Kahvipensaat
matarakasvisuku From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kahvipensaat (Coffea) ovat matarakasvien (Rubiaceae) heimoon kuuluva viljelykasvien suku. Luonnonvaraisena kahvipensaita kasvaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Madagaskarilla.
Remove ads
Nimi coffea tulee ruotsin kielen vanhasta kahvia tarkoittavasta sanasta coffe[1]. Se puolestaan tulee alun perin arabian kielen sanasta qahwa.[2]
Remove ads
Lajit
Maailmassa on 124 kahvipensaslajia[3].
Tärkeimmät kaupalliset kahvilajit, joiden pavuista valmistetaan kahvia, ovat arabiankahvi (Coffea arabica) ja kongonkahvi eli robusta (Coffea canephora)[3]. Kolmas viljeltävä laji on liberiankahvi (Coffea liberica)[3].
Kahvipensaslajeja
- Coffea affinis – Kasvaa Sierra Leonessa, Guineassa ja Norsunluurannikolla. Kyseessä saattaa olla yksi ja sama laji kuin stenophylla.[4]
- Coffea arabica – arabiankahvi[5]
- Coffea canephora – kongonkahvi[6]
- Coffea charrieriana
- Coffea congensis On käytetty kahvijuomien valmistuksessa[4].
- Coffea eugenioides – maukas laji, jota käytetään erikoiskahvijuomien valmistuksessa, mutta sadot ovat pienet[7].
- Coffea fadenii – keniankahvi[8]
- Coffea liberica – liberiankahvi[9]
- Coffea racemosa – mietokahvi[8]. On käytetty kahvijuomien valmistuksessa[4].
- Coffea stenophylla – maultaan arabicaa lähestyvä laji, joka menestyy korkeammissa lämpötiloissa kuin arabica[7]. Kuivuudenkestävä ja vastustuskykyinen lehtiruosteelle.[7] Kotoperäinen Guineassa, Sierra Leonessa ja Norsunluurannikolla[7]. Viljeltiin Eurooppaan vietäväksi asti 1890-luvulla[10]. Lajia ei ole viljelty sitten 1920-luvun ja luonnossa se on uhanalainen[7]. Sierra Leonessa sitä ei oltu nähty vuoden 1954 jälkeen[11]. Kaupallisen viljelyn loppumiseen vaikuttivat heikot sadot ja tappio kilpailussa menestyksekkäämmän kongonkahvin kanssa[7].
- Coffea zanguebariae
Remove ads
Uhanalaisuus
Maailman villinä kasvavista 124:stä kahvipensaslajista ainakin 75 eli 60 % on eri tavoin uhanalaisia; luku sisältää 13 kriittisesti vaarantunutta ja 40 vaarantunutta lajia[3]. Myös arabica villinä kasvavassa muodossaan kuuluu uhanalaisiin lajeihin, mikäli ilmaston lämpeneminen otetaan huomioon[12].
35 lajia ei ole uhattuna[3]. 14:n tilanne on tuntematon[3]. Näistä 14:stä tuntemattomasta 9:ää ei ole tavattu vuoden 1940 jälkeen[3].
28 % lajeista ei tavata miltään suojelualueelta[3]. 45 % lajeista ei ole talletettu mihinkään siemenpankkiin[3]. Kaikkein uhanalaisimmista kahvilajeista vain alle neljäsosasta on varmuuskopio siemenpankissa[3]. Kahvin siemeniä ei voi säilöä kylmäkuivauksella, joka on siemenpankkien tavanomainen menetelmä[13].
Remove ads
Viljely
Taudit ja tuholaiset
Kahvipensaiden merkittävin tauti on lehtiruoste, jota aiheuttaa Hemileia vastatrix -niminen sieni[14]. Kahvinviljelijöiden toinen merkittävä vastustaja on kahvikuoriainen Hypothenemus hampei, joka syö kahvipuun marjoja[14].
Sopeutuminen
Kahvin viljelijät pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen siirtymällä ilmastoltaan suopeampiin paikkoihin kuten korkeammalle; muuttamalla viljelytekniikoita kuten kastelua ja varjostusta; kehittämällä uusia lajikkeita tai ottamalla käyttöön uusia lajeja.[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads