselin From Wikipedia, the free encyclopedia
Kohtu (uterus) on nisäkäsnaaraiden lantio-ontelossa sijaitseva lihasontelo, jossa sikiö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta elinkelpoiseksi yksilöksi. Sikiölle kehittyy kohdun seinään istukka, jonka kautta sikiö saa ravintoa ja happea kantavana olevalta naaraalta.
Naisen kohtu on päärynän muotoinen elin virtsarakon ja peräsuolen välissä. Kohtu muodostuu kahdesta osasta: paksummasta yläosasta eli kohdunrungosta sekä kapeammasta alaosasta eli kohdunkaulasta. Kohdunkaula työntyy emättimen alueelle kohdun napukkana.
Molemmin puolin kohdun sivuilla sijaitsevat mantelin kokoiset munasarjat. Ne erittävät naissukupuolihormoneja ja niissä muodostuvat munasolut, jotka kulkeutuvat munanjohtimien kautta kohtuun.
Useimpien naisten kohtu on kallellaan eteenpäin kohti emätintä. Noin joka viidennen naisen kohtu on kallellaan taaksepäin. Se voi joillain naisilla aiheuttaa kipua kuukautisten tai yhdynnän aikana, mutta se ei kuitenkaan vaikeuta raskaaksi tulemista.[1]
Synnyttämättömän naisen kohtu on pituudeltaan noin 7,5 senttimetriä, leveydeltään 5 senttimetriä ja seinämänsä paksuudelta 2 senttimetriä. Synnyttäneiden naisten kohtu on suurikokoisempi, ja myös sen muoto vaihtelee enemmän kuin synnyttämättömillä naisilla.[1] Kohtu painaa normaalitilassa noin 100 grammaa, raskauden lopulla kymmenkertaisesti.[2]
Kohtu kiinnittyy lantio-ontelon seinämään ja häntäluuhun ligamenteilla. Ne tukevat kohtua, ja niiden kautta kohtuun kulkee verisuonia ja hermoja.[1]
Kohdun seinämässä on kolme kerrosta. Uloimpana on ohut päällyskalvo, perimetrium. Keskimmäinen kerros on kohtulihas, myometrium. Se koostuu sileästä lihaksesta, joka kykenee supistumaan voimakkaasti synnytyksen aikana. Sen lihaskuidut myös lisääntyvät ja pitenevät raskauden aikana. Sisin kerros on kohdun limakalvo, endometrium. Se voidaan jakaa edelleen kahteen kerrokseen. Niistä ulompi irtoaa ja poistuu kehosta kuukautisten aikana, ja sisempi toimittaa osan kuukautisverestä ja kasvattaa kuukautisten jälkeen uuden pintakerroksen.[1]
Kohdun limakalvossa elää mikrobeja, kuten monenlaisia bakteereita, viruksia ja sieniä. Mikrobien arvellaan pääsevän kohtuun verenkierron kautta suusta esimerkiksi hampaiden harjauksen seurauksena. Aiemmin mikrobien on uskottu päätyneen kohtuun etupäässä emättimen kautta. Jotkin haitalliset mikrobit voivat aiheuttaa keskenmenoja tai kohdunrungon syöpää.[3]
Kohdun limakalvo paksuuntuu kuukautiskierron ensimmäisellä puoliskolla. Munasarjojen tuottamien hormonien vaikutuksesta limakalvoon muodostuu erittäviä rauhasia ovulaation jälkeen. Mikäli hedelmöitystä ei tapahdu tai alkio ei kiinnity, kohdun limakalvo poistuu elimistöstä emättimen kautta kuukautisvuotona ja kehittyy hitaasti uudelleen seuraavan kierron aikana.[4]
Kohdun limakalvo tarjoaa naisen murrosiästä vaihdevuosiin ympäristön alkion kiinnittymiselle ja kehittymiselle.[4] Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyneen alkion kiinnityttyä kohtuun siihen kasvaa istukka, joka on kiekkomainen puolen kilogramman painoinen elin. Istukkaan kiinnittyneen napanuoran kautta sikiö saa happea ja ravintoa. Samalla sikiö poistaa hiilidioksidia, aineenvaihdunnan lopputuotteita ja ylimääräistä lapsivettä, joka ylläpitää nestetasapainoa ja sopivaa lämpötilaa. Lisäksi istukka estää useimpien taudinaiheuttajien pääsyn äidistä sikiöön. Kohtuun muodostuu raskauden aikana myös sikiökalvoja.[5]
Kohdunpohjan pituus kasvaa raskauden aikana noin 34 senttimetriin sikiön kasvaessa sen sisällä. Kohtu painaa raskauden lopussa 1 000 – 1 200 grammaa. Samalla kohdun verekkyys kasvaa.[2]
Kohdunulkoisessa raskaudessa munasolu on kiinnittynyt esimerkiksi munanjohtimeen, eikä voi kehittyä normaalisti sikiöksi.[6]
Kohdun muodon perusteella erotetaan seuraavat kohtutyypit:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.