Kedreai
antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio From Wikipedia, the free encyclopedia
Kedreai (m.kreik. Κεδρεαί, myös Κεδρειαί, Kedreiai; lat. Cedreae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisellä Sedirin saarella.[4][5][6]
Maantiede
Kedreain kaupunki sijaitsi Kaariassa nykyisin nimellä Sedir (Sedir Adası, Şehiroğlu, Sideyri) tunnetulla Kerameikoksenlahden (nyk. Gökovanlahti) saarella, noin 16 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Marmariksesta.[2][3][7] Saaren pituus on noin kilometrin, ja se jakautuu kahteen osaan, joita yhdistää kannas. Kaupunkikeskus sijaitsi idänpuoleisessa osassa.[2]
Historia
Kedreai oli alun perin kaarialaisten kaupunki.[5] Varhaisin maininta siitä on Hekataioksella, jota Stefanos Byzantionlainen lainaa. Muutoin sitä ei mainita antiikin maantieteilijöiden teoksissa.[2][3][8] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Kedreai kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–415/414 eaa.[1]
Lysandros valtasi kaupungin toisella yrityksellä peloponnesolaissodan lopulla vuonna 405 eaa., ja toteutti siellä andrapodismoksen eli orjuutti sen väestön.[2][7] Ainakin tuolloin Kedreain väestö oli kreikkalaisten ja barbaarien sekoitusta (μιξοβάρβαροι, miksobarbaroi) eli koostui kreikkalaisista ja osaksi seudun alkuperäisistä ei-kreikkalaisista asukkaista.[1][7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kedriatēs (Κεδριάτης), Kedriētēs (Κεδριήτης), Kedreatas (Κεδρεάτας),[1] Kedreatēs (Κεδρεάτης) ja Kedraīos (Κεδραῖος).[3]
Kedreai hellenisoitui eli kreikkalaistui 300-luvulla eaa.[5] Hellenistisellä kaudella siitä tuli osa Rhodoksen peraiaa eli mantereen puolen alueita, ja yksi Rhodoksen demoksista.[2]
Nykyajan turismiteollisuudessa Sedirin saari tunnetaan ”Kleopatran saarena” ja siellä oleva hiekkaranta ”Kleopatran rantana”. Kerrotaan, että Marcus Antonius ja Kleopatra olisivat uineet saarella, ja rantahiekat olisi tuotu tätä tarkoitusta varten Egyptistä.[9] Rannan erikoislaatuisen hiekan tutkimus on osoittanut, että se on mitä todennäköisimmin peräisin juuri Egyptistä, mikä tukee legendaa. Sen kuljetus olisi vaatinut noin 15 viljaproomua.[10]
Rakennukset ja löydökset
Kedreain kaupunki saaren itäosassa oli ympäröity torneilla varustetuilla muureilla, jotka ajoitetaan hellenistiselle kaudelle.[1][2] Kaupungissa oli Apollonin kultti epiteeteillä Pythios ja Kedrius, ja näin oletettavasti tälle omistettu pyhäkkö. Kaupungin kukkulan huipulta on löydetty doorilaista tyyliä edustaneen temppelin rauniot, jotka oletetaan kyseiseksi Apollonin pyhäköksi.[2] Rakennus ajoitetaan arkaaiselle kaudelle.[1] Myöhemmin paikalla on ollut kirkko.[2]
Kaupungista on löydetty myös muun muassa agora ja sen tukimuureja sekä kreikkalainen teatteri, joka sijaitsi kukkulan pohjoisrinteessä. Teatterin katsomoa, joka oli jaettu pystysuuntaisilla porraskäytävillä yhdeksään sektoriin, on säilynyt suhteellisen hyvin.[2][5][11] Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut stadion.[2]
Kaupungin nekropolis eli hautausmaa on löydetty mantereen puolelta. Sieltä on löydetty sekä holvattuja hautarakennuksia että sarkofageja.[2][5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.