Ida Maria Saarinen
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ida Maria Saarinen (oik. Ida Maria Karke, 4. elokuuta 1900 Tammela – 17. heinäkuuta 1991 Naantali) oli suomalainen kirjailija. Hän kuvasi teoksissaan omiin elämänvaiheisiinsa pohjautuen Forssan tehdastyöläisten elämää 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyttönimellään kirjoittanut Saarinen julkaisi ensimmäisen romaaninsa vasta 73-vuotiaana. Hänen kerrontaansa työläisnaisen elämästä on verrattu jopa Väinö Linnan tuotantoon.[1]
Remove ads
Remove ads
Elämä
Ida Maria Saarinen syntyi Tammelan Järvenpäässä, josta myöhemmin tuli osa Forssan kauppalaa.[2] Hän kävi neljä vuotta Haudankorvan kansakoulua ja työskenteli muun muassa Forssan puuvillatehtaalla. Sisällissodan aikana Saarinen toimi punakaartin huoltojoukoissa keittäjänä. Sodan loppuvaiheessa hän lähti punapakolaisten joukossa kohti itää, mutta jäi saksalaisten vangiksi Hollolan Vesalassa. Fellmanin pellon ja Hennalan vankileirin kautta Saarinen päätyi lopulta Hämeenlinnan vankileirille.[3][4] Saarinen sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion avunnosta valtiopetokseen, mutta hänet armahdettiin vielä samana syksynä.[5]
Sodan jälkeen Saarinen työskenteli muun muassa pyykkärinä ja tehdastyöläisenä. Vuonna 1944 Saarinen muutti perheineen Naantaliin, jossa hän oli pitkään puistotyöntekijänä. Saarinen oli Naantalin kaupunginvaltuuston jäsen 1954–1957 SKDL:n edustajana. Hän jätti valtuuston kesken kauden kerrottuaan kyllästyneensä ihmisten riitelyyn.[1] Kirjailijaksi ryhdyttyään Saarinen sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1982.[6] Ida Maria Saarinen kuoli Naantalissa 90-vuotiaana. Hänet on haudattu Turun hautausmaahan.[7]
Remove ads
Tuotanto
Saarinen luki lapsena kaikki käsiinsä saamansa kirjat.[5] Myöhemmin Forssassa asuessaan hän kirjoitti Forssan Lehteen tarinoita tehtastyöläisten elämästä.[1] Sotavuosien jälkeen Saarinen kertoi lapsuusmuistoistaan Uusi Nainen -lehden lastenpalstalla otsikolla ”Taava-muori muistelee”.[8] Hän oli myös vakiokertoja Työväen muistitietotoimikunnan kokoamissa muistelmateoksissa.[9]
Vuonna 1972 Saarinen osallistui Otavan järjestämään elämäkertakilpailuun, johon jätetyistä yli tuhannesta käsikirjoituksesta yhdeksän julkaistiin kirjana. Saarisen ohella elämäkertansa saivat julkaistuksi muun muassa Saara Isojärvi, Uuno Pekka Kekäläinen, Sofia Martikka ja O. R. Muuri.[10] Saarisen kolme ensimmäistä romaania julkaistiin Otavan Kertomus elämästä -sarjassa. Esikoisteos Nokkosia ja harakankukkia (1973) kuvaa hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan sisällissodan tapahtumiin saakka. Toinen romaani Orvon osa (1974) kertoo tehdastyöläisten elämästä vuosisadan vaihteen Forssan Ronttismäessä ja kolmas teos Hetket ja retket (1974) Saarisen aikuistumisesta perheen perustamisen myötä. Hänen omaelämäkertansa ilmestyi WSOY:n Ihmisen ääni -sarjassa 1977. Saarisen neljäs romaani Vorssasta poijaat (1980) seuraa ronttismäkeläisen poikasakin elämää sisällissotaa edeltävinä vuosina.[4][11]
Vuonna 2017 ilmestyi postuumisti Saarisen 1980-luvulla kolmannessa persoonassa kirjoittama omaelämäkerrallinen pienoisromaani Olipa kesä kerran. Aku Aittokallion toimittamassa kirjassa Saarinen kuvaa sisällissodan aikaisia kokemuksiaan aina vankileiriltä pääsemiseensä saakka.[5][12] Hänen sisällissotaa käsitteleviä runojaan kuultiin vuonna 2018 naiskaartilaisista kertovassa tamperelaisen Tellus-ryhmän runoesityksessä Susinartut.[3]
Remove ads
Perhe
Ida Maria Saarisen puoliso oli forssalainen Lauri Albert Karke (synt. Hagert, 1901-1992). Heillä oli yksi poika.[2]
Teokset
- Nokkosia ja harakankukkia. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00194-9
- Orvon osa : kertomuksia vuosisadanvaihteen tehtaalaisten elämästä. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01487-0
- Hetket ja retket. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01876-0
- Ihmisen ääni. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08024-1
- Vorssasta poijaat : kertomuksia ja muisteloita Forssan elämästä ennen vanhaan. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09448-X
- Olipa kesä kerran : kertomus vankileiriltä. (toimittanut Aku Aittokallio) Naantali: Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiö, 2017. ISBN 978-952-93-9693-1
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads