Euthydemos (m.kreik. Εὐθύδημος; lat. Euthydemus) on Platonin kirjoittama dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Eristikko (Εριστικός, Eristikos).[1] Dialogi esittää Sokrateen keskustelun kahden sofistin, Euthydemoksen ja Dionysodoroksen kanssa. Dialogi käsittelee sitä mikä on ja mikä ei ole filosofiaa, sekä eristiikkaa satirisoiden sofistien loogisia virhepäätelmiä.[2][3]
| Euthydemos eli Eristikko |
|||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Εὐθύδημος ἢ Εριστικός |
|||||||||||||||||||||||||||
 Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895. |
|||||||||||||||||||||||||||
| Alkuperäisteos | |||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|||||||||||||||||||||||||||
Historia
Platonin teosten joukossa Euthydemos kuuluu tämän varhaisvaiheen dialogeihin, toisin sanoen se on kirjoitettu suhteellisen pian Sokrateen kuoleman jälkeen.[4] Tarkemmin dialogi on ajoitettu noin vuoteen 375 eaa. Holger Thesleff katsoo, että Platon olisi kirjoittanut teoksen hieman Faidonin jälkeen.[5]
Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu VI tetralogiaan yhdessä dialogien Protagoras, Gorgias ja Menon kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin kumoavien (anatreptikos) teosten joukkoon.[1]
Sisältö
Dialogin henkilöt ovat Sokrates, Kriton, Kleinias III, Euthydemos, Dionysodoros ja Ktesippos, ja sen tapahtumapaikkana on Lykeion. Sokrates kuvaa dialogissa ystävälleen Kritonille, kuinka hän kävi eräiden nuorten kanssa kahden khioslaisen sofistin, Euthydemoksen ja Dionysodoroksen luona. Nämä olivat muuttaneet Thurioihin, mistä heidät oli ajettu pois, ja siksi he olivat olleet Ateenassa.[6] Monien sokraattisten dialogien tavoin kummatkin sofistit ovat todellisia henkilöitä. Euthydemos oli dialogin kirjoittamisaikaan ainakin jossain määrin kuuluisa sofisti, jonka mainitsee Platonin lisäksi esimerkiksi Aristoteles.[7] Dionysodoroksen puolestaan mainitsee Ksenofon.[8]
Euthydemos asettaa sokraattisen menetelmän ja siitä seuraavan opetustavan sofistien käyttämiä menetelmiä vastaan sofistien tappioksi. Euthydemos ja Dionysodoros yrittävät läpi dialogin saada Sokrateen ansaan petollisina ja merkityksettöminä esitetyillä argumenteillaan, joiden tarkoituksena olisi heidän oman filosofisen ylivoimaisuutensa osoittaminen. Platon kuvaa Euthydemoksen ja Dionysodoroksen argumentaatiotavan eristisenä eli ”riidanhaluisena”,[3][9] mikä on peräisin kreikan sanasta eris, ”riita”.[10] Eristinen argumentti on suunniteltu niin, että kaikki sen kumoamisyritykset epäonnistuvat. Lopputuloksena syntyvät päätelmät ovat kuitenkin erikoisia. Euthydemos esimerkiksi yrittää osoittaa valehtelemisen mahdottomaksi seuraavalla tavalla:
»- Olematonta kai ei ole olemassa? [...]
- Ei.
- Olematon ei siis voi olla olemassa missään?
- Ei voi.
- Onko kenenkään mahdollista tehdä sellaista, mitä missään ei ole?
- Ei minun ymmärtääkseni.
- Entä puhujat? Eivätkö he toimita mitään, kun he pitävät puheita?
- Toimittavat tietenkin.
- Kun he toimittavat, he siis tekevät jotakin?
- Niin.
- Ja puhuminen on jonkin toimittamista ja tekemistä, niinkö?
- On.
- Sittenhän kukaan ei voi puhua sellaista, mitä ei ole. Hänhän tekee silloin jotain ja sinä myönsit, ettei olematonta voi tehdä. Sinun omien sanojesi mukaan ei siis kukaan voi valehdella [...][11] »
Thesleff kutsuu dialogia sen tyylin puolesta jopa ”farssiksi” ja ”komediaksi”.[5]
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
