Remove ads
Edvin Avellan (1. toukokuuta 1830 Ahlainen[1] – 28. marraskuuta 1912 Pori[2]) oli suomalainen tilanomistaja, valtiopäivämies, kääntäjä ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä E. A., E. T. ja Edv. Tarkki.
Avellanin vanhemmat olivat tilanomistaja Gustaf Adolf Avellan ja Kallista Fredrika Tennberg. Hän kävi Rauman pedagogiota, Porin triviaalikoulua ja Turun lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä 1848.
Avellan toimi Tampereen ala-alkeiskoulun vt. opettajana 1854–1855, Uudessakaarlepyyssä toimineen Vaasan yläalkeiskoulun vt. kollegana 1855, Hämeenlinnan yläalkeiskoulun 3. kollegana 1855–1862 ja Porin yläalkeiskoulun historian ja maantiedon kollegana vuodesta 1862. Hän jäi virkavapaalle 1865 ja sai eron opettajan virasta 1867. Avellan hoiti tämän jälkeen Ahlaisten Kellahdessa omistamaansa Kellahden säterirusthollia jonka hän oli saanut perinnöksi isänsä kuoltua 1859. Hän osallistui talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäiville 1877–1878, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Avellan sai kunnallisneuvoksen arvon 1879.[3]
Avellan tunnettiin myös suomentajana. Hän käänsi suomeksi muun muassa Johan Ludvig Runebergin runoja sekä Friedrich von Schillerin murhenäytelmän Orleansin neisyt. Avellan oli mukana suomentamassa yhdessä Aleksanteri Rahkosen, Julius Krohnin (Suonio) ja Antti Törneroosin (Tuokko) kanssa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoita. Suomennoksen ensimmäinen osa ilmestyi 1867. Myöhemmin ryhmään liittyi Paavo Cajander, jonka nimeen Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennos on yleensä liitetty. Suomennoksen toinen osa ilmestyi 1877, ja kirjaa painettiin vuoteen 1904 mennessä 140 000 kappaletta.[4]
Avellan perusti kansankirjaston Ahlaisiin jo 1850, ja hän oli myös mukana sisälähetystyössä.
Avellan oli naimisissa Katarina Ulrika Hahnssonin (1832–1901) kanssa. Heillä oli kaksi lasta, tytär Elli Kallista Sofia Avellan (1860–1926) ja poika Niilo Johannes Avellan (1868–1938). Niilo J. Avellan toimi Lahden yhteiskoulun rehtorina 1897–1914 ja julkaisi historiatutkimuksia muun muassa kolmiosaisen teoksen Entisen Ulvilan pitäjän maatilat. Niilo Avellanin puoliso Sylvia Avellan (o.s. Renqvist; 1870–1920) on tullut tunnetuksi kirjeenvaihdostaan kirjailija Joel Lehtosen kanssa.[5][6]
Remove ads
- Katso itseäs!: kuvaus nykyajan elämästä, kert. E. T. Satakunnan kirjakauppa, Pori 1886
- Asiakirjoja kuuluva Porin rautatiekysymykseen. Pori 1888
- Muutamia tietoja uusista perunalajeista. Satakunnan maanviljelysseuran lentolehti 8. Helsinki 1892
- Fredrik Berndtson : Elämän taistelusta : Näytelmä viidessä näytöksessä, suomentanut E. A. Edvin Avellan, Pori 1873
- Hans Georg Adolph Lacoppidan : Maatalouden oppikirja. Edellinen osa, suom. ja Suomen oloihin sov. Edv. Avellan. Satakunnan maanviljelysseura, Pori 1873
- Johan Ludvig Runeberg : Runoelmia. Holm, Helsinki 1874
- Friedrich von Schiller : Orleansin neitsyt : romantillinen murhenäytelmä. Holm, Helsinki 1875
- Hans Georg Adolph Lacoppidan : Maatalouden oppikirja. Jälkimmäinen osa, suom. ja Suomen oloihin sov. Edv. Avellan. Satakunnan maanviljelysseura, Pori 1879
- Elisabeth Charles : Kittyn päiväkirja : kuvauksia hengellisistä liikkeistä Englannissa viime vuosisadan keski-ajoilla, kirj. ”Helenan perheen” tekijä Mrs Charles, suomentanut Edv. Tarkki. Hagelberg, Tampere 1879
- F. Gerle : Lyhyt neuvon-antaja voin- ja juustonvalmistuksessa, suom. Edv. Tarkki. Palander, Pori 1879
- Carl Erik Bergstrand : Lehmän maito, sen omaisuudet ja ainekset, suom. Edv. Tarkki. Palander, Pori 1880
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads