Frans Ferdinand

Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununprinssi From Wikipedia, the free encyclopedia

Frans Ferdinand

Frans Ferdinand (saks. Franz Ferdinand; 18. joulukuuta 1863 Graz – 28. kesäkuuta 1914 Sarajevo, Itävalta-Unkari)[1] oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen. Hänen murhansa Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 oli lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle.

Hakusana ”Franz Ferdinand” ohjaa tänne. Rockyhtyeestä kerrotaan artikkelissa Franz Ferdinand (yhtye) ja sen albumista artikkelissa Franz Ferdinand (albumi).
Pikafaktoja Syntynyt, Kuollut ...
Frans Ferdinand
Itävallan arkkiherttua
Thumb
Frans Ferdinand noin vuonna 1914.
Syntynyt Franz Ferdinand Karl Ludwig Joseph Maria
18. joulukuuta 1863
Graz, Itävallan keisarikunta
Kuollut 28. kesäkuuta 1914 (50 vuotta)
Sarajevo, Itävalta-Unkari
Hautapaikka Artstettenin linna, Artstetten-Pöbring
Puoliso Sophie, Hohenbergin herttuatar (vih. 1900)
Lapset 3
Suku Habsburg
Isä Kaarle Ludvig
Äiti Maria Annunziata
Uskonto roomalaiskatolisuus
Sulje

Elämä

Frans Ferdinandin isä oli arkkiherttua Kaarle Ludvig, keisari Frans Joosefin nuorempi veli.[1] Hänen äitinsä oli Kaarle Ludvigin toinen vaimo Maria Annunziata, jonka isä oli Molempain Sisiliain kuningaskunnan kuningas Ferdinand II. Äiti sairasti epilepsiaa ja kuoli keuhkotuberkuloosiin vain 28-vuotiaana vuonna 1871.[2][3] Frans Ferdinandista alettiin povata keisarikunnan kruununperillistä, kun hänen serkkunsa, Frans Joosefin ainoa poika Rudolf teki itsemurhan vuonna 1889. Virallinen kruununprinssi Frans Ferdinandista tuli isänsä Kaarle Ludvigin kuoltua vuonna 1896.[4][1]

Thumb
Frans Ferdinand perheineen vuonna 1910.

Frans Ferdinand meni vuonna 1900 naimisiin kreivitär Sophie Chotekin kanssa. Keisari Frans Joosef vastusti epäsäätyistä avioliittoa. Pari joutui solmimaan morganaattisen avioliiton, jossa Sophie ei saanut kuninkaallista statusta eikä heidän lapsillaan ollut oikeutta kruunuun. Keisari Frans Joosef ei osallistunut häihin.[1][5] Frans Ferdinand ja Sophie saivat myöhemmin kolme lasta.[5]

Frans Ferdinandin mielestä unkarilaisia suosiva kaksoismonarkia oli kestämätön järjestelmä monikansaisessa Itävalta-Unkarissa. Hän suunnitteli erilaisia uudelleenjärjestelyjä kuten Suur-Itävallan yhdysvaltoja, joilla valtion rakennetta olisi muutettu eri kansallisuuksien tyydyttämiseksi. Nämä suunnitelmat tekivät kuitenkin hänestä epäsuositun varsinkin poliittisen eliitin parissa, eikä keisari Frans Joosefkaan pitänyt niistä.[1][5] Itävallan puoleisessa osassa kaksoismonarkiaa hän vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, koska uskoi sen tuovan jalansijaa sosialismille maassa.[6]

Belvederen linna Wienissä oli Frans Ferdinandille ja tämän lähimmille neuvonantajille tärkeä kokoontumispaikka, ja sitä onkin luonnehdittu aikakauden Itävalta-Unkarin kilpailevaksi vallan keskipisteeksi Hofburgin palatsin ohella. Niin sanottuun ”Belvederen salaseuraan” muodostettiin myös Frans Ferdinandin oma tiedusteluryhmä, johon kuului lopulta neljätoista upseeria ja jonne vuodesta 1906 lähtien lähetettiin keisarin luvalla kaikki sotaministeriön tärkeät asiakirjat. ”Salaseuraan” kuului myös konservatiivinen eversti Carl von Bardolff, joka toimi vuodet 1911–1914 Frans Ferdinandin adjutanttina.[6][7]

Frans Ferdinand nimitettiin vuonna 1913 armeijan ylitarkastajaksi.[1]

Murha

Frans Ferdinand päätti vuonna 1914 vierailla Sarajevossa kenraali Oskar Potiorekin kutsusta tarkastamassa sotaharjoituksia. Bosnian liittämistä Itävalta-Unkariin vastustanut Musta käsi -salaseura päätti salamurhata arkkiherttuan tämän vierailun aikana. Ensimmäinen 28. kesäkuuta suoritettu attentaatti Frans Ferdinandia vastaan epäonnistui, mutta myöhemmin samana päivänä salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip ampui hänet ja hänen vaimonsa näitä kuljettaneeseen autoon.[5]

Frans Ferdinandia ei haudattu Habsburgien tavanomaiseen hautapaikkaan eli Wienin kapusiinikirkkoon vaan hänen omistamansa Artstettenin linnan kappelin alla sijainneeseen kryptaan. Keisari Frans Joosef ei osallistunut hautajaisiin.[5] Gavrilo Principin ampuma surmanluoti on nykyään esillä Konopištěn linnan museossa Benešovissa, Tšekissä. Frans Ferdinandin kuolemansa hetkellä yllä olleet vaatteet, surma-auto ja paarit joilla häntä kannettiin puolestaan ovat Wienin sotahistorian museon pysyviä näyttelyesineitä.[8]

Kunnianosoituksia

Itävaltaunkarilaiset

Lähde:[11]

Ulkomaalaiset

Lähde:[11]

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.