dieselkäyttöinen moottorijuna From Wikipedia, the free encyclopedia
Dm12 on VR:n moottorivaunu (tai kiskobussi). Dieselkäyttöisiä moottorijunia tilattiin elokuussa 2001 Tšekistä 16 yksikköä, ja optiona voidaan tilata 20 lisää. VR käyttää Dm12-sarjan junia taajamajunina.
| Dm12 | |
|---|---|
 Dm12 4401 Jyväskylässä |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | dieselmoottorivaunu |
| Liikennöitsijä | VR |
| Valmistaja | ČKD Vagonka |
| Lukumäärä | 16 |
| Valmistusvuodet | 2004–2006 |
| Peruskorjattu | 2011–2014lähde? |
| Hylätty | 1 |
| Numerointi | 4401–4416 |
| Istumapaikkoja | 62 |
| Lempinimi |
Lipokas Vankka Peräkylän Pendolino Viidakko-Pendolino Tsendolino Konkka |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 120 km/h |
| Paino | 54,5 t |
| Pituus | 25 200 mm |
| Leveys | 2 850 mm |
| Korkeus | 4 218 mm |
| Pyörästö | (1A)'(A1)' |
| Suurin akselipaino | 13,6 t |
| Pyörän halkaisija | 840 mm |
| Vaihteisto | Voith T111 BRE |
| Moottori | 2 × MAN D2876 LUE 606 |
| Moottorin teho | 2 × 301 kW |
 Dm12 4416 vanhassa värityksessä Jyväskylän ratapihalla. |
|
Kaupallinen koeliikenne alkoi 17. toukokuuta 2005 reitillä Pieksämäki–Joensuu. Pieniä korjaustöitä tehtiin heinäkuussa 2005, jolloin moottorivaunuihin muun muassa vaihdettiin istuimet.
Moottorivaunuja voidaan liittää maksimissaan kolme yhteen, jolloin ruuhka-aikana saadaan lisäkapasiteettia. Junayksiköissä on pyörätuolinostimet. Rahastuksen suoritti aiemmin konduktööri, mutta nykyään junissa ei ole muuta henkilökuntaa kuin kuljettaja. Sähköistämättömille vähäliikenteisille radoille suunnitellut moottorivaunut ovat ympäristöystävällisempiä, hiljaisempia ja taloudellisempia kuin dieselveturin ja vaunujen yhdistelmät. Veturijunia parempi kiihtyvyys on mahdollistanut myös kahden pysähdyksen (Oriveden keskusta ja Kolho) lisäämisen reitille Tampere–Haapamäki.
Dm12-sarjan moottorijunan lempinimiksi ovat raideliikenneharrastajien keskuudessa vakiintumassa Lipokas, Peräkylän Pendolino, tyyppimerkinnästä johdettu Demari sekä Skoda ja Vankka, joista jälkimmäiset on johdettu moottorijunan valmistajan nimestä ČKD Vagonka.
Dm12-kiskobussit liikennöivät seuraavilla reiteillä[1]:
Moottorivaunussa on kaksi erillistä käyttöyksikköä, jotka on varustettu MAN D2876 LUH 606 -moottorilla, paineilma- ja jäähdytyskompressorilla ja Voith T111 BRE -vaihteistolla. Käyttöyksiköt sijaitsevat eteisten alla. Käyttöyksiköiden moottoreilta voima välitetään kaksiportaisten momentinmuunninvaihteistojen kautta telien sisempiin pyöräkertoihin. Moottorivaunun akselijärjestys on (1A)'(1A)'. Jarrujärjestelmänä kiskobussissa on elektronisesti ohjattu paineilmajarrujärjestelmä, joka vaikuttaa jokaiseen pyöräkertaan akseleilla olevien jarrulevyjen kautta. Paineilma järjestelmään tuotetaan dieselmoottoreihin integroiduilla kompressoreilla. Moottoreiden jäähdyttimet ovat sijoitettu katolle eteisten yläpuolelle. Jäähdyttimen tuulettimia pyöritetään hydraulimoottoreilla, jotka saavat käyttövoimansa dieselmoottoreissa olevilta hydraulipumpuilta. Moottoreiden yhteinen polttoainesäiliö on vaunun keskellä alustassa. Moottorivaunun telit ovat kaksoisjousitettu. Ensiöjousitus perustuu kierrejousiin. Toisiojousituksena on ilmajousijärjestelmä, jonka painetta säädetään vaunun kuormituksen mukaan. Moottorivaunujen käyttöiäksi on suunniteltu noin 40 vuotta.[2]
Alun perin moottorivaunujen voimanlähteeksi oli tarkoitus asentaa Volvon kiskokalustoon suunnitellut moottorit, mutta ne vaihdettiin noin 11 kuukautta ennen toimitusta muun muassa moottorimallin valmistamisen lopettamisen takia, sillä VR halusi turvata varaosien saatavuuden noin 40 vuoden ajaksi.[3]
Moottorivaunut ovat saaneet osakseen arvostelua siitä, että niitä käytetään rataosuuksilla, jotka on tarkoitettu pikajunaliikenteeseen. Esimerkiksi matka Joensuusta Pieksämäelle kestää yli kaksi tuntia. Matkustajien mielestä moottorivaunut ovat lyhyille matkoille, kaupunkien lähiliikenteeseen sopivia junia. Istuimet ovat pitkille matkoille kovat ja ahtaat, ja matkatavaroille on niukasti tilaa.
Kesäaikataulukaudelle 2007 Jyväskylä–Seinäjoki-osuudella palattiinkin käyttämään kaikissa vuoroissa dieselvetureita ja sinisiä vaunuja. Kyseisellä välillä yhden Dm12-moottorivaunun kapasiteetti oli usein liian pieni ja viikonloppuvuorot ajettiin jo tuolloin nelivaunuisilla veturijunilla. Matkan pituus oli myös liian pitkä matkustusmukavuutta ajatellen. Myös Joensuu–Pieksämäki-osuudella on jouduttu toisinaan käyttämään veturijunia, kun riittävää määrää moottorivaunuja ei ole ollut käytettävissä täyttämään matkustajamäärien tarpeita.
Moottorivaunuille on tapahtunut 19 tulipaloa vuodesta 2007. Kuudessatoista tapauksessa matkustajat on jouduttu evakuoimaan. Suurin osa tulipaloista on alkanut moottoritilasta, jonka koteloinnin sisään on päässyt palavaa materiaalia. Moottorivaunuissa ei ole kuitenkaan havaittu rakennetta, joka tekisi ne poikkeuksellisen alttiiksi tulipaloille. Tulipalot ovatkin johtuneet systemaattisista vikaantumisista, joihin ei ole puututtu kunnossapidossa.[3][4]
Moottorivaunujen luotettavuus on verrattain huono ja viimeisen muutaman vuoden aikana (kirjoitettu 2/2024) moottorivaunuista koostuvista junista on ollut peruttuna keskimäärin noin yksi juna päivässä. Moottorivaunujen kapasiteetti ei ole ollut riittävä ja dieselveturivetoisten päiväjunien lakkautuksen jälkeen lisäkapasiteettia on haettu busseista.[5][6]
Dm12 4413 syttyi tuleen 5. maaliskuuta 2007 Niemisjärvellä. Juna oli siirtoajossa ja kärsi pienet vauriot.[7]
Dm12 4413 syttyi toistamiseen 27. lokakuuta 2008 siirtoajossa Niemisjärvellä. Moottoritilaan päässeet lehdet aiheuttivat tulipalon.[8]
Dm12 4410 syttyi tuleen 21. joulukuuta 2009 Lappohjassa. Juna oli matkalla Karjaalta Hankoon.[9]
Dm12 4405 syttyi tuleen 26. kesäkuuta 2011, kun se oli saapumassa Karjaalle.[10][11]
Kesäkuussa 2012 VR otti moottorivaunut väliaikaisesti pois käytöstä ja korvasi ne pääosin sinisillä taajamajunilla. Kiskobussit otettiin varotoimena pois liikenteestä, koska kahdessa kiskobussissa oli ollut tulipalo junan moottoritilassa. Dm12 4416 syttyi 21. kesäkuuta 2012 Punkaharjulla ja 4410 27. kesäkuuta Asunnassa. Tulipalot johtuivat polttoainevuodoista. Polttoaineletkujen uusimisen jälkeen junat palasivat liikenteeseen heinäkuun alusta.[12][13]
Dm12 4401:ssa syttyi tulipalo Skogbyssä 10. huhtikuuta 2013.[14]
Dm12 4405:n moottoritilassa syttyi tulipalo Tuurissa 30. elokuuta 2013.[15] Juna oli matkalla Jyväskylästä Seinäjoelle.[16]
Dm12 4405 oli osallisena Raaseporin tasoristeysturmassa 26. lokakuuta 2017. Hangon radalla Hangon suuntaan kulkenut kiskobussilla ajettu junavuoro H 382 törmäsi Puolustusvoimien Sisu A2045 -maastokuorma-autoon. Turmassa kuoli neljä ihmistä. Sää onnettomuuspaikalla oli erittäin huono aamuhämärän, lumisateen ja liukkaan kelin vuoksi.[17]
Dm12 4404:n moottori syttyi tuleen Dragsvikissa 3. tammikuuta 2018.[18]
Dm12 4402 syttyi 15. lokakuuta 2018 palamaan Huutokosken rautatieasemalla ollessaan täynnä matkustajia matkalla Joensuusta Pieksämäelle. Syttymissyytä ei vielä alkupäivästä tiedetty, mutta lähteiden mukaan syynä oli moottoritilan tulipalo.[19] Kuljettajan ripeiden toimien ansiosta kaikki junassa olleet 70 matkustajaa saatiin evakuoitua vammoitta ja palo saatiin nopeasti hallintaan. Junavuoro korvattiin linja-autokuljetuksella. Samainen junavuoro oli kokenut ennen paloa vastoinkäymisiä raiteilla olleiden lehtien takia.[20]
Dm12 4409:n moottoritilassa syttyi tulipalo polttoainevuodon johdosta Oriveden asemalla 3. heinäkuuta 2019. Juna oli matkalla Keuruulta Tampereelle.[21] Junan matkustajat ohjattiin seuraavaan InterCity-junaan.[22]
Dm12 4415:ssä syttyi tulipalo koeajon aikana Pieksämäellä 27. syyskuuta 2019.[3]
Dm12 4405:ssä syttyi tulipalo Huutokoskella polttoainevuodon johdosta 5. tammikuuta 2020.[3]
Dm12 4412 syttyi tuleen tasoristeysonnettomuudessa Mänttä-Vilppulassa 14. toukokuuta 2020 traktorin törmätessä junaan. Juna oli matkalla Tampereelta Jyväskylään. Junassa olleet kolme matkustajaa ja kuljettaja eivät loukkaantuneet, mutta traktorin kuljettaja loukkaantui lievästi.[23][24]
Dm12 4406 oli osallisena tasoristeysonnettomuudessa, jossa henkilöauto törmäsi kiskobussin kylkeen Kulmalan tasoristeyksessä Kitusuontiellä Mänttä-Vilppulassa 18. elokuuta 2020.[25] Onnettomuudessa loukkaantui kolme henkilöauton matkustajaa, jotka toimitettiin sairaalaan.[26][27]
Dm12 4413 oli osallisena tasoristeysonnettomuudessa, jossa henkilöauto ajoi taajamajuna 745:n eteen Palorannan vartioidussa tasoristeyksessä hieman Punkaharjun aseman eteläpuolella. Henkilöautossa kaksi henkilöä loukkaantui lievästi. Moottorivaunu ei kärsinyt suuria vaurioita.[7]
Dm12 4403:n moottoritila syttyi tuleen 11. toukokuuta 2021 toistaiseksi tuntemattomasta syystä Raaseporissa Eckeröntien tasoristeyksen kohdalla. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja.[28][29]
Dm12 4414:n moottoritila syttyi tuleen 5. kesäkuuta 2021 Joroisissa vaunun ollessa taajamajuna 724:n (Joensuu–Pieksämäki) etummainen yksikkö. Veturinkuljettaja evakuoi junasta 26 matkustajaa, joista kukaan ei loukkaantunut.[30]
Dm12 4404:ssä havaittiin savunmuodotusta generaattorin laakerista Alavudella 19. heinäkuuta 2021.[3]
Dm12 4406:n moottoritilassa syttyi tulipalo Savonlinnassa 11. lokakuuta 2021. [3]
Dm12 4402 syttyi toistamiseen 6. lokakuuta 2022 Seinäjoen rautatieasemalla. Palo syttyi ilmeisesti kiskobussin vaihteistosta. Kiskobussin matkustamoa paloi noin neliömetrin verran, jonka lisäksi savu ja sammutusjauhe sotkivat sen. Palon jälkeen kaikki Dm12-moottorivaunut poistettiin liikenteestä kaluston tarkastuksen ajaksi mahdollisen paloalttiuden vuoksi, jonka seurauksena junavuorot korvattiin linja-autoilla sekä takseilla.[31][32]
Dm12 4406 törmäsi 7. elokuuta 2024 roska-autoon Nurmeksen Sonnilantien vartioimattomassa tasoristeyksessä. Roska-auton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa vakavasti, junan 8 matkustajasta kukaan ei loukkaantunut [33]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
