Tässä artikkelissa käsitellään vuoden 1979 aikana julkaistuja elokuvia ja elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia.

Pikafaktoja Elokuvavuodet, Vuodet ...
Elokuvavuodet
1969197019711972197319741975  
197619771978 1979 198019811982
   1983198419851986198719881989
Vuodet
1976197719781979198019811982
Sulje

Uudet elokuvat

Suomalaiset ensi-illat

Ulkomaiset ensi-illat

Suomen elokuvatilastoja 1979

Suomalaiset kävivät elokuvateattereissa vuonna 1979 kaikkiaan noin 10,1 miljoonaa kertaa, mikä oli 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 1978. Vuoden 1979 lopussa Suomessa oli 336 elokuvateatteria, jotka järjestivät vuoden aikana yhteensä 143 947 näytöstä. Teattereissa kiersi 1 580 elokuvaa. Ensi-iltaelokuvia tuotiin teattereihin 227, ja niistä oli suomalaisia yhdeksän.[1]

Suomen katsotuimmat 1979

Suomessa eniten teatterikatsojia saaneet elokuvat vuonna 1979 olivat:[2]

  1. Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit (1979), 490 439 katsojaa
  2. Tyttö joka tiesi liikaa (1979), 481 821 katsojaa
  3. Ruskan jälkeen (1979), 410 339 katsojaa
  4. Kauriinmetsästäjä (1979), 393 570 katsojaa
  5. 007 – Kuuraketti (1979), 382 431 katsojaa
  6. Ilmestyskirja. Nyt (1979), 350 038 katsojaa
  7. Taivas saa odottaa (1978), 250 802 katsojaa
  8. Teräsmies (1978), 208 948 katsojaa
  9. Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti (1979), 202 859 katsojaa
  10. Natalia (1979), 183 219 katsojaa

Suomalaiskriitikoiden suosikkiensi-illat

Suomen elokuvakerhojen liiton lehti Projektio julkaisi luettelon Suomen johtavien kriitikoiden parhaaksi äänestämistä vuonna 1979 Suomen ensi-iltansa saaneista elokuvista:[3]

  1. Woody Allen: Manhattan (1979)
  2. Ermanno Olmi: Puukenkäpuu (1978)
  3. Akira Kurosawa: Punaparta (1965)
  4. Satyajit Ray: Kaukainen jyrinä (1973)
  5. Terrence Malick: Onnellisten aika (1978)
  6. Francis Ford Coppola: Ilmestyskirja. Nyt (1979)
  7. Rainer Werner Fassbinder: Maria Braunin avioliitto (1978)
  8. Akira Kurosawa: Köyhän pikajuna (1970)
  9. Robert Bresson: Paholainen luultavasti (1977)
  10. John Cassavetes: Ensi-ilta (1977)

Suomalaisista ensi-iltaelokuvista eniten ääniä saivat Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, Kainuu 39 ja Ihmemies.

Elokuvakerhojen esitetyimmät

Elokuvakerhotoiminta oli vilkasta Suomessa 1980-luvun taitteessa. Näytäntökaudella 1978–1979 eniten kerhoesityksiä saaneet 10 elokuvaa olivat:[4]

  1. Orson Welles: V niinkuin väärennös (yht. 64 esitystä 16 ja 35 mm:n kopioilta)
  2. Jaime Camino: Pitkä loma 1936 (Espanja 1976, yhteensä 53 esitystä 16 ja 35 mm kopioilta)
  3. Alain Tanner: Hetki naisen elämässä (Sveitsi/Ranska 1974, yht. 53 esitystä 16 ja 35 mm:n kopioilta)
  4. Anrzej Wajda: Tuhkaa ja timanttia (Puola 1958, yht. 52 esitystä 16 ja 35 mm:n kopioilta)
  5. Anrzej Wajda: Kanal – kirottujen tie (Puola 1957, 34 esitystä 16 mm:n kopioilta)
  6. Partanen–Rautoma–Lahti: Antti Puuhaara (Suomi 1976, 33 esitystä 16 mm:n kopioilta)
  7. Pier Paolo Pasolini: Pummi (Italia 1961, 31 esitystä 16 mm:n kopioilta)
  8. Werner Herzog: Stroszek (Länsi-Saksa 1977, 30 esitystä 35 mm:n kopioilta)
  9. Favén & Laine: Rakastunut rampa (Suomi 1975, 29 esitystä 16 mm:n kopioilta)
  10. Jean Renoir: Virta (Ranska 1936, 29 esitystä 16 mm:n kopioilta)

Suomen Elokuva-arkisto valtiollistetaan

Risto Jarvan johtaman Elokuvapoliittisen komitea vuonna 1974 tekemän esityksen mukaisesti Suomen Elokuva-arkisto (nyk. Kavi) valtiollistettiin vuonna 1979.[5]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.