From Wikipedia, the free encyclopedia
Hall of the Mountain Grill on Hawkwindin albumi vuodelta 1974.
| Hall of the Mountain Grill Hawkwind | ||
|---|---|---|
 | ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | Olympic Studios, Lontoo toukokuu-kesäkuu 1974 sekä Edmonton Sundown 26. tammikuuta 1974 (kpl. 5 ja 9) | |
| Julkaistu |  6. syyskuuta 1974 | |
| Tuottaja(t) | Hawkwind Doug Bennett sekä Roy Thomas Baker (kpl. 5 ja 9) | |
| Tyylilaji | progressiivinen rock hard rock space rock | |
| Kesto | 41.24 58:07 (remasteroitu painos) | |
| Levy-yhtiö | United Artists Records EMI | |
| Listasijoitukset | ||
| ||
| Hawkwindin muut julkaisut | ||
| Space Ritual 1973 |
Hall Of The Mountain Grill 1974 |
Warrior on the Edge of Time 1975 |
Yhtyeen vuoden 1973 menestyksekkään Space Ritual-albumin ja kiertueen jälkeen yhtyeessä oli tapahtunut kokoonpanomuutoksia. Elektronisista tehosteista vastannut Dik Mik jätti yhtyeen syksyllä 1973 ja laulaja-kirjoittaja Robert Calvert oli lähtenyt yhtyeestä samana vuonna ja aloittanut soolo-albumin teon. Uudeksi jäseneksi yhtyeeseen liittyi High Tide - ja Third Ear Band-yhtyeissä soittanut kosketinsoittaja-viulisti Simon House, jolla oli muista yhtyeen muusikoista poiketen klassisen musiikin koulutus.[1] Syntetisaattoria soittanut Del Dettmar jätti yhtyeen kesällä 1974 ennen albumin julkaisua muuttaakseen Kanadaan ja saman vuoden syksyllä yhtyeeseen liittyi toiseksi rumpaliksi Alan Powell, joka oli alun perin tullut tuuraamaan sairauslomalla ollutta Simon Kingia.[1] Yhtyeessä jatkoivat vanhoina jäseninä laulaja-kitaristi Dave Brock, fonisti Nik Turner ja basisti-laulaja Lemmy Kilmister.
Tällä albumilla Simon Housen mukaantulon myötä yhtyeen musiikki muuttui melodisemmaksi ja progressiivisemmaksi. House oli taitava muusikko ja sovittaja, mikä tuli näkymään uusissa sävellyksissä. Yhtye halusi myös loitontua edellisten albumien myötä tulleesta avaruusteemasta, mistä kertoo kansikuva, joka esittää maahan törmännyttä avaruusalusta.[1] Myös sanoituksellisesti kappaleet luotaantuvat pois kyseistä teemasta. Albumin nimi tulee Lontoossa sijainneesta Mountain Grill -kahvilasta[1] ja Edvard Griegin In The Hall Of The Mountain King-teoksesta. Etukannen maalasi yhtyeen taustavoimiin kuulunut taiteilija Barney Bubbles. Albumin tuottivat yhtye itse tuottaja Doug Bennettin kanssa, lukuun ottamatta alun perin livenä nauhoitettuja kappaleita, jotka tuotti Roy Thomas Baker.
Albumin avaa singlenäkin julkaistu, hieman funk-vivahteinen Brockin sävellys "The Psychedelic Warlords (Disappear in Smoke)", jonka sanat ottavat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kappaleessa Housen mellotronin soitto on hyvin esillä. Lopussa kuullaan Kilmisterin ja Brockin keskinäistä jammailua.
Toisena tuleva "Wind of Change"-instrumentaali kuultiin alun perin Space Ritual-kiertueella välisoittona ja nyt siitä tehtiin studio-versio. Kappale on tunnelmallinen, hidastempoinen ja siinä Housen viulu ja urut säestävät Brockin kitarointia.
Nik Turnerin "D-Rider" edustaa psykedeelisempää ja raskaampaa suuntausta ja "Web Weaver" on akustinen numero, nousten loppua kohti koko bändin improvisaatioksi.
Toisen puolen avaava "You'd Better Believe It" on perinteisempää Hawkwindia nopean suoraviivaisen kompin ja riffin myötä. Kappale nauhoitettiin Edmonton Sundownissa livenä tammikuussa 1974.
Nimikappale "Hall of the Mountain Grill" on Simon Housen säveltämä lyhyt syntetisaattorilla säestetty piano-instrumentaali ja Kilmisterin ja rock-toimittaja Mick Farrenin säveltämä "Lost Johnny" on puolestaan raskaampi, efekteillä ryyditetty heavy rock-kappale. Kilmister levytti kappaleen myöhemmin uudelleen Motörhead-yhtyeensä kanssa.
"Goat Willow" on Del Dettmarin lyhyt instrumentaali, jossa hän soittaa syntetisaattorin ohella kalimbaa, afrikkalaista sormipianoa.[1]
Albumin päättävä "Paradox" nauhoitettiin myös livenä Edmonton Sundownissa. Kappale on pääosin tunnelmallinen, nousten kuitenkin nopeampitempoiseksi sisältäen Housen mellotronin ja Brockin kitaran välistä jammailua keskivaiheessa.
Albumi julkaistiin Britanniassa syyskuussa 1974. Se nousi kyseisen maan listalla sijalle 16. jatkaen yhtyeen top-20-sijoituksia. Singleinä julkaistiin kappaleet "The Psychedelic Warlords", b-puolenaan albumilta löytymätön, Edmonton Sundownin konsertissa nauhoitettu "It's So Easy", sekä "You'd Better Believe It" b-puolenaan "Paradox". Lehdistössä albumi sai vaihtelevan vastaanoton.[1] Melody Maker-lehti kehui albumia "yhtyeen tähän saakka parhaaksi" vaikkakin kritisoi yhtyeen "jääneen hippi-imagonsa, valojensa ja nauhoitustekniikoidensa vangeiksi".[2]
Vuonna 1974 Hawkwind kiersi Pohjois-Amerikassa useampaan otteeseen ja lokakuussa 1974 siellä julkaistu Hall Of The Mountain Grill nousi myös listoille (110) uudella mantereella ja sai rohkaisevia arvosteluja paikallisilta musiikkilehdiltä. Rolling Stone-julkaisu kirjoitti albumin olevan "yhtyeen tähänastisista albumeista ensimmäisen, jota voi varauksetta kuunnella" ja Billboard-lehti kertoi "albumin sisältävän hyviä elektronisia juttuja" ja olevan "ideaali fm-soittoon".[3] Phonograph Record-lehti puolestaan kritisoi albumia "ylituotetuksi" ja syytti yhtyettä "taiteellistumisesta".[3] Albumin promoamiseksi Pohjois-Amerikassa julkaistiin myös neljä kappaletta sisältävä EP.
Nykyaikana albumi arvostetaan yleisesti korkealle yhtyeen tuotannossa. Allmusic-sivuston kriitikko sanoo albumin olevan "yhtyeen paras" ja "hieno kitara-pohjainen space rock-albumi".[4] Myös yhtyeen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä albumiin. Rumpali Simon King totesi heti albumin julkaisun jälkeen olevansa "tyytyväinen albumiin ja sen tuomiin uusiin juttuihin"[5] ja basisti Lemmy Kilmister on sanonut albumin olevan "yhtyeen huipennus".[6]
Vuonna 1996 albumista julkaistiin bonus-raitoja sisältävä remasteroitu CD-versio.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
