virkarikoskäsittely Yhdysvaltain senaatissa 2019–2020 From Wikipedia, the free encyclopedia
Ensimmäinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan oli Yhdysvaltain kongressin joulukuusta 2019 helmikuuhun 2020 käsittelemä virkasyyte istuvaa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan. Trumpia syytettiin kahdesta rikoksesta, vallan väärinkäytöstä ja kongressin lainkäytön estämisestä. Hänet vapautettiin lopulta syytteistä tiukan äänestyksen jälkeen.
Prosessi alkoi syyskuussa 2019, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi ilmoitti virkasyytetutkinnan aloittamisesta presidentti Trumpia vastaan.[1] Edustajainhuoneen tekemän tutkinnan ja äänestysten tulos ratkaisi Trumpin asettamisen virkasyytteeseen. Trumpin toimia on tutkinut moni edustajainhuoneen komitea.[2] Edustajainhuone hyväksyi virkasyytteen Trumpia vastaan 18. joulukuuta 2019 pidetyssä istunnossaan.[3] Yhdysvaltain senaatti hylkäsi lopulta syytteet Trumpia vastaan 5. helmikuuta 2020. Edustajainhuoneessa enemmistönä mutta senaatissa vähemmistönä olleet demokraatit äänestivät kaikki Trumpin viraltapanon puolesta, mutta Trumpin oman puolueen republikaanien senaattorit yhtä lukuun ottamatta äänestivät molempien syytteiden hylkäämisen puolesta.
Trump kiisti syyllisyytensä ja vertasi tutkintaa noitavainoihin.[4][5] Tammikuussa 2021 käynnistyi toinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan.
Virkasyytetutkinta sai alkunsa siitä, kun Donald Trumpin epäiltiin pyytäneen apua ulkovalloilta voittaakseen vuonna 2020 järjestettävät presidentinvaalit.[6][7] Trumpin epäillään muun muassa keskustelleen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja pyytäneen häneltä tietoja Joe Bidenin pojan, Hunter Bidenin toimista.[7][6][8] Trumpin väitetään pyrkineen saamaan tietoa Bidenistä tuodakseen julki häntä koskevia mainetta pilaavia väitteitä.[6] Ennen keskustelua Zelenskyin kanssa Trump oli jäädyttänyt Ukrainalle myönnetyn 400 miljoonan dollarin sotilastuen.[6][9] Tieto Trumpin ja Zelenskyin välisen keskustelun mahdollisesta sisällöstä tuli ilmi Yhdysvaltain hallinnossa työskentelevältä tuntemattomalta ilmiantajalta.[9]
Trump on myöntänyt keskustelleensa Zelenskyin kanssa, mutta kiistänyt painostaneensa häntä.[6]
Virkarikostutkinnassa keskiössä ovat kaksi syytettä Trumpia kohtaan.[10] Syytteiden mukaan Trump käytti ulkopoliittista valta-asemaa oman henkilökohtaisen edun saavuttelemiseksi ja pyrki estämään Yhdysvaltain kongressin lainkäyttöä.[10]
Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti lokakuun lopulla 2019 virkasyytetutkinnan käytännön järjestelyistä ja tutkinnan jatkamisen puolesta.[11][12] Tutkinnan johtavana toimijana on toiminut edustajainhuoneen demokraattijohtoinen tiedustelukomitea. Tiedustelukomitea julkaisi 3. joulukuuta 2019 loppuraporttinsa, jossa todetaan Trumpin todisteiden valossa käyttäneen asemaansa väärin oman poliittisen etunsa ajamiseksi.[13][2][14] Raportti perustuu muun muassa moniin suljettuihin ja julkisiin kuulemisiin sekä todistuksiin, joiden aikana kuultiin muun muassa Yhdysvaltain Ukrainan-lähettilästä ja Yhdysvaltain EU-lähettilästä.[2][15][16] Raportin jälkeen virkarikostutkinta siirtyi edustajainhuoneen oikeuskomitean tutkintaan, jonka kuulemiseen Trump ei asianajajansa kanssa osallistunut.[2][17] Edustajainhuoneen oikeusvaliokunta hyväksyi virkarikossyytteen edennän koko edustajainhuoneen äänestettäväksi joulukuussa 2019.[18][19]
Trumpia tukevat edustajainhuoneen republikaanit julkaisivat oman raporttinsa Trumpin toimista komitean raporttia edeltäneenä päivänä.[13] Valkoinen talo kiisti tiedustelukomitean raportin todistavan mitään.[13] Trump kutsui tiedustelukomitean raporttia vitsiksi.[20]
Edustajainhuoneen äänesti virkasyytteen etenemisestä keskiviikkona 18. joulukuuta.[3] Edustajainhuoneen oletettiin ennakkoon äänestävän todennäköisesti virkasyytteen puolesta, sillä enemmistö on demokraatteja[19][18][10]. Edustajainhuoneen äänestys ratkaisee sen, joutuuko Trump virkarikosoikeudenkäyntiin senaatissa.[21] Ennen äänestystä Trump lähetti edustajainhuoneen puhemiehelle Nancy Pelosille kirjeen, jossa hän varoitti edustajainhuoneen demokraatteja äänestystuloksesta kritisoiden sen seurauksia[22]. Istunnossa äänestettiin kahdesta syytekohdasta: vallan väärinkäyttö ja kongressin lainkäytön estäminen. Syytekohta vallan väärinkäytöstä hyväksyttiin äänin 230–197 ja syytekohta kongressin lainkäytön estämisestä hyväksyttiin äänin 229–198. Äänestystulosten myötä Trumpista tuli kolmas presidentti Yhdysvalloissa, jota vastaan on nostettu virkasyyte. Asiaa käsitellyt istunto kesti liki 12 tuntia.[3]
Tammikuussa 2020 alkoi Yhdysvaltain senaatissa historiallinen virkarikosoikeudenkäynti, jossa presidentti Trumpia syytettiin virka-asemansa väärinkäytöstä ja kongressin tekemän rikostutkinnan haittaamisesta.[23] Trump oli kolmas Yhdysvaltain presidentti, joka joutui virkarikosoikeudenkäyntiin. Aiemmin syytteet on nostettu Andrew Johnsonille vuonna 1868 sekä Bill Clintonille 1998. Molempien syytteet kaatuivat senaatissa. Trump joutui virkarikosoikeudenkäyntiin, koska kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen enemmistö on hyväksynyt virkarikossyytteen molemmat syytekohdat. Vallan väärinkäytössä on kyse siitä, että Trumpin katsotaan painostaneen Ukrainaa saadakseen itselleen hyötyä vuoden 2020 presidentinvaalikampanjaan. Trump halusi Ukrainan aloittavan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan toimista Ukrainassa. Tutkinnan vaikeuttamisessa on kyse siitä, ettei Trump suostunut tutkinnan kuultavaksi ja Valkoinen talo kielsi useiden kuultaviksi kutsuttujen todistamisen. Virkarikossyyte käsiteltiin kongressin ylähuoneessa eli senaatissa, joka on puolestaan republikaanienemmistöinen. Viraltapano vaatisi kahden kolmasosan enemmistön.[24] Helmikuussa 2020 Yhdysvaltain senaatti odotetusti vapautti Trumpin molemmista syytteistä. Äänestyksiä järjestettiin kahden eri syytteen, vallan väärinkäytön ja kongressin työn estämisen osalta. Ensimmäinen äänestys päättyi äänin 52–48 ja toinen äänin 53–47. Republikaanit äänestivät syytteiden hylkäämisen puolesta, poikkeuksena senaattori Mitt Romney, joka äänesti tuomion puolesta ensimmäisen syytteen kohdalla. Kaikki demokraatit äänestivät molemmissa äänestyksissä Trumpin viraltapanon puolesta.[25]
Muun muassa uutistoimisto Reutersin tekemän tutkimuksen perusteella aikuisista 47 prosenttia kannattaa Trumpin virkasyytteen asettamista ja 40 prosenttia vastustaa sitä.[26] Virkasyytteen kannatus on jakautunut tutkinnan toimeenpanemisesta lähtien melko tasaisesti Yhdysvaltain republikaanisen ja demokraattisen puolueen kannattajien kesken.[26]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
