Iulis

antiikin kreikkalainen kaupunkivaltio From Wikipedia, the free encyclopedia

Iulismap

Iulis (m.kreik. Ἰουλίς, Iūlis tai Ioulis, lat. Iulis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Keoksen eli nykyisen Kéan saarella Kykladeilla Kreikassa.[1][2][3][4] Se sijaitsi saaren pohjoisissa keskiosissa nykyisen Ioulídan kylän paikalla.[5][6]

Pikafaktoja Ἰουλίς, Sijainti ...
Iulis
Ἰουλίς
Thumb
Iuliin akropolis ja nykyistä Ioulídan kylää.
Sijainti
Thumb
Iulis
Koordinaatit 37°38′35″N, 24°20′25″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ioulída, Kéa, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Keos, Kykladit
Sulje

Historia

Iulis oli Keoksen merkittävin kaupunki. Se oli varhaisella klassisella kaudella osa Keoksen tetrapolista eli neljän kaupungin liittoa, johon kuuluivat sen lisäksi myös Karthaia, Koressia ja Poieessa. Strabonin aikaan ajanlaskun alun tienoilla Iulis oli liittänyt itseensä Koressian ja Karthaia Poieessan, joten kaupunkeja oli vain kaksi. Koressia toimi Iuliin satamana.[2][3]

Kaupungin, samoin kuin koko saaren, asukkaat olivat joonialaisia. Persialaissodissa kaupungin asukkaat taistelivat kreikkalaisten puolella ja osallistuivat muun muassa Artemisionin ja Salamiin taisteluihin.[3]

Thumb
Iuliin leijona.

Iuliista olivat kotoisin lyyriset runoilijat Simonides ja Bakkhylides, sofisti Prodikos, lääkäri ja luonnontutkija Erasistratos sekä peripateettisen koulukunnan filosofi Ariston.[3]

Iulis oli antiikin aikana kuuluisa hyvistä laeistaan, jotka kytkeytyivät ihmisten moraaliin ja elämäntapaan. Toisaalta eräs laki velvoitti kaikki 60 vuotta täyttäneet päättämään elämänsä myrkyllä. Tähän esitettiin kaksi syytä: että elantoa riittäisi kaikille ja ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä vanhana sairauksista ja heikkoudesta.[3]

Rakennukset ja löydökset

Iulis sijaitsi saaren pohjoisosassa noin 25 stadioninmitan päässä merestä. Sen akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula, joka sijaitsee nykyisen Ioulídan kylän pohjoisosassa.[2][3]

Kaupungista on löydetty joitakin jäänteitä, kuten muureja, rakennusten ja veistosten osia sekä piirtokirjoituksia. Tunnetuimpiin löydöksiin kuuluu suurikokoinen leijonaveistos, niin kutsuttu Iuliin leijona. Se on veistetty arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. alkupuolella. Veistoksen pituus on noin yhdeksän metriä ja se esittää makaavaa leijonaa. Se sijaitsee noin kilometrin koilliseen kaupungin alueesta.[2][3]

Lähteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.