Remove ads
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoeläinten lahkon lajeista on lihansyöjiä, osa kaikkiruokaisia, kuten karhut, ja osa pääasiassa kasvinsyöjiä, kuten isopanda.[2][3]
| Petoeläimet | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: |
Petoeläimet Carnivora Bowdich, 1821[1] |
| Alalahkot | |
| Katso myös | |
Nykyiset petoeläimet jakautuvat kahteen kehityslinjaan: koiramaisten petoeläinten Caniformia- ja kissamaisten Feliformia-alalahkoihin, joissa puolestaan on kaikkiaan 15 heimoa.[1] Pussieläimiin kuuluvat pussipedot eivät kuulu sanan varsinaisessa merkityksessä petoeläimiin. Aikaisempi petoeläinten jako luokitteli ne alalahkoihin maapetoeläimet (Fissipedia) ja eväjalkaiset (Pinnipedia).[4] Eväjalkaiset eli hylje-eläimet on nykyisin kolmen heimon luonnollinen mutta luokittelematon ryhmä Caniformia-alalahkon sisällä.
Remove ads
Petoeläimet ovat levinneet kaikille suurimmille maa-alueille, pois lukien Australia, jossa tavataan vain mahdollisesti ihmisen tuomaa dingoa, ja kaikille valtamerille. Petoeläimiä elää lähes kaikenlaisissa maanpäällisissä ympäristöissä ja monissa vesiympäristöissä. Niitä tavataan metsissä, aavikoilla, vuorilla, ruohoalueilla, pensasaroilla, tundralla ja avoimella jäätiköllä. Vedessä eläviä lajeja tavataan makeavetisissä joissa ja järvissä sekä merenrannikoilla ja avoimella valtamerellä.[5]
- Alalahko Caniformia
- Koiraeläimet (Canidae)
- Karhut (Ursidae)
- Kultapandat (Ailuridae)
- Puolikarhut (Procyonidae)
- Haisunäädät (Mephitidae)
- Näätäeläimet (Mustelidae)
- Mursut (Odobenidae)
- Korvahylkeet (Otariidae)
- Hylkeet (Phocidae)
- Alalahko Feliformia
- Madagaskarin petoeläimet (Eupleridae)
- Kissaeläimet (Felidae)
- Mangustit (Herpestidae)
- Hyeenat (Hyaenidae)
- Afrikanpalmunäädät (Nandiniidae)
- Sivettieläimet (Viverridae)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads