J. A. Eklund

Johan Alfred Eklund (7. tammikuuta 1863 Ryda, Länsi-Göötanmaa – 23. elokuuta 1945 Brunskog, Värmlanti) oli ruotsalainen piispa ja virsirunoilija.

J. A. Eklund vuonna 1900.

J. A. Eklund, kuten hän aina kirjoitti nimensä, kävi koulua Skarassa ja opiskeli Uppsalassa. Hän suoritti teologisen perustutkinnon vuonna 1887 ja teologian kandidaatin tutkinnon 1890. Eklund toimi opettajana Göteborgissa, ja hänet vihittiin papiksi 1893 Skarassa. Hän toimi pappina Västra Tunhemissa ja Uppsalassa vuoteen 1902. Vuosina 1896–1899 hän toimi myös dosenttina ja professorina. Hänet nimitettiin Kalmarin tuomiorovastiksi vuonna 1902 ja Karlstadin piispaksi 1907, ja hän jäi tästä virasta eläkkeelle 1938.^[1]

Eklundista tuli teologian tohtori vuonna 1907. Hän oli merkittävä kirkollinen vaikuttaja ja kasvattaja. Hän oli niin sanotun nuorkirkkoliikkeen keskeinen hahmo 1900-luvun alkupuoliskolla. Ruotsin kirkon sisäinen nuorkirkkoliike toteutti vuosina 1909–1911 ”opiskelijoiden ristiretkiä” seurakuntiin, ja kokoontumisia pidettiin myös työväentaloissa otsikolla "Ruotsin kansa – Jumalan kansa" (Sveriges folk – ett Guds folk). Liikkeen johtoon nousi kolme teologia: J. A. Eklund, Nathan Söderblom ja Einar Billing. Heidän mielessään oli kansankirkko­ajatus, jonka mukaan Ruotsin kansa olisi kristitty kansa, jonka kaikilla jäsenillä on henkilökohtainen usko. Kirkon tulisi olla mukana vastuuta kantamassa, ei vain hengelli­sestä elämästä, vaan myös kansan- ja kulttuurielämästä.^[2] Nuorkirkko­liike vaikutti myös virsituotantoon ja herätti uutta intoa lähetystyöhön ulkomailla.^[1]

Eklund teki merkittävän työn kirkkolaulun kehittämisessä. Vuonna 1908 hän aloitti työnsä virsikirjan uudistuskomiteassa. Vaikka hän ei siihen mennessä ollut kirjoittanut yhtään virttä, tuli hänestä pian yksi Ruotsin 1900-luvun alkupuolen merkittävimmistä virsirunoilijoista.^[1] Hän osallistui virsikirjaehdotusten laatimiseen vuosina 1911, 1914, 1917 ja 1920 sekä valmisteli oman virsikirjaehdotuksen vuonna 1934.^[3] Lisäksi hän muokkasi vanhoja virsiä, etenkin 1600-luvun virsiä, ja käänsi tanskalaisia, saksalaisia ja englantilaisia 1700- ja 1800-luvun virsiä ruotsiksi. Useita hänen virsiään julkaistiin vuoden 1921 virsikirjan lisäyksessä.^[1]

Ruotsin kirkon virsikirjassa^selvennä on kuusi Eklundin virttä ja 17 hänen kääntämäänsä tai muokkaamaansa virttä. Suomen evankelis-luterialisen kirkon virsikirjassa on yksi hänen norjasta ruotsiksi kääntämänsä virsi (nro 827: Jo juhlia taivaassa valmistellaan, Magnus Brostrup Landstad). Suomenruotsalaisessa virsikirjassa on kolme hänen kirjoittamaansa ja 13 hänen kääntämäänsä tai muokkaamaansa virttä.

J. A. Eklundin virret Ruotsin kirkon virsikirjassa

• 53 Saavu, Henki, korkeudesta (Livets ande, kom från ovan, suom. Per Boreman 1944, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1996)
• 72 Oi Jeesus, tosi viinipuu (suom. Per Boreman 1944, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1998)
• 257 Nyt kiitos olkoon Jumalan (Pris vare Gud, han allena, suom. William Snell 1968, uud. suom. Niilo Rauhala 1996)
• 283 Käy tietä Jeesuksen aika parhain (Med Jesus fram i de bästa åren, suom. Georg Gripenstad ja Anna-Maija Raittila 1967, 1969, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
• 286 Oi Jumalan Henki, tee maailmaan tie (Kom, helige Ande från höjden, suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
• 580 Sait kutsun Korkeimmalta (Gud gav i skaparorden, suom. William Snell 1968, Anna-Maija Raittila 1968, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)

Lähteet

1. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 169. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205–429, s. 144. Visby: Wessmans musikförlag AB, 2017. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (ruotsiksi)
3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1–204 av den ekumeniska psalmboksdelen, s. 31. Visby: Wessmans musikförlag, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)