Karlsruhe
kaupunki Saksassa lähellä Ranskan rajaa From Wikipedia, the free encyclopedia
Karlsruhe on kaupunki Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa lähellä Ranskan rajaa. Se sijaitsee noin 75 km Stuttgartista luoteeseen ja noin 60 km Mannheimista etelään. Kaupunki perustettiin 1715, joten se on saksalaiseksi kaupungiksi hyvin nuori. Karlsruhe oli Badenin pääkaupunki vuodesta 1724 vuoteen 1945.[3] Ennen toista maailmansotaa se tunnettiin hallinto- ja varuskuntakaupunkina. Sodan jälkeen kauppa, teollisuus ja liikenne ovat olleet kaupungin keskeisiä elinkeinoja. Kaupungissa sijaitsevat Saksan perustuslaillinen oikeus (saks. Bundesverfassungsgericht) ja korkein oikeus (saks. Bundesgerichtshof).
| Karlsruhe | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Karlsruhe |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Baden-Württemberg |
| Hallintopiiri | Karlsruhe |
| Piirikunta | kaupunkipiiri |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 173,43[1] km² |
| Korkeus | 115 m |
| Väkiluku (30.6.2022) | 307 227[2] |
| – Väestötiheys | 1 771 as./km² |
Karlsruhe on Karlsruhen hallintopiirin ja piirikunnan keskuskaupunki. Karlsruhe ei kuitenkaan itse kuulu piirikuntaan, vaan se muodostaa oman kaupunkipiirinsä (Stadtkreis).
Karlsruhe on kasvanut linnan ympärille.
Karlsruhe 1900-luvun taitteessa.
Karlsruhen linna.
Karlsruhe sijaitsee Ylä-Reinin laaksossa pienten Alb- ja Pfinzjokien sekä Reinin varrella. Se rajoittuu idässä Schwarzwaldin metsään ja Kraichgaun kumpumaastoon. Kaupunki sijaitsee Karlsruhe/Pforzheimin taajama-alueella (Verdichtungsraum Karlsruhe/Pforzheim), johon kuuluvat Karlsruhen kaupungin lisäksi samannimisen piirikunnan kaupungeista Bruchsal, Ettlingen, Stutensee ja Rheinstetten sekä Pforzheimin kaupunki ja Enzin piirikunnan luoteisosa, Mühlackerin kaupunki sekä Niefern-Öschelbronnin kunta Enzin piirin koillisosassa. Karlsruhe on osa saksalais-ranskalaista Paminan yhteistyöaluetta (Regio Pamina).
Karlsruhen naapurikunnat pohjoisesta myötäpäivään ovat Eggenstein-Leopoldshafen, Stutensee, Weingarten (Baden), Pfinztal, Karlsbad, Waldbronn, Ettlingen ja Rheinstetten (kaikki Karlsruhen piirikunnassa) sekä Hagenbach ja Wörth am Rhein (molemmat Germersheimin piirikunnassa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa). Kaupungin korkein kohta on Grünwettersbachin kaupunginosassa 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella.
Karlsruhen vuotuinen keskilämpötila kaudella 1971–2000 oli 10,7 °C, joten se on yksi Saksan lämpimimpiä kaupunkeja. Pitkän aikavälin (1799–2008) keskilämpötila oli 10,2 °C. Aurinkotunteja kaudella 1971–2000 oli 1 722,5 h.[4] Kesäisin Karlsruhessa vallitsee usein painostavan kostea säätyyppi. Talvet ovat leutoja. Kaupungissa on keskimäärin 17,1 pakkaspäivää vuodessa.[5]
|
Karlsruhen ilmastotilastoa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Paikallisen legendan mukaan Karlsruhe sai alkunsa kun kreivi Karl-Wilhelm von Baden-Durlach levähti puun alle ollessaan retkellä Hardtwaldin metsässä. Hän näki unen viuhkan muotoon rakennetusta kaupungista, jonka keskus oli mahtava linna, josta kaikki kadut lähtivät kulkemaan säteittäin. Hän päätti perustaa Karlsruhen unensa mukaisesti ja laskea linnansa peruskiven ”unipuunsa” juurien paikalle.
Karlsruhe on Euroopan nuorimpia suurkaupunkeja, mutta sen alueella oli asutusta jo 700-luvulla.[3] Sen perusti yllä mainittu Baden-Durlachin kreivi Karl-Wilhelm, joka kyllästyi entisen asuinpaikkansa Durlachin keskiaikaiseen ahtauteen. Hän rakennutti Karlsruhen barokkilinnan, jonka ympärille kaupunki alkoi kehittyä. Linnan peruskivi laskettiin 17. kesäkuuta 1715; linna valmistui 1782.[3] Kreivi esitteli suunnitelmansa tulevaisuuden mallikaupungista Privilegienbrief-nimisessä historiallisessa dokumentissa. Kirjeessään hän toi esille useita aatteita, jotka myöhemmin tulivat suosituiksi Euroopassa: henkilökohtainen ja taloudellinen vapaus, yhdenvertaisuus lain edessä ja poliittiset oikeudet.
Nuoreen Karlsruheen muutti ihmisiä Ranskasta, Puolasta, Italiasta, Sveitsistä ja useista tuolloin vielä hajanaisen Saksan valtioista. Kaupungin ensimmäinen pormestari Johann Sembach oli kotoisin Strasbourgista. Kreivi Karl-Wilhelmin alkuperäinen ajatus kaupungin viuhkamaisesta asemakaavasta on edelleen tunnistettavissa. Karlsruhen linna on keskellä ympyrää, josta lähtee säteittäin eri suuntiin 32 katua. Tästä Karlsruhe on saanut lempinimen Fächerstadt, ”viuhkakaupunki”. Katujen lukumäärä perustuu 1700-luvun kompasseihin, joiden tuuliruusu oli jaettu 32 osaan.
Karlsruhe oli Badenin suurherttuan asuinpaikka vuodesta 1806. Vuonna 1818 kaupungissa annettiin tuolloin varsin liberaali Badenin perustuslaki (Die badische Verfassung). Neljä vuotta myöhemmin kaupunkiin kohosi Saksan ensimmäinen varta vasten parlamenttia varten tarkoitettu rakennus. Vuonna 1825 suurherttua Ludwig I perusti polyteekin, joka oli nykyisen Karlsruhen yliopiston alkio. Saksan vallankumouksen jälkeen toukokuussa 1849 suurherttua Leopold pakeni Koblenziin ja palasi Karlsruheen Preussin joukkojen mukana elokuussa. Vuosina 1863 ja 1864 Karlsruhessa tuli voimaan lakeja, joiden ansiosta ihmiset alkoivat vähitellen nousta valtion alamaisen asemasta kansalaisiksi.
Vuoden 1918 vallankumouksesta toisen maailmansodan loppuun Karlsruhe oli Badenin vapaavaltion pääkaupunki. Sodan jälkeen kaupunki liitettiin Württemberg-Badenin osavaltioon ja vuonna 1952 uuteen Baden-Württembergin osavaltioon. Saksan liittotasavallan Korkein oikeus aloitti työnsä Karlsruhessa 1950. Toisen maailmansodan jälkeen Karlsruheen nousi runsaasti käytännöllisiä betonirakennuksia. Karlsruhen kaupunkikuva oli muuttunut jo ennen sotaa, mutta varsinkin sen jälkeen, jolloin rakennettiin runsaasti betonitaloja. Ajan hengen mukaisesti 1970-luvulla purettiin useimmat ”Dörflen” pienet talot ja tilalle kohosi suuria betonirakennuksia. Kriegsstraße muutettiin monikaistaiseksi, keskustan halki kulkevaksi nopean liikenteen kaduksi. Vuonna 1972 aloitettiin kävelykeskustan rakentaminen Kaiserstraßella. Nykyinen Kronenplatzilta Europaplatzille ulottuva kävelyvyöhyke valmistui 1984. Punainen armeijakunta murhasi tuomari Siegfried Bubackin Karlsruhessa 7. huhtikuuta 1977. Tammikuussa 1980 kaupungissa perustettiin Saksan vihreä puolue.
Saksan ensimmäiset sähköpostit vastaanotettiin ja lähettiin Karlsruhen yliopistossa 2. elokuuta 1984. Ilmailuyhtiö Baden-Airport GmbH perustettiin 13. kesäkuuta 1995. Se rakensi kansainvälisen lentoaseman Söllingeniin 40 kilometriä kaupungista lounaaseen.
Karlsruhessa on 27 kaupunginosaa. Kantakaupungissa (punasävyiset alueet) asui 31. joulukuuta 2008 noin 96 300 ihmistä ja sen väentiheys oli 4 853 asukasta/km². Ulompien kaupunginosien (vihreä- ja keltasävyiset alueet) väkiluku oli noin 183 000 ja väentiheys 1 191 asukasta/km².[8]
Karlsruhen kaupunginosien pinta-ala ja väkiluku 31. joulukuuta 2006:
| Kaupunginosa | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku | Asukkaita/km² | Ulkomaalaisia | Ulkomaalaisia (%) |
|---|---|---|---|---|---|
| Beiertheim-Bulach | 2,86 | 6 406 | 2 244 | 598 | 9,3 |
| Daxlanden | 10,92 | 11 786 | 1 079 | 916 | 7,8 |
| Durlach | 22,94 | 29 511 | 1 286 | 4 004 | 13,6 |
| Grötzingen | 11,34 | 9 362 | 826 | 731 | 7,8 |
| Grünwettersbach | 6,03 | 4 005 | 664 | 130 | 3,2 |
| Grünwinkel | 4,41 | 10 143 | 2 300 | 1 226 | 12,1 |
| Hagsfeld | 7,18 | 6 990 | 974 | 767 | 11,0 |
| Hohenwettersbach | 4,13 | 2 739 | 663 | 123 | 4,5 |
| Innenstadt-Ost | 1,60 | 5 562 | 3 474 | 1 651 | 29,7 |
| Innenstadt-West | 2,40 | 8 430 | 3 508 | 2 355 | 27,9 |
| Knielingen | 20,64 | 8 842 | 428 | 1 059 | 12,0 |
| Mühlburg | 5,26 | 15 699 | 2 982 | 3 003 | 19,1 |
| Neureut | 19,18 | 16 246 | 847 | 1 444 | 8,9 |
| Nordstadt | 2,67 | 9 277 | 3 470 | 1 087 | 11,7 |
| Nordweststadt | 3,76 | 10 725 | 2 853 | 1 246 | 11,6 |
| Oberreut | 2,42 | 9 931 | 4 100 | 1 279 | 12,9 |
| Oststadt | 5,19 | 16 929 | 3 264 | 4 357 | 25,7 |
| Palmbach | 1,38 | 1 699 | 1 236 | 62 | 3,6 |
| Rintheim | 3,33 | 5 562 | 1 671 | 672 | 12,1 |
| Rüppurr | 7,03 | 10 178 | 1 448 | 562 | 5,5 |
| Stupferich | 6,50 | 2 730 | 420 | 113 | 4,1 |
| Südstadt | 2,20 | 14 528 | 6 589 | 4 148 | 28,6 |
| Südweststadt | 2,97 | 18 326 | 6 178 | 2 620 | 14,3 |
| Waldstadt | 10,35 | 12 184 | 1 177 | 1 457 | 12,0 |
| Weiherfeld-Dammerstock | 3,04 | 6 017 | 1 978 | 428 | 7,1 |
| Weststadt | 1,73 | 18 583 | 10 772 | 3 499 | 18,8 |
| Wolfartsweier | 2,01 | 3 239 | 1 615 | 215 | 6,6 |
| Karlsruhe | 173,46 | 275 629 | 1 589 | 39 752 | 14,4 |
Suhteellisen nuorena kaupunkina Karlsruhesta puuttuvat useille muille saksalaisille kaupungeille tyypilliset kapeat keskiaikaiset kadut. Alkuperäisen viuhkamaisen kaupungin keskellä olevan Karlsruhen linnan puutarha on ympyränmuotoinen. Sen keskellä kohoaa linnan torni. Puutarhaa kiertää ympyränmuotoinen katu, "Zirkel". Linnaa ympäröivien rakennusten korkeudelle asetettiin alun perin tiukat rajat, jotta kaupunkikuva säilyisi yhtenäisenä. Linnan läheisyydessä olevat itäpuoliset rakennukset kuuluvat yliopistolle, länsipuoliset puolestaan oikeuslaitokselle. Karlsruhen linnassa toimii nykyisin museo, Badisches Landesmuseum.
Muita linnoja ovat muun muassa renessanssilinna Gottesauen linna (Schloss Gottesaue) Karlsburg Durlachin kaupunginosassa ja Augustenburgin linna (Schloss Augustenburg) Grötzingenin kaupunginosassa. Merkittävä näköalapaikka on Turmberg Durlachissa. Alueella sijaitsevat Durlachin linnan rauniot (Ruine Durlach), joiden alkuperä ulottuu 1000-luvulle.
1800-luvun alkupuoliskolla Karlsruhen kaupunkikuvaan vaikutti etenkin klassisistinen arkkitehti Friedrich Weinbrenner. Hän suunnitteli Karlsruhen linnan eteläpuolelle keskusaukion (Marktplatz). Aukiolla sijaitsee 1823–1825 rakennettu Karlsruhen pyramidi (Karlsruher Pyramide), joka tehtiin kaupungin perustajan, kreivi Karl Wilhelmin haudan yläpuolelle. Pyramidin paikalla sijaitsi aiemmin kaupungin ensimmäinen kirkko Konkordienkirche (1719–1722). Keskusaukiolla sijaitsevat myös Weinbrennerin suunnittelemat evankelinen kaupunginkirkko (1807–1815) (Stadtkirche) ja raatihuone (1821–1825) (Rathaus). Katolinen St. Stephanin kirkko (1808–1814) on myös Weinbrennerin käsialaa.
Zentrum für Kunst und Medientechnologie Südweststadtissa on merkittävä mediataiteen keskus. Ettlinger Torille avattiin 2005 suuri ostoskeskus, joka laajensi keskikaupungin ostosvyöhykettä Kaiserstraßelta etelään.
Kemianteollisuus on Karlsruhen keskeisiä teollisuudenaloja. Saksan suurin öljynjalostamo sijaitsee Karlsruhessa. Kaupungissa on myös teräs- ja koneteollisuutta sekä sähköteknistä teollisuutta. Energiayhtiö EnBW:n kotipaikka on Karlsruhe. Siemens AG:lla on kaupungissa eräs Saksan suurimmista ja vanhimmista toimipaikoistaan. Karlsruhe tunnetaan myös Saksan internet-pääkaupunkina, koska siellä on kaksi suurta internet-palveluntarjoajaa. Karlsruhen merkittäviä työllistäjiä ovat myös pankki- ja vakuutustoiminta sekä lääketeollisuus. Kaupungissa on niin ikään suuri teknologiapuisto, jossa on tutkimuslaitoksia ja kehityskeskuksia. Saksan suurin, vuonna 1956 perustettu ydintutkimuslaitos sijaitsee Karlsruhessa.[9] Nykyisin sen nimi on Forschungszentrum Karlsruhe.
Karlsruhessa sijaitsee yksi Saksan viidestä valtiollisesta kolikkopajasta, Staatliche Münze Karlsruhe, jossa lyödään saksalaisia eurokolikoita. Karlsruhessa lyödyissä kolikoissa on tunnuskirjain "G". Kolikkopajan historia ulottuu vuoteen 1827.
Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa Karlsruhe arvioitiin Saksan kuudenneksi menestyneimmäksi suurkaupungiksi. Tutkimuksen teki INSM (Initiative Neue Soziale Marktwirtschaft).[10]
Karlsruhen päärautatieasemalta on 150 päivittäistä kaukojunayhteyttä eri puolille Saksaa. Karlsruhe sijaitsee Mannheimista Baseliin johtavan vilkkaasti liikennöidyn Rheintalbahn-radan varrella. Kesästä 2007 alkaen Karlsruhen kautta on liikennöinyt TGV-juna Stuttgartista Pariisiin (→ LGV Est européenne).
Karlsruhen itäosien halki kulkee pohjois–eteläsuuntaisesti moottoritie A 5 (Alsfeld–Basel), hieman etäämmällä kulkee moottoritie A 8 (Perl–Salzburg). Kaupungin alueella kulkevat myös valtatiet B 3 (Heidelberg–Freiburg), B 10 (Landau–Stuttgart) ja B 36 (Mannheim–Lahr). Karlsruhen eteläiseltä kiertotieltä (Südtangente; Wolfartsweier–Rheinbrücke) on yhteys moottoritielle A 65 (Autobahndreieck Ludwigshafen-Süd–Wörth am Rhein). Samaisen kiertotien liittymältä numero 2 on yhteys Karlsruhen päärautatieasemalle.
| A 5 | Frankfurt am Main – Darmstadt – Heidelberg – Karlsruhe – Freiburg im Breisgau – Basel |
| A 8 | Karlsruhe – Pforzheim – Stuttgart – Ulm – Augsburg – München – Rosenheim – Salzburg |
| B 3 | Hannover – Kassel – Frankfurt am Main – Darmstadt – Heidelberg – Karlsruhe – Freiburg im Breisgau |
| B 10 | Karlsruhe – Pforzheim – Stuttgart – Ulm – Augsburg |
Lähin lentoasema on Karlsruhen–Baden-Badenin lentoasema (Flughafen Karlsruhe/Baden-Baden), joka sijaitsee noin 42 km etelään Karlsruhesta. Lentokentän matkustajamäärä vuonna 2010 oli noin 1,2 miljoonaa.[11] Frankfurtin ja Stuttgartin lentoasemat sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä kaupungista.
Karlsruhen paikallisliikenteessä on vuodesta 1992 käytetty niin sanottuja duoraitiovaunuja, joilla voi ajaa sekä katuverkossa että rautatiellä (Stadtbahn Karlsruhe). Karlsruhen kaupunkijunaverkon pituus on yli 400 kilometriä.
Tasaisen pinnanmuodostuksensa ja suorien katujensa ansiosta Karlsruhen alue soveltuu erinomaisesti polkupyöräliikenteelle. Nykyisen polkupyörän edeltäjän, potkupyörän, kehitti karlsruhelainen paroni Karl Drais 1810-luvulla. Karlsruhen kaupunginvaltuuston tavoite on kehittää kaupunkia polkupyöräilyä suosivaan suuntaan.
Karlsruhessa on useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.
- Universität Karlsruhe (Technische Hochschule), Karlsruhen yliopisto, perustettu 1825, Saksan vanhin teknillinen korkeakoulu
- Hochschule Karlsruhe – Technik und Wirtschaft, perustettu 1878 nimellä Großherzoglich Badische Baugewerkeschule, vuodesta 2005 Hochschule Karlsruhe
- Pädagogische Hochschule Karlsruhe, perustettu 1958, juuret ulottuvat 1768 perustettuun kouluseminaariin
- Staatliche Akademie der Bildenden Künste Karlsruhe, perustettu 1854 nimellä Maler-Akademie, taidekorkeakoulu
- Staatliche Hochschule für Gestaltung Karlsruhe (HfG), perustettu 15. huhtikuuta 1992, Zentrum für Kunst und Medientechnologie (ZKM) -keskuksen yhteydessä
- Hochschule für Musik Karlsruhe, musiikkikorkeakoulu, jonka historia ulottuu vuoteen 1812
- Merkur Internationale Fachhochschule Karlsruhe, kansainvälisesti profiloitunut yksityinen ammattikorkeakoulu, "Business School"
Kristityt
Luterilainen uskonpuhdistus saavutti vankan suosion Baden-Durlachin kreivikunnassa vuonna 1556. Sen myötä myös Karlsruhe oli perustamisensa aikoina protestanttinen kaupunki. Houkutellakseen asukkaita uuteen kaupunkiin kreivi Karl-Wilhelm tarjosi heille sekä taloudellisia etuja että uskonnonvapauden. Karlsruheen alkoi muuttaa katolilaisia uudisasukkaita. Ensimmäinen roomalais-katolinen kirkko St. Stephan valmistui 1814. Nykyisin katolilaisten ja protestanttien osuus kaupungin väestöstä on suunnilleen sama.
Muut uskonnot
Juutalaiset asettuivat Karlsruheen kun kaupunki perustettiin. Vuonna 1925 kaupungissa asui noin 3 300 juutalaista. He omistivat yrityksiä ja maata ja kaupungissa oli useita synagogia, juutalaisia kouluja, kauppoja sekä hautausmaita.
Kansallissosialistisen hallituksen ensimmäisenä vuonna monet juutalaiset muuttivat pois. Kaikki miespuoliset puolalaistaustaiset juutalaiset vietiin 22. lokakuuta 1938 Puolaan. Synagogat tuhottiin kristalliyönä. Monet miespuoliset juutalaiset vietiin Dachaun keskitysleirille. Vuonna 1945 kaupungissa oli vain kahdeksantoista juutalaista. Uusi synagoga rakennettiin vuonna 1969. Nykyään kaupungissa asuu noin 900 juutalaista.
Karlsruhessa asuu noin 12 000 muslimia.[12] Kaupungissa on useita moskeijoita. Vuonna 1989 perustettiin saksalaisten ja saksankielisten muslimien yhteisö Deutschsprachiger Muslimkreis Karlsruhe.
Karlsruhen väkimäärä on kasvanut verrattain tasaisesti lukuun ottamatta toisen maailmansodan poikkeusvuosia. Vuosina 1907–1910 Karlsruheen liitettiin naapurikunnat Beiertheim, Rintheim, Rüppurr, Grünwinkel ja Daxlanden. Vuonna 1929 liitettiin Bulach, 1935 Knielingen ja 1938 Durlach sekä Hagsfeld. Seuraavat kuntaliitokset tehtiin 1972–1975; tuolloin osaksi Karlruhea tulivat Stupferich, Hohenwettersbach, Wolfartsweier, Grötzingen, Wettersbach ja Neureut. Uusia asukkaita 1970-luvun liitoksista tuli 22 000.
Neljännesmiljoonan asukkaan rajan Karlsruhe ylitti vuonna 1963. Väkiluku laski 1970-luvun puolivälin jälkeen, mutta alkoi kasvaa jälleen 1980-luvun lopulla. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väkiluvun muutos oli +6,3 %. Taulukossa väkiluku on ilmoitettu kulloisenkin aluejaon mukaan.
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1719 | 1 994 |
| 1750 | 2 752 |
| 1800 | 7 275 |
| 1850 | 25 400 |
| 1900 | 97 185 |
| 1925 | 147 184 |
| 1939 (17.5.) | 190 081 |
| 1945 (30.4.) | 60 000 |
| 1946 (5.4) | 153 876 |
| 1950 | 201 013 |
| 1960 | 239 372 |
| 1970 | 258 894 |
| 1980 | 271 892 |
| 1990 | 275 061 |
| 2000 | 278 558 |
| 2005 | 285 263 |
| 2010 | 294 761 |
Vuodesta 1950 alkaen 31. joulukuuta
A–J
- Dennis Aogo (1987), jalkapalloilija
- Hans Erich Apostel (1901–1972), säveltäjä
- Karl Friedrich von Baden (1728–1811), Badenin ensimmäinen suurherttua
- Karl Ludwig Friedrich (1786–1818), Badenin suurherttua
- Karl Benz (1844–1929), autoinsinööri
- Oliver Bierhoff (1968), jalkapalloilija
- Daniel Brosinski (1988), jalkapalloilija
- Daniel Caspary (1976), poliitikko
- Andi Deris (1964), laulaja
- Karl Drais (1785–1851), metsänhoitaja ja keksijä
- Eugen Fischer (1874–1967), lääkäri, antropologi ja eugeenikko
- Olga Fjodorovna (1839–1891), Badenin prinsessa
- Hans Frank (1900–1946), kansallissosialistinen poliitikko
- Frieda Fromm-Reichmann (1889–1957), psykiatri
- Gottfried Fuchs (1899–1972), jalkapalloilija
- Karoline von Günderrode (1780–1806), runoilija
- Gerhard Hennige (1940), pikajuoksija, olympiamitalisti
- Friedrich Hund (1896–1997), fyysikko
K–Z
- Oliver Kahn (1969), jalkapalloilija
- Marie Luise Kaschnitz (1901–1974), kirjailija
- Lothar Knörzer (1933), yleisurheilija
- Sebastian Koch (1962), näyttelijä
- Gustav Landauer (1870–1919), anarkisti
- Nina Perner (1986), alppihiihtäjä
- Lina Radke (1903–1983), keskimatkojen juoksija, olympiavoittaja
- Friedrich Ratzel (1844–1904), eläintieteilijä ja maantieteilijä
- Wolfgang Rihm (1952), säveltäjä
- Mehmet Scholl (1970), jalkapalloilija
- Peter Sloterdijk (1947), filosofi
- Muhammed Suiçmez (1975), death metal -kitaristi, Necrophagist-yhtyeen perustaja
- Friedrich Weinbrenner (1766–1826), arkkitehti
- Richard Willstätter (1872–1942), kemisti
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
