Petoeläimet

nisäkäslahko From Wikipedia, the free encyclopedia

Petoeläimet

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoeläinten lahkon lajeista on lihansyöjiä, osa kaikkiruokaisia, kuten karhut, ja osa pääasiassa kasvinsyöjiä, kuten isopanda.[2][3]

Tämä artikkeli käsittelee nisäkäslahkoa. ”Petoeläin” voi viitata myös mihin tahansa eläimeen, joka saalistaa ja käyttää muita eläimiä ravinnokseen.
Pikafaktoja Tieteellinen luokittelu, Alalahkot ...
Petoeläimet
Thumb
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet
Carnivora
Bowdich, 1821[1]
Alalahkot
Katso myös

  Petoeläimet Wikispeciesissä
  Petoeläimet Commonsissa
Sulje

Nykyiset petoeläimet jakautuvat kahteen kehityslinjaan: koiramaisten petoeläinten Caniformia- ja kissamaisten Feliformia-alalahkoihin, joissa puolestaan on kaikkiaan 15 heimoa.[1] Pussieläimiin kuuluvat pussipedot eivät kuulu sanan varsinaisessa merkityksessä petoeläimiin. Aikaisempi petoeläinten jako luokitteli ne alalahkoihin maapetoeläimet (Fissipedia) ja eväjalkaiset (Pinnipedia).[4] Eväjalkaiset eli hylje-eläimet on nykyisin kolmen heimon luonnollinen mutta luokittelematon ryhmä Caniformia-alalahkon sisällä.

Levinneisyys ja elinympäristö

Petoeläimet ovat levinneet kaikille suurimmille maa-alueille, pois lukien Australia, jossa tavataan vain mahdollisesti ihmisen tuomaa dingoa, ja kaikille valtamerille. Petoeläimiä elää lähes kaikenlaisissa maanpäällisissä ympäristöissä ja monissa vesiympäristöissä. Niitä tavataan metsissä, aavikoilla, vuorilla, ruohoalueilla, pensasaroilla, tundralla ja avoimella jäätiköllä. Vedessä eläviä lajeja tavataan makeavetisissä joissa ja järvissä sekä merenrannikoilla ja avoimella valtamerellä.[5]

Alalahkot ja heimot

Alalahko Caniformia
Alalahko Feliformia

Katso myös

Lähteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.