Eteläsatama
satama Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Helsingin Eteläsatama on merenlahti ja henkilöliikenteen satama-alue kaupungin keskustan vieressä. Se on historiallisesti ollut monipuolisen ja vilkkaan laivaliikenteen keskus kaikenkokoisille aluksille.[1] Eteläsataman kautta kulkee vuosittain 4,7 miljoonaa säännöllisen linjaliikenteen matkustajaa sekä reilut 37 000 kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajaa. Lisäksi sen kautta kulkee vuosittain reilut miljoona tonnia yksiköityä tavaraa. Satamasta matkustetaan pääasiassa Tukholmaan ja Tallinnaan ja erilaisille muille risteilyille. Myös pienten alusten liikenne on varsinkin kesäisin vilkasta.
| Eteläsatama | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | |
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Yksityiskohtia | |
| Omistaja | Helsingin Satama |
| Tyyppi | matkustaja- ja rahtisatama |
| Kotisivut | |
Merenlahtea rajaavat neljän kaupunginosan (Katajanokan, Kaartinkaupungin, Ullanlinnan ja Kaivopuiston) rannat. Helsingin Kauppatori sijaitsee lahden pohjukassa, ja Katajanokan kanava johtaa sieltä Pohjoisrantaan. Avomereltä Eteläsatamaan johtavan väylän kulkusyvyys on 9,6 metriä. Väylän kriittisin paikka on Kustaanmiekan salmessa oleva kapeikko, jonka leveys on 80 metriä.
Satamatoiminnot Eteläsatamassa on päätetty osittain lopettaa: kaikki liikennöinti Tallinnaan lähtee tulevaisuudessa Länsisatamasta, Helsingin suurimmasta henkilöliikenteen satamasta.[2]
Terminaalit
Eteläsatamassa on kaksi matkustajaliikenteen terminaalia: Katajanokan terminaali ja Olympiaterminaali. Katajanokalla liikennöivät Viking Linen autolautat, kun taas Olympiaterminaalia käyttävät Silja Linen lautat Tukholmaan[3][4].
Laiturit
Eteläsatamassa on kahdeksan nimettyä laituria.
Lähes koko Katajanokan mittaisen Katajanokanlaiturin pituus on 740 metriä ja vesisyvyys 8,8 metriä. Laiturin kauimmaisen, merenpuoleisen osan muodostaa Risteilyaluslaituri, jonka vesisyvyys on 10,3 metriä. Kauppatorin puoleisessa päässä oli aikaisemmin myös Kanavaterminaali, joka oli nimetty Katajanokan kanavan mukaan. Kesäkaudella Katajanokalla vierailee jonkin verran alle 250-metrisiä risteilyaluksia.[5]
Presidentinlinnan edessä on Linnanallas, jota käyttävät vierailevat pienveneet. Altaan ja meren välissä on Linnanlaituri, josta liikennöidään Korkeasaareen ja Porvooseen.
Kauppatorin rannassa on Keisarinluodonlaituri. Nimensä se on saanut luodosta, johon keisari Nikolai I:stä kuljettanut laiva osui vuonna 1833. Nykyisin luoto on rantaan tuodun täytemaan alla. Laituri rakennettiin satamarataa varten 1890-luvulla.[6] Laituria käyttää esimerkiksi Suomenlinnaan liikennöivä lautta.
Entisen satamaradan kääntösillan toisella puolella on Kolera-allas. Nimi on muistona koleraan kuolleesta laivurista, jonka pelättiin saastuttaneen altaan veden.[7] Allasta käyttävät tuotteitaan myyvät kalastajat ja turisteja kuljettavat pienet saaristoristeilyalukset.
Vanhan kauppahallin vieressä on vierailuveneiden käytössä oleva Vironallas. Lyypekinlaituriksi kutsutaan Vironaltaan ja entisen rautatiesillan välistä osaa. Sitä käyttivät entisinä aikoina Lyypekkiin liikennöivät laivat. Vironaltaan ja meren välissä oleva laituri on nimeltään Pakkahuoneenlaituri. Sen pituus on 135 metriä ja vesisyvyys 6,0 metriä.
Entisen Makasiiniterminaalin alueella sijaitsevan Makasiinilaiturin pituus on 270 metriä ja vesisyvyys 7,2–7,5 metriä. Sen päässä on autolauttojen lastaukseen käytettävä Matkustajalaituri. Olympiaterminaalin vieressä sijaitsee Olympialaituri, jonka pituus on 370 metriä ja vesisyvyys 7,5–8,8 metriä. Olympiaterminaalin edustalla sijaitsevassa Valkosaaressa on Helsingin vanhimman pursiseuran Nyländska Jaktklubbenin (NJK) kotisatama ja ravintola. Kesäisin saareen on säännöllinen veneyhteys terminaalin eteläpuolelta.
Linnanlaituri
Keisarinluodonlaituri
Lyypekinlaituri
Pakkahuoneenlaituri ja Vironallas
Merenlahtea kutsuttiin 1600-luvulla Kaupunginlahdeksi. Sen rannat olivat niin matalia, että se soveltui vain rannikon ja saariston asukkaiden veneiden satamapaikaksi. Laitureita käyttivät myös kalastajat ja jäteproomut.[9] Vakinaisena lastauspaikkana rannalla oli 1700-luvulla Erhardtin laituri. Saman vuosisadan puolivälissä lahtea kutsuttiin jo Eteläiseksi kaupunginsatamaksi. Sen asema satamana oli kuitenkin pitkään toissijainen. Liikenteen kasvaessa tämänkin lahden rannoille rakennettiin laivojen kiinnityspaikkoja ja satamamakasiineja tavaroiden varastointipaikoiksi. Kaupungin pääsatama oli pitkään Pohjoissatama – tuolloin nimellä itäsatama –, joka nykyisin tunnetaan Pohjoisrannan venesatamana.[10]
1750-luvun puolivälissä Kaupunginlahden länsirannalle suunniteltiin Ulriikkaporin linnoitusta. Työt kuitenkin keskeytettiin, kun linnoitus päätettiin keskittää Suomenlinnaan. Ulriikkaporin jäänteet purettiin 1800-luvun alussa.[11] Kun Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, lahden rantoja alettiin täyttää ja varustaa ne aluksi puulaitureilla, myöhemmin kivilaitureilla. Johan Albrecht Ehrenströmin laatiman asemakaavan mukaan rannat tuli reunustaa kivellä Katajanokalta Ullanlinnaan asti.[12] Toisarvoisesta satamasta haluttiin tehdä ensiluokkainen, ja lahtea alettiin ruopata vuonna 1813.[13] Merta täytettiin, ja uusi ranta työntyi merelle kymmeniä metrejä.[11] Tällaiselle täytemaalle syntyi 1800-luvun alkupuolella Kauppatorikin. Sataman läntistä rantaa eli Makasiinirantaa alettiin rakentaa vuonna 1816.[11] Täyttö- ja rakennustöiden aikana Kaupunginlahden nimi muutettiin Eteläsatamaksi. Pieni mullistus oli se, kun vuonna 1825 täytemaan alla ollut pohja petti ja maamassat vajosivat mereen.[14]
Merenlahden eteläosassa nykyisen Olympiaterminaalin alueella sijaitsi pitkään Ullanlinnan laivaveistämö, josta on myöhemmin käytetty nimiä Ulriikkaporin telakkayhtiö, Helsingin telakkayhtiö ja Helsingfors Varfs och Fabriks Aktiebolag.[15] Katajanokan puolella rantoja täytettiin, ja rannoille rakennettiin laitureita ja tavaramakasiineja. Teollisuuskeskuksen eteen valmistui vuonna 1885 matkustajapaviljonki, joka purettiin vasta vuonna 1953.[16] Vanha kauppahalli valmistui vuonna 1889. Sataman yhteydet paranivat huomattavasti 1800-luvun lopussa: raitioliikenne käynnistyi vuonna 1889[17] ja Helsingin satamarata vihittiin käyttöön vuonna 1894. Aluksi rata ylettyi kauppahallin kohdalle, mutta jatke Katajanokalle valmistui syksyllä 1895.[18] Rahapajanrannan laiturin pituus oli jo tuolloin 700 metriä. Vuonna 1900 valmistui Katajanokan tulli- ja pakkahuone. Samoihin aikoihin satamaa ruopattiin ja Etelärannan puoli tuli valmiiksi. Näin Eteläsatama sai nykyisen muotonsa. Katajanokasta tuli kappaletavarasatama, jonka tärkein liikennöinti kohdistui Hampuriin.[19]
Vuonna 1922 Helsinkiin hankittiin satamajäänmurtaja Hercules, jotta laivat voisivat kulkea talvellakin.[20] Raskaiden tavaroiden siirtelyä varten satamaan hankittiin kahden tonnin nostokurki vuonna 1878. Se kuitenkin korvattiin 25 tonnin nosturilla vuonna 1896.[21] Vuonna 1924 saatiin käyttöön lisää nostureita.[22] Eteläsatamassa oli 1950-luvun lopussa jo 29 nosturia, joista 23 Katajanokalla.[23]
Sataman nykyaikaistuminen
Vuonna 1936 valtuusto päätti laajentaa satamaa Ullanlinnan laivaveistämön eli telakan alueelle. Telakan vuokrasopimus irtisanottiin, ja sen rakennuskanta sekä laiturit purettiin seuraavaan vuoteen mennessä. Kaivopuiston ja Valkosaaren välistä laivaväylää piti syventää.[24] Laajennushankkeeseen liittyi laajoja rautateiden ratatöitä, kuten Kaivopuiston rautatietunneliin johtaneen ratakuilun siirtäminen idemmäksi. Samalla rakennettiin Olympiaterminaali, jota kutsuttiin tuolloin Meriasemaksi. Se valmistui vuonna 1952 kesäolympialaisia varten. Saman vuoden aikana sortui laituri Katajanokalla mereen ja osa pitkästä laiturista jouduttiin sulkemaan. Sortumisen aiheutti kasvanut kuormitus, joka oli moninkertaistunut sen rakentamisen ajoista. Korjaustyöt, joiden aikana tehtiin myös katu- ja raiderakennustöitä, valmistuivat vuonna 1956.[25] Olympiaterminaalin laituriosaa on kutsuttu ensin Matkustajalaituriksi ja sittemmin Olympialaituriksi.[26]
Olympiaterminaali oli osa Eteläsataman nykyaikaistumista. Modernisoinnin voimakkaaseen tarpeeseen vaikuttivat niin 1950–1960-lukujen yleinen matkustajaliikenteen vilkastuminen kuin satamatoiminnan painopisteen siirtyminen idästä kohti pääkaupunkiseutua; toisen maailmansodan seurauksena itäisestä Suomesta luovutettiin alueita Neuvostoliitolle, mukaan lukien Viipurin ja Uuraan satamat, mikä heikensi koko Suomen satamakapasiteettia. Eteläsataman rooli matkailussa ja vapaa-ajassa kasvoi. Jalankulkua satamaympäristössä lisäsi Kaivopuistoon valmistunut Ehrenströmintien rantareitti.[27] Toisaalta alueen liikenneratkaisuissa alkoi korostua vauhdilla kasvanut yksityisautoilu.[26]
Autolauttojen aikakausi Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä alkoi 1960-luvun alussa. Vuonna 1972 päätettiin Olympialaiturin tavaraliikenteen pienentämisestä minimiin, ja vuosina 1972–1975 purettiin laiturin kaikki kuusi nosturia ja merkittävästi myös raiteistoa.[28] Viking Line alkoi liikennöidä Katajanokanlaiturilta Tukholmaan kesällä 1974.[29] Tavaraliikenteen painopistettä alettiin siirtää Katajanokalta Sörnäisten satamaan vuonna 1961.[30] Eteläsataman laajentumisen rajat olivat tulleet vastaan, ja sen liikenne kuormitti jo ennestään tukkoista kantakaupungin liikenneverkkoa.[31] Koko Katajanokan tavaraliikenne lopetettiin 1980-luvun alussa, ja rautatie purettiin osuudella Katajanokalta Merisatamaan. Siitä lähtien Eteläsatama on ollut matkustajalaivojen ja autolauttojen käytössä. 1990-luvulla Makasiiniterminaali muutettiin matkustajaliikenteen käyttöön, ja sieltä liikennöitiin pika-aluksia Tallinnaan.[32][33]
Toteutumattomia suunnitelmia
1960-luvulla julkaistussa Smithin–Polvisen liikennesuunnitelmassa Eteläsataman ali kaavailtiin tieliikennetunnelia, joka olisi johtanut Tervasaaren kupeeseen rakennettavaan eritasoliittymään. 2010-luvulla Eteläsatamaan suunniteltiin Guggenheim-museota. Museosuunnitelma kuitenkin hylättiin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2016.[11]
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2021, että Eteläsataman satamatoiminnot lopetetaan.[2] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Olympiaterminaalista Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Satama-alueelle jää kuitenkin varaus pika-aluksille.[34] Vanha rakennus Makasiiniterminaali purettiin, kun taas Kaivopuistoon kuuluvat Satamatalo ja Olympiaterminaali ovat suojeltuja.[34]
Maaliskuussa 2021 käynnistyi Eteläsataman alueen laatu- ja konseptikilpailu. Toiseen vaiheeseen pääsi yhteensä neljä ehdotusta, joista ”Saaret” valittiin voittajaksi marraskuussa 2022.[35][36] Puretun Makasiiniterminaalin ja sen parkkipaikkojen tilalle rakennetaan neljä kolmionmuotoista rakennusta.[11] Ehdotukseen kuuluu avointa ranta-aluetta, ravintoloita, liike- ja toimistotiloja, hotelli, kulttuuritiloja sekä arkkitehtuuri- ja designmuseo.[37] Vanhan kauppahallin ympäristöön Lyypekinlaiturille toivotaan vilkasta kaupunkiaukiota.[34] Uudisrakentamisen korkeus on rajattu Pohjoisesplanadin empirerakennusten tasolle.[34] Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2025.[35]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
