suomalainen liikemies From Wikipedia, the free encyclopedia
Johan Niklas Salminen (13. tammikuuta 1861 Korpilahti – 11. toukokuuta 1935) oli tamperelainen nahkatehtailija ja kunnallisneuvos.[1][2]
Salmisen vanhemmat olivat sorvari ja torppari Kalle Raajinmäki ja Maijastiina Vuohela. Hänen isänsä kuoli suurina nälkävuosina 1867 ja Salminen joutui jo varhain tekemään maataloustöitä sekä kotitilallaan että naapurustossa. Salminen meni 18-vuotiaana nahkurinoppiin Korpilahdelle setänsä Niklas Salmisen verstaaseen ja muutti 1881 setänsä kanssa Tampereelle. Kisällinä ollessaan hän suoritti myös yksityisesti kansakoulun oppimäärän. Salminen perusti oman nahkurinliikkeen Tampereelle toukokuussa 1884 ostettuaan Klingstenin talossa Puutarhakatu 10:ssä toimineen liikkeen ja nahkurimestari hänestä tuli 1889.[2]
Salmisen nahkurinliike toimi vuodesta 1889 Tampereen keskustassa Puutarhakatu 23:ssa. Liikkeessä käsiteltiin maalaisten tuomia raakavuotia ja -nahkoja. Valmiit nahat myytiin omassa puodissa tai sitten lähiseudun markkinoilla. Salmisen liikkeessä alettiin ensimmäisenä Suomessa käyttää uutta kromikypsytysmenetelmää päällisnahan kypsytykseen ja vähitellen nahan valmistus laajeni teolliseen mittakaavaan. Kromiparkituksen avulla nahasta tuli kestävämpi kosteutta ja korkeampia lämpötiloja vastaan. Tamperelainen teknikko Juho Heiniö oli 1893 vieraillut Chicagon maailmannäyttelyssä ja tutustunut siellä tähän uuteen nahan parkitusmenetelmään. Palattuaan Suomeen hän kertoi asiasta Salmiselle ja tämä onnistui pitkällisten kokeiluiden ja tiedustelujen kautta kehittämään kaliumbikromaattiliuoksella tehtävän nahan parkitusmenetelmän. Ensimmäiset koneet tätä varten Salminen hankki 1896 ja 1905 alettiin valmistaa kromilammasnahkaa. Vuonna 1907 Salminen hankki vielä päällisnahan viimeistelykoneet, kiillotus-, smirgeli- ja alterakoneet ensimmäisenä Suomessa.[2]
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin Salmisen liike kasvoi voimakkaasti sotatarviketilausten ansiosta. Salminen osti 1915 Epilänharjun kaupunginosasta Erland Hildenin vuonna 1891 perustetun nahkurinverstaan rakennuksineen ja perusti paikalle Epilän Nahkatehtaan. Vuonna 1916 hän osti tontin Hatanpään alueelta ja rakensi sinne toisen nahkatehtaan. Tehtaan rakennsutyöt valmistuivat jo 1917 mutta se pääsi käyntiin vasta Suomen sisällissodan jälkeen. Salmisella oli näihin aikoihin myös oma myyntikonttori Pietarissa. [2]
Vuodesta 1917 yritys toimi nimellä J. N. Salminen Oy:n Nahkatehtaat ja Salminen oli itse yhtiön toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja. Hatanpään tehtaalla tapahtui päällisnahan valmistus ja Epilän sekä Puutarhakadun tehtailla pohjanahan kypsytys.[2] Salmisen tehtailla työskenteli 1926 128 henkilöä ja 1930-luvun lamakauden aiheuttaman notkahduksen jälkeen vuonna 1938 132 henkilöä. Vuonna 1935 Epilään rakennettiin vielä uusi pohjanahkatehdas.
Salmisen kuoltua yhtiö jatkoi toimintaansa. Nahan valmistuksen kannattavuus alkoi heiketä 1950-luvulla ja 1955 Epilän Nahkatehtaan kiinteistö myytiin. Nahan valmistus päättyi 1966 ja jäljellä olleet tehdastilat vuokrattiin ulkopuolisille. J. N. Salminen Oy:n toiminta päättyi lopullisesti 1988 kun Hatanpään nahkatehtaan kiinteistö myytiin. Hatanpään tehdaskiinteistö purettiin 1990-luvun lopulla ja sen paikalla Hatanpään valtatie 30:ssa on nykyisin 1998–2000 rakennettu Nokia Networksin entinen toimitalo, nykyinen Valtatie 30-toimistokiinteistö.[3]
Vuonna 1903 Salminen hankki yhdessä liikekumppaniensa kanssa puuseppä K. K. Tallqvistin tehtaan, joka jatkoi toimintaansa Tampereen Höyrypuuseppä Oy -nimisenä. Salminen oli tehtaan isännöitsijänä 1903−1916. Salmisen poika Yrjö Salminen (k. 1949) perusti 1930 Loimaalle Loimaan Nahka Oy:n nahkatehtaan. Tämä tehdas paloi 1947, mutta se rakennettiin uudelleen. Tehdas uudistettiin 1960-luvun loppupuolella ja 1985 se siirtyi saksalaisomistukseen. Loimaan Nahka Oy:n toiminta päättyi 1996.
Suomalaiseen puolueeseen ja kokoomukseen kuulunut Salminen oli mukana Tampereen kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1893-1904 ja 1909-1920. Hän sai taloustirehtöörin arvon 1919 ja kunnallisneuvoksen arvon 1931. Salminen oli myös Tampereen Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1906, Suomen Nahkuriammatin työnantajain liiton puheenjohtaja 1906-1921 ja Suomen Nahkateollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1921. Salminen oli perustamassa Tampereen Suomalaista Klubia ja toimi klubin johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1901-1935.
Salmisen pojista Niilo A. Salminen toimi Salmisen nahkatehtaan kaupallisena johtajana ja diplomi-insinööri Yrjö Salminen tehtaan teknillisenä johtajana.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
