Karthaia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Karthaia (m.kreik. Κάρθαια, lat. Carthaea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Keoksen eli nykyisen Kéan saarella Kykladeilla Kreikassa.[1][2][3][4] Sen arkeologinen kohde sijaitsee saaren kaakkoisrannikolla.[5][6]
Karthaia kukoisti arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. lähtien. Varhaisella klassisella kaudella se oli osa Keoksen tetrapolista eli neljän kaupungin liittoa, johon kuuluivat sen lisäksi myös Iulis, Koressia ja Poieessa. Strabonin aikaan ajanlaskun alun tienoilla Karthaia oli liittänyt itseensä Poieessan ja Iulis Koressian, joten kaupunkeja oli vain kaksi.[2][3][7]
Karthaia tunnettiin antiikin aikana monumentaalisesta arkkitehtuuristaan, linnoitteistaan ja hopearahoistaan.[6] Kaupungin, samoin kuin koko saaren, asukkaat olivat joonialaisia. Persialaissodissa kaupungin asukkaat taistelivat kreikkalaisten puolella ja osallistuivat muun muassa Artemisionin ja Salamiin taisteluihin.[3]
Karthaia hylättiin antiikin ajan lopulla. Se on säilynyt saaren kaupungeista parhaiten, koska sen paikalla ei ole ollut myöhempää asutusta.[7] Kaupungin rauniot olivat näkyvissä läpi vuosisatojen, ja siksi monet matkailijat ja varhaiset antiikintutkijat vierailivat paikalla jo 1600-luvulta lähtien. Esimerkiksi J. P. Tournefort kutsui kuitenkin vielä vuonna 1699 kaupungin raunioita Iuliin raunioiksi.[6]
Tanskalaisten suorittamat arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1811–1812 P. O. Broendstedin johdolla, ja samalla selvisi, että kyseessä oli Karthaia. Kaivaukset olivat menetelmiltään varhaiset, ja niiden esinelöydöt hajaantuivat museoihin eri puolille Eurooppaa tai katosivat. Vuosina 1905 ja 1920–1921 kaivauksia suorittivat ranskalaiset P. Graindorin johdolla. Kreikkalaiset arkeologit ovat jatkaneet kaivauksia vuosina 1963–1965 sekä vuodesta 1987.[6][8][9]
Karthaialla oli akropolis eli yläkaupunki, jolla sijaitsivat merkittävimmät temppelit ja muut julkiset rakennukset, sekä teatteri ja alakaupunki taloineen. Myös muureista on jäljellä jäänteitä. Kaupungin ympäristössä on ollut erillisiä puolustustorneja.[6]
Athenen temppeli
.JPG)
Athenelle omistettu temppeli oli doorilaista tyyliä edustanut peripteraalitemppeli, joka rakennettiin 500-luvun eaa. lopulla tai 400-luvun eaa. alussa. Se koko oli noin 11 x 23 metriä, ja siinä oli 6 x 11 pylvästä. Se sijaitsi kaupungin kaakkoisportin lähellä. Temppeli oli koristeltu muun muassa amatsonomakhiaa esittävillä veistoksilla.[6]
Apollon Pythioksen temppeli
Apollon Pythiokselle omistettu doorilainen temppeli oli rakennettu myös 500-luvun eaa. lopulla tai 400-luvun eaa. alussa. Temppelin koko oli noin 16 x 31 metriä, ja siinä oli julkisivussa kuusi pylvästä (heksastylos in antis). Temppeli sijaitsi keinotekoisella tasanteella kaupungin itälaidalla. Sen länsipuolella oli kallioon kaiverrettu syvennys, jossa oli Apollonin kulttipatsas.[6] Temppelin veistoskoristelu esitti muun muassa Troijan sotaan liittyneitä aiheita.[8]
Muut rakennukset ja rakennelmat
Kaupunginmuurit oli tehty suurista suorakulmaisista tai monikulmaisista kivistä, ja ne on ajoitettu 500-luvun lopulta 300-luvulle eaa. Muurit seurasivat alueen luonnonmuotoja, ja ne oli varustettu suorakulmaisilla ja pyöreillä torneilla. Muureissa on ollut kuusi porttia.[6]
Teatteri sijaitsi akropoliin etelärinteessä. Se oli rakennettu ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[6]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
